"Ei tarvitse jonottaa terveyskeskuksessa"

Terveydenhoitaja Paula Roilas asentaa kannettavansa Greta Koivuniemen olohuoneen pöydälle. Aivohalvaus on vaikeuttanut Koivuniemen liikkumista, mutta aviomiehen ja terveydenhoitajan avulla hän siirtyy luontevasti koneen ääreen. Kun tutun lääkärin kasvot ilmestyvät kuvaruudulle, Koivuniemi haluaa tietää, otetaanko Nitrofuria edelleen kahdesti päivässä. Sitten neuvotellaan virtsanäytteestä ja jumpparyhmään menosta.

Palvelurakenneuudistus puhutti Terveystaloustieteen päivässä

Erityisesti terveydenhuoltoa koskeva kunta- ja palvelurakenneuudistus herätti varsin vastakkaisia näkemyksiä Helsingissä järjestetyssä Terveystaloustieteen päivässä.

Janne Ora

Uusia havaintoja Alzheimerin taudin rokotetutkimuksesta

Immunologisen amyloidihoidon kehittäminen jatkuu. Kuopion neljännessä Alzheimer-symposiumissa professori Christop Hock Zurichin yliopistosta kertoi uusimmista havainnoista Alzheimerin taudin rokotetutkimuksesta.

Tuula Pirttilä

Verkkokoulutus-aineisto työpaikkojen melutarkastuksista

nEU:n direktiiviin perustuva meluasetus muuttaa melualtistumista koskevia työsuojelu- ja terveystarkastusohjeita. Asetuksen voimaatulo 15.2.2006 madaltaa toimenpidekynnyksiä, ja työterveyshuollon tarkastusten tarve saattaa jopa kaksinkertaistua.

Olympiakisat, urheilija ja antidopingsäännöt

nSydneyn 2000 kisoista alkaen olympialaisissa on mitattu erytropoetiinia ja sen johdannaisia doping-näytteistä. Vaikka kyseisissä kisoissa ei kukaan jäänyt kiinni ko. aineesta, oli testin valmistuminen merkittävä askel kestävyysurheilun antidopingtoiminnassa. Seuraavissa talvikisoissa Salt Lake Cityssä sitten jäikin useampia urheilijoita kiinni tämän aineryhmän käytöstä, ja testit osoittivat tehokkuutensa. Muutoinkin antidopingtoiminnassa on tapahtunut kehitysaskeleita monien olympiakisojen alla. Ennen Ateenan kisoja puhuttiin paljon kasvuhormonitestistä.

Tommi Vasankari

Kriminaalipotilaiden hoidon rahoitusvastuusta erimielisyyttä

nSuomen Kuntaliitto ja STM ovat selvästi eri mieltä oikeuspsykiatristen potilaiden hoidosta. Kuntaliitto haluaa siirtää tuomitsematta jätettyjen oikeuspsykiatristen potilaiden hoidon kustannukset kunnilta valtiolle.

Janne Ora

Valtio harkitsee rahoitusvastuun siirtoa itselleen

Peruspalveluohjelmaa valmisteleva ministeriryhmä esitti neljä tehtävää siirrettäväksi kunnilta valtiolle. Ministeriryhmä esitti kahdeksaa kuntien tehtävän siirtämistä jatkopohdintaan; näistä neljä liittyy terveydenhuoltoon ja kolme sosiaalitoimeen.

Kätkytkuolema ja myöhemmät raskauskomplikaatiot

Kätkytkuoleman syyt kiinnostavat niin biologeja, kliinikkoja kuin oikeusjärjestelmääkin. Skotlannissa selvitettiin vuosina 1985-2001 synnyttäneiden noin 250 000 naisen kahteen perättäiseen synnytykseen liittyvät tiedot. Kätkytkuolema (n = 332) oli yhteydessä seuraavan synnytyksen ennenaikaisuuteen tai lapsen gestaatioikää pienempään painoon. Vastaavasti edellisen synnytyksen enennaikaisuus tai lapsen gestaatioikää pienempi paino ennustivat kätkytkuolemaa (n = 203) seuraavalla kerralla. Havaitut tilastolliset yhteydet kuitenkin hävisivät, kun analyysit vakioitiin äidin riskitekijöihin tai synnytykseen liittyviin komplikaatioihin nähden. Tutkijoiden tulkinnan mukaan kätkytkuolema voisi ainakin osittain selittyä raskauteen tai synnytykseen liittyvillä komplikaatiolla.

Aulikki Nissinen

Lisää kätkytkuoleman taustoja

Vuonna 1991 Britanniassa järjestetty kampanja vauvojen nukuttamiseksi selällään (Back to sleep campaign) sai kätkytkuolemat vähenemään Englannissa ja Walesissa 75 %. Bristolilainen tutkijaryhmä selvitti Etelä-Englannissa 1984-2003 sattuneiden 300 kätkytkuoleman lääketieteellisiä ja sosioekonomisia taustoja. Vertailuryhmänä oli vuosina 1993-96 syntyneet 1 300 lasta perheineen. Kahdenkymmenen vuoden aikana kätkytkuolemaan liittyvät tekijät olivat muuttuneet. Kuoleman yhteys vanhempien vieressä, erityisesti sohvalla, nukkumiseen oli lisääntynyt 12 %:sta 50 %:iin, vaikka tähän nukkumistapaan liittyneet kuolemat vähenivät puoleen. Vähävaraisten perheiden, tupakoivien äitien ja keskoslasten osuudet olivat lisääntyneet merkittävästi. Kätkytkuoleman kohdanneista perheistä 75 % eli keskimääräistä huonommassa sosioekonomisessa asemassa.

Aulikki Nissinen

Suomalaistutkimus: tyypin 2 diabetes lisää haimasyövän riskiä

Useat aikaisemmat tutkimukset ovat viitannet siihen, että aikuistyypin diabetes lisää haimasyövän riskiä. Aikaisemmat havainnot saavat tukea suomalaisesta ATBC-tutkimuksesta, jossa vuosina 1985-88 haluttiin alkuaan selvittää, estääkö vitamiinihoito keuhkosyöpää. No, niinhän ei ollut, vaan päinvastoin. Samoja potilaita on kuitenkin seurattu pidempään ja todettu koko kohortin lähes 29 000 henkilöstä 169:n sairastuneen haimasyöpään pisimmillään lähes 17 vuotta kestäneen seurannan aikana. Näille potilaille valittiin 400 verrokkia samasta otoksesta ja heidän veriarvojaan on verrattu.

Robert Paul