Suojalasit pakollisiksi salibandyssa?

Lasten urheiluharrastusta on kaikin puolin aiheellista tukea niin lääkärin kuin vanhemmankin roolissa. Harrastus ei kuitenkaan saa olla nuorelle vaarallinen. On helppo mieltää vammautumisen riski mahdolliseksi rajuissa urheilulajeissa, kuten jääkiekossa ja kamppailulajeissa. Koska onneksi näissä lajeissa myös suojautumiseen pyritään kiinnittämään huomiota, silmävammat ole niissä poikkeuksellisen yleisiä. Juuri siksi Leivon ym. tässä lehdessä julkaistavan tutkimuksen (s. 5097-5102) tulos on suorastaan hätkähdyttävä: melko vaarattomaksi tarkoitettu ja uskottu salibandy ja sen harrastepelimuoto sähly aiheuttavat lähes yhtä paljon (45 %) silmävammasta johtuvia käyntejä Hyksin silmätautien päivystyspoliklinikalla kuin kaikki muut urheilulajit yhteensä. Yleisin löydös on silmän tylpästä iskuvammasta johtuva etukammioverenvuoto. Vakavampia vammoja ovat silmälasien särkymisestä seuraava lävistävä silmävamma ja iskusta johtuvat mykiön tai verkkokalvon vauriot. Samankaltaisia vammoja esiintyy muidenkin lajien harrastajilla. Valitettavasti Suomessa salibandyssa vammaudutaan huomattavasti useammin kuin missään muussa lajissa ja vammautuneet ovat vielä keskimääräistä nuorempia.

Timo Tervo

HDL sepelvaltimotaudin vaaran arvioinnissa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä on paljon ja erilaisia; vuonna 1981 julkaistussa artikkelissa niitä luetteloitiin 246 (1). Käytännön työssä arvioissa on mukana kymmenkunta riskitekijää, ja mm. ns. Framinghamin riskitaulukossa huomioon otetaan vain kahdeksan. "Suuriksi" riskitekijöiksi on hyväksytty suurentunut seerumin kolesterolipitoisuus, kohonnut verenpaine ja tupakointi.

Jorma Viikari

Urheilusilmävammat - salibandy vaarantaa nuorten pelaajien silmät

Silmätapaturmista merkittävä osa tapahtuu liikuntaa ja urheilua harrastettaessa. Erityisesti nuorison suosimissa salibandyssä ja sählyssä sattuu paljon vakavia silmävammoja. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää urheilusilmävammojen lajijakauma ja akuutit vammatyypit, jotta voidaan antaa perusteltuja suosituksia suojalasien käytöstä.

Tiina Leivo, Ilkka Puusaari, Teemu Mäkitie

Hyvin pienipainoisina syntyneiden keskosten kielen kehitys ja kuuloherätevasteet

Hyvin pienipainoisina keskosina syntyneillä lapsilla esiintyy kuulovammojen lisäksi runsaasti kuuloerottelun ja laajemmin myös kuulohahmotuksen ongelmia. Myös puheen ja kielen kehityksen häiriöt ovat yleisiä, ja ne ovat ainakin osittain yhteydessä kuuloerottelun ja kuulohahmotuksen ongelmiin.

Eira Jansson-Verkasalo, Marita Valkama

Lisääntymisen vaikutukset ihmisen elinikään

Lapsimäärän ja vaihdevuosien jälkeisen eliniän pituuden yhteydestä on ristiriitaisia tuloksia, sillä lapsimäärän on havaittu niin lyhentävän kuin lisäävänkin naisten elinikää. Miesten eliniän ei ole yleisesti havaittu riippuvan heidän lapsimäärästään.

Samuli Helle

Kolesterolitutkimuksen voittokulku - 20 vuotta Nobelin palkinnosta

Kaksikymmentä vuotta sitten teksasilaiset Joseph L. Goldstein ja Michael S. Brown saivat kolesteroliaineenvaihduntaa koskevista tutkimuksistaan lääketieteen Nobelin palkinnon.

Petri T. Kovanen, Ari Palomäki

Lyhyesti: Foolihapon rooli sydänsairauksien ehkäisyssä kyseenalainen

Geneettisen variantin, MTHFR 677-> T -polymorfismin on raportoitu olevan yhteydessä sekä sydäninfarktiin että seerumin homokysteiinipitoisuuteen. Homokysteiini on taas riippuvainen ravinnon foolihappopitoisuudesta ja/tai foolihappolisästä. Edelleenkin epävarman syy-seuraussuhteen selvittämiseksi mittavaan meta-analyysiin kelpuutettiin 80 eri väestöissä tehtyä tutkimusta, joihin kuului kaikkiaan 26 000 tapausta ja yli 31 000 verrokkia. Analyysin tulos lisäsi asian epävarmuutta, sillä sydäninfarktin ja MTHFR 677 C-> T :n polymorfismin välille ei löytynyt vahvaa yhteyttä. Analyysin tekijät kyseenalaistavat aikaisempiin meta-analyyseihin perustuvan johtopäätöksen, että foolihapolla olisi homokysteiiniä alentavan vaikutuksensa vuoksi merkitystä sydäntautien ehkäisyssä.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Pieni digoksiiniannos paras sydämen vajaatoiminnan hoidossa

1990-luvulla tehdyn suuren DIG-tutkimuksen jälkianalyysi osoitti, että digoksiinipitoisuus on suorassa suhteessa kuolleisuuteen sekä vajaatoimintaa sairastavilla miehillä että naisilla. Tarkemmissa analyyseissa osoittautui, että pieninä lääkepitoisuuksina (0,5-0,9 ng/ml) digoksiini paransi oireita ja vähensi sairaalahoidon tarvetta merkittävästi, eikä lisännyt kummankaan sukupuolen kuolleisuutta. Sen sijaan pitoisuuksien noustessa 1,2-2,0 ng:aan/ml todettiin kuolemanvaaran lisääntyvän naisilla noin kolmanneksen. Digoksiinilla on edelleen sijansa vaikeaoireisen sydämen vajaatoiminnan hoidossa. Tämän retrospektiivisen analyysin perusteella ei ole mitään perustetta nostaa lääkeannosta silloin, kun pitoisuudet ovat yllä mainitulla matalalla tasolla.

Juhani Airaksinen

Unilääkkeistä enemmän haittoja kuin hyötyjä ikääntyneille

Unilääkkeiden haitat iäkkäille potilaille tunnetaan varsin hyvin: väsymys, muistin heikkeneminen, huimaus, kaatumiset ja riippuvuus. Käytön laajuuteen nähden unilääkkeitä on tutkittu yllättävän vähän iäkkäiden hoidossa. BMJ:ssä julkaistussa meta-analyysissä selvitettiin unilääkkeiden hyötyjä ja haittoja iäkkäillä potilailla. Yhteensä 20 satunnaistetussa tutkimuksessa on ollut mukana 2 454 potilasta. Meta-analyysi yhdistää tuloksissaan kaikenlaiset unilääkkeet (bentsodiatsepiinit, tsopikloni, tsolpideemi, tsaleploni, difenhydramiini), joista osaa käytetään verrattain vähän vanhuksilla tai jotka eivät ole enää käytössä unilääkkeenä Suomessa.

Kaisu Pitkälä

Liuotus - vasta kolmanneksi paras sydäninfarktin reperfuusiohoito?

Pallolaajennus on kiistattomasti paras sydäninfarktin reperfuusiomenetelmä. Koska potilaita joudutaan usein kuljettamaan pallolaajennukseen, on tärkeää tietää, parantaako heti aloitettu liuotushoito pallolaajennuksen tuloksia mahdollisesti nopeuttaessaan reperfuusiota, tai kannattaako liuotushoidettuja potilaita lähettää suoraan varjoainekuvaukseen heti liuotuksen jälkeen.

Juhani Airaksinen