Miksi etäpesäkkeinen syöpä ei parane?

Jos syöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä, syöpä ei enää parane, vaikka lääkkeillä saataisiin muutokset joksikin aikaa häviämään näkyvistä. Kliinisesti ajatellen on selvää, että tautisolujen täytyy piileskellä jossain aktivoituakseen tilaisuuden tullen. Perustutkimuksen uudet löydöt valaisevat kliinikon havaintojen taustoja.

Sirkku Jyrkkiö

Raivaavatko happolääkkeet tietä C. difficile -infektiolle?

Mahan hapot tappavat taudinaiheuttajia, joita meihin tulee suun kautta. Haponeritystä estävät lääkkeet voisivat tämän suojafunktion kannalta olla haitallisia. Niiden lisääntynyt käyttö ja yleistyvät Clostridium difficile -infektiot linkattiinkin yhteen tuoreessa brittiläiseen aineistoon perustuvassa tutkimuksessa.

Heikki Arvilommi

Onko psykoosi sittenkään toksinen tila?

Pitkään hoitamatta jäänyt psykoosi ennakoi yleensä huonoa ennustetta. Yhden selityksen mukaan psykoosi on neurotoksinen tila, joka vahingoittaa aivoja tai sen osia, kuten hippokampusta. Hoitamattomaan psykoosiin voi liittyä pitkäaikainen stressitila ja kortisolin liikaeritys. Tämä puolestaan voi vaurioittaa kortisolin liikaeritykselle herkkää hippokampusta.

Raimo K.R. Salokangas

Salmeroli ja formoteroli eivät vaikuta sydämen autonomiseen tonukseen

Pitkävaikutteisten sympatomimeettien on epäilty (mm. suomalaisten astmalasten tutkimuksessa) vaikuttavan sydämen toiminnan säätelyyn, nimenomaan autonomiseen tonukseen. Tällä voisi olla yhteyttä jopa kuolleisuuteen (kardiomyopatiat ym.). Turkissa selvitettiin sydämen lyöntinopeuden vaihtelua tutkimalla inhaloitavan salmeterolin (50 µg) ja formoterolin (12 µg) sydänvaikutusta 5 minuutin välein inhalaation yhteydessä 39 aikuisella astmaatikolla. Kumpikaan lääke ei aiheuttanut merkitseviä muutoksia lähtötilanteeseen, joten ainakaan lyhyellä aikavälillä näillä lääkkeillä ei ole epäiltyjä haitallisia sydänvaikutuksia.

Hannu Puolijoki

Paikallishoito flutikasonilla hillitsee astmaatikon nenäoireita

Yhdysvalloissa verrattiin allergisesta nuhasta kärsivillä astmaatikoilla keuhkoihin inhaloitavaan flutikasoni-salmeteroliyhdistelmään liitetyn flutikasoninenäsuihkeen tehoa siihen, mikä vaste saadaan vielä lisätyllä montelukastilla (vs. lumelääkkeillä) 4 viikon aikana. Paikallishoito flutikasonilla osoittautui tehokkaimmaksi nenäoireiden hillitsijäksi muihin vaihtoehtoihin nähden. Montelukasti pärjäsi parhaiten kutinan ja aivastelun hillinnässä verrattuna lumelääkitykseen yhdistettyyn nenäsuihkeeseen. Astman tasapaino parani kaikissa ryhmissä samankaltaisesti. Tutkimuksen ongelmana on mm. inhaloitavan lumelääkityssiiven puuttuminen, mutta tulokset antavat ymmärtää paikallishoidon merkityksen varsinkin nenäoireiden hoidossa.

Hannu Puolijoki

Vyötärölihavuuden eri määritelmät hämmentävät

Peltonen ym. (1) kirjoittivat erinomaisen ja kiinnostavan artikkelin lihavuuden, diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyydestä suomalaisessa aikuisväestössä. Minua kuitenkin hämmensi kirjoittajien tapa käyttää IDF:n (2) ja WHO:n (3) vyötärölihavuutta kuvaavia raja-arvoja. Kirjoituksessa molempia raja-arvoja (IDF: > 94 cm miehillä ja > 80 cm naisilla; WHO: > 102 cm miehillä ja > 88 cm naisilla) käytetään kuvaamaan vyötärölihavuuden esiintyvyyttä, vaikka IDF:n kriteereillä esiintyvyydet ovat noin kaksinkertaisia WHO:n kriteereihin verrattuna. Pohdinnassa kirjoittajat käyttävät IDF:n raja-arvoista käsitettä "uusimmat kriteerit".

Mikael Fogelholm

Vyötärölihavuus ja tyypin 2 diabetes

Fogelholm kommentoi artikkelissamme lihavuuden ja diabeteksen esiintyvyydestä (1) käytettyjä vyötärölihavuuden raja-arvoja. Artikkelissa käyttämämme termi "vyötärölihavuuden uusimmat kriteerit" on harhaanjohtava. Kyseessä ovat todellakin IDF:n metabolisen oireyhtymän määritelmässä (2) käytetyt raja-arvot, jotka ovat vain osa tätä määritelmää. Vyötärönympäryksen lisäksi määritelmään tarvitaan triglyseridien, HDL-kolesterolin, verenpaineen ja paastoglukoosin arvot.

Markku Peltonen

Välimeren eteläinen ranta on sivistyksen kehto!

Valkoisen miehen elämää - jos Allah suo! -kolumnin (SLL3/2006, s. 203) kirjoittaja Laura Kolbe on Euroopan historian professori Helsingin yliopistossa. Historian professori oli matkustanut Arabiemiraatteihin, Dubaihin, silloin kun sheikki Al-Maktoum kuoli. Shopping-festivaalien avajaisia siirrettiin, ilotulitus peruttiin ja kaupungin päälle laskeutui kollektiivinen suru. Kuolema oli kirjoittajan mukaan paljastanut, että Dubaissa modernismin taakse kätkeytyi kova uskonnollinen todellisuus. Islam, vanhoillisuus ja sukuvalta... Kirjoittaja oli onnellinen palatessaan Välimeren pohjoiselle rannalle, Eurooppaan, jossa hänen mukaansa on valistus, usko ihmiseen, ihmisyyteen, ja jossa on identiteetti ja kulttuuri. Euroopassa, jossa luotetaan järkeen, tieteeseen ja kriittisyyteen.

Abdel-Ghani Maiche

Mitä pitkien hihojen alta paljastuu?

Nuorten itsensä viiltely on kliinisten havaintojen pohjalta mitä ilmeisimmin lisääntymässä, vaikkakin viiltelijät jäävät usein havaitsematta. Väite, ettei ilmiöön ole vain aikaisimmin kiinnitetty huomiota, tuntuu epäuskottavalta. Ilmiötä esiintyy myös muissa maissa, ja lääketieteellisissä julkaisuissa siitä on kirjoitettu yhä enemmän. Loppujen lopuksi viiltelyn syistä tiedetään riittämättömästi, ja jopa sen esiintyvyydestä tutkijat antavat hyvin erilaisia lukuja, muutamasta prosentista jopa 20-30 %:iin.

Veikko Aalberg

Fast track -kirurgiaa laadusta tinkimättä

Kun modernin kirurgian ensiaskeleita otettiin hieman yli sata vuotta sitten, Helsingin kirurgian klinikassa naisten keskimääräiset hoitoajat olivat 74,4 vrk ja miesten 53,9 vrk - parannettavaa hoitomenetelmissä on siis ollut. Nykyisin yhteiskunta ja ennen kaikkea potilaat osaavat vaatia laatua aivan eri tavoin kuin aiemmin. Hoidon tulosten lisäksi joudutaan entistä enemmän ottamaan huomioon myös toiminnan taloudellisuus. Ei siis ole ihme, että leikkaustekniikoiden parantuessa ja muuttuessa vähemmän invasiivisiksi on otettu käyttöön hoitoaikoja lyhentäviä hoitoprosesseja, kuten lyhytkirurgia, päiväkirurgia ja leikkaukseen kotoa (LEIKO) -menetelmä. Sekä avo- että tähystysleikkauksia tehdään myös nykyään ns. fast track -kirurgiana, joka sekin lyhentää hoitoaikoja.

Tom Scheinin