Mielialalääkkeet voivat vahingoittaa sikiön keuhkoja

Masennusta esiintyy raskaana olevista naisista lähes 10 %:lla. Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) ovat länsimaissa tavallisia masennuslääkkeitä. Niillä ei ole todettu teratogeenisia ominaisuuksia, joten niiden raskaudenaikaista käyttöä ei ole osattu erityisemmin varoa.

Pertti Kirkinen

Avioriita haavoittaa niin psyykkisesti kuin fyysisestikin

Epidemiologinen tutkimus puhuu sen puolesta, että avioliitto suojaa monilta sairauksilta, mutta aviopuolisoiden ristiriidat ovat riski terveydelle. Mm. masennus on onnettomissa avioliitoissa monin verroin yleisempää kuin onnellisissa, samoin avioliittoon liittyvä stressi heikentää oleellisesti sydänsairauden ennustetta. Välittäväksi mekanismiksi on ehdotettu proinflammatorisia sytokiineja, ja niiden yhteyttä aviopuolisoiden suhteeseen tutkittiin laboratorio-olosuhteissa.

Raimo K.R. Salokangas

Magneettistimulaatio vaikeaan masennukseen

Vaikka suuri osa masennuspotilaista reagoi hyvin lääkehoitoon ja psykoterapiaan, mutta osa jää oireisiksi eivätkä useatkaan hoitointerventiot tuota tulosta. Transkraniaalisesta magneettistimulaatiosta (TMS) on etsitty apua näiden vaikeasti sairaiden masennuspotilaiden hoitoon. Australialaistutkimuksessa sitä annettiin kaksoissokkoasetelmassa peräkkäin molemmille puolille päätä, ja tulokset olivat varsin vakuuttavia. Päivittäisen TMS-intervention saaneista 25 terapiaresistentistä masennuspotilaasta 36 % toipui kuuden viikon kokeen aikana, kun 25 lumehoitoa saaneesta kukaan ei toipunut. Ohimenevä päänsärky ja pahoinvoinnin tunne olivat ainoita sivuvaikutuksia. Tulos on niin merkittävä, että TMS olisi syytä ottaa käyttöön myös meillä terapiaresistentin masennuksen hoidossa.

Raimo K.R. Salokangas

TNFalfa:lla osuutta kortikosteroidiriippuvaisessa astmassa

TNFalfa on yhdistetty yleensä Th1-lymfosyyttien kautta tapahtuviin reaktioihin. Astmassa Th2-soluilla on katsottu olevan enemmän roolia varsinkin, jos atopiaa on mukana taudinkuvassa. Britit tutkivat 42:n lievää ja 20:n vaikeaa astmaa sairastavan henkilön sekä 26 verrokin bronkoalveolaarihuuhtelunesteistä TNFalfa:n. Lisäksi tutkittiin immunohistokemiallisesti 14:n lievää ja 14:n vaikeaa astmaa sairastavan potilaan bronkusbiopsiat. 17 potilasta oli mukana avoimessa kokeessa, jossa TNFalfa-reseptori-IgG1Fc-fuusioproteiinia (etanerseptia) annettiin 12 viikon ajan ihonalaisesti 25 mg x 2/viikko. BAL-nesteen TNFalfa-pitoisuus oli suurentunut kortikosteroidiriippuvaisessa astmassa; sama koski biopsioiden TNFalfa-geeniekspressiota ja immunoreaktiivisia soluja. Etanerseptista oli hyötyä astmaoireisiin, ventilaatiofunktioihin ja bronkiaaliseen hyperreaktiviteettiin. Löydös avannee uusia visioita, ja kontrolloituja tutkimuksia odotetaan.

Hannu Puolijoki

Suomalaiset käyvät vaihtoehtohoidoissa

Suomen Lääkärilehdessä on vuoden 2006 vaihteessa kirjoitettu kahdesti niin sanotusta puoskarilaista (1,2). Kirjoitusten innoittamina haluaisimme sanoa seuraavaa.

Anna-Liisa Enkovaara, Pirkko Alha

Kenellä oikeus kuolla keuhkokuumeeseen ilman antibioottihoitoa?

Kiitos Pirkko Vihko kirjoituksestasi (1). Se toi mieleeni Suomen Lääkärilehden erään artikkelin vuodelta 1974 (2). Kyseinen artikkeli on julkaistu käännöksinä JAMA:ssa (3) ja Nordisk Medicin -lehdessä (4). Siinä kollega Irma Kerppola-Sirola kertoo isästänsä, sisätautien professori William Kerppolasta, joka sai kuolla odottamaansa keuhkokuumeeseen arvokkaasti ilman antibiootteja.

Kaisu Nevasaari

Viilennyshoito suojaa aivoja

Lyhyt ensihoitoviive ja aivoja perfusoivan rytmin saavuttaminen riittävän nopeasti on sydämenpysähdyspotilaan ennusteen kannalta ratkaisevaa. Aivoverenkierron palautumisen nopeus ei kuitenkaan ole aivan koko totuus, sillä hypoksis-iskeemisen aivovaurion kehittyminen on kaksivaiheinen prosessi, johon voidaan vaikuttaa vielä sydämenpysähdystä seuraavan vuorokauden aikana. Sekä veren suuren glukoosipitoisuuden että kehon korkean lämpötilan tiedetään liittyvän vaikeampaan aivovaurioon ja huonoon ennusteeseen.

Risto O. Roine

Viilennyshoito rutiiniksi elvytetylle potilaalle?

American Heart Associationin (AHA) uusittu elvytysohjeistus suosittaa lievän hypotermian (32-34 °C) käyttöä 12-24 tunnin ajan, kun lähtörytminä on kammiovärinä (luokka IIA) (1). Ohjeistus perustuu kahteen satunnaistettuun, kontrolloituun tutkimukseen (2,3), joiden perusteella viilennyshoidon arvioitu NNT (number needed to treat) eloonjäämisen suhteen on noin 6, kun lähtörytmi on kammiovärinä. Siis kuusi potilasta hoitamalla yksi potilas enemmän lähtee kotiin. AHA:n suositus esittää lisäksi lievän hypotermian olevan mahdollisesti hyödyllinen sairaalan ulkopuolisen elvytyksen jälkeen myös silloin, kun lähtörytmi on muu kuin kammiovärinä (luokka IIB).

Ville Pettilä

Elvytetyn potilaan suonensisäinen hypotermiahoito

Viilennyshoito on onnistuneen elvytyksen jälkeisistä hoidoista ainoa, jonka on osoitettu parantavan potilaan ennustetta. Ulkoisesta viilennyksestä tehtyjen alkuperäistutkimusten jälkeen on tullut mahdolliseksi toteuttaa viilennys myös suonensisäisesti. Tässä raportissa kuvataan viilennyshoidon käytettävyyttä, arvioidaan viilennysprosessin nopeutta ja verrataan oman aineistomme tuloksia kontrolloituihin tutkimuksiin.

Sara Toivakka, Päivi Valta, Tero Varpula, Tuomas Oksanen, Markku Hynynen

Elvytetyn sydänpotilaan jatkohoito

Sydämenpysähdyksen tavallisimpana mekanismina on pahanlaatuinen kammioperäinen rytmihäiriö, jonka laukaisevana tekijänä suuressa osassa tapauksista on vaikea sydänlihasiskemia.

Juhani Koistinen