Vaikeahoitoisen astman pahenemisvaiheiden syyt usein löydettävissä

Hollannissa selvitettiin 136:n vaikeahoitoista astmaa sairastavan kohdalla, olisiko jokin 13:sta etukäteen arvioiduista kliinisestä tai ympäristöön liittyvästä tekijästä potilaiden sairauden pahenemisen takana. Kuten arvata saattaa, krooninen poskiontelotulehdus (riskisuhde = 3,7), gastroesofageaalin refluksi (4,9), toistuvat bakteriellit hengitystieinfektiot (6,9), psyykkiset kuormitukset (10,8) ja obstruktiivinen uniapnea (3,4) olivat listan kärjessä. Riippumattomia tilanteen pahentajia olivat sinuiitti ja psyykkiset tekijät. Kaikilta potilailta löytyi ainakin yksi em. viidestä tekijästä, 52 %:lla kolme tai useampi. Ko. tekijät ovat usein diagnosoitavissa ja hoidettavissa!

Hannu Puolijoki

NEJM antaa väärän kuvan VIGOR-tutkimuksen tulosten julkistamisesta

Lääkärilehden numerossa 51-52/2005 Lääketieteen maailmassa -palstalla (s. 5278) referoitiin New England Journal of Medicinen (NEJM) pääkirjoitusta. On valitettavaa, että referoitu pääkirjoitus antaa väärän käsityksen siitä, miten Merck & Co., Inc. (MSD) on julkistanut VIGOR-tutkimuksen tuloksia koskevaa tietoa.

Eero Helve

Lopetetaan parantajien nimittely puoskareiksi

nPsykiatrian dosentti, ylilääkäri Hannu Lauerma on huolissaan mielenterveyspotilaiden kohtalosta maallikkoparantajien kynsissä. Hän esittää ratkaisuksi Ruotsin esimerkin mukaisen puoskarilain säätämistä.

Heikki Hemmilä

Rubensin ihannenainen on riskisynnyttäjä

Paino nousee raskauden aikana keskimäärin 13 kg. Lihavien äitien odotusaikainen painonnousu on onneksi yleensä vähäisempää kuin normaalipainoisten. Ylipaino ja lihavuus ovat kuitenkin yleistyvä ongelma hedelmällisessä iässä olevilla naisilla myös Suomessa. Osittain tätä selittää synnyttäjien keski-iän nousu. Vuonna 2004 synnyttäjien keski-ikä Suomessa oli jo 30 vuotta ja yli 35-vuotiaiden synnyttäjien osuus oli kasvanut lähes 20 %:iin (1). Elokuussa 2000 Turussa synnyttämään tulleista 10 % oli ollut jo ennen raskautta merkittävästi lihavia (painoindeksi yli 30 kg/m2), mutta vuonna 2005 osuus oli jo 40 %. Yhdysvalloissa kehitys on ollut samanlainen, mutta siellä merkittävästi lihavia oli synnyttäjistä joka neljäs jo ennen vuosituhannen vaihtumista (2).

Ulla Ekblad

Metabolisen oireyhtymän uudet IDF-kriteerit - muuttuiko mikään?

Kylin kuvasi 1923 hypertension, hyperglykemian ja kihdin samanaikaisen esiintymisen muodostaman oireyhtymän, johon liittyy lisääntynyt kuolleisuus (1). G. M. Reaven omi sen 1988 ja samalla tarkensi sen osuutta sydäntaudeissa ja tyypin 2 diabeteksessa sekä hahmotteli kriteereitä sen tunnistamiseksi (2). Tuosta lähtien oireyhtymän määrittely ja nimikin on ollut intohimojen kohteena, mutta sen vaarallisuudesta tyypin 2 diabeteksen ja valtimotaudin taustalla ovat toki kaikki vakuuttuneita. Nimeksi on nykyään vakiintunut metabolinen oireyhtymä, mutta kriteereistä ei konsensusta ole ollut.

Mauno Vanhala

Keski-ikäisten painoindeksi ja keskivartalolihavuus - Selvitys Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimusaineistosta

Lihavuus on lisääntynyt Suomessa, mutta keskivartalolihavuuden esiintyvyydestä on vain vähän tutkimustietoa. Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimuksen (Helsinki Health Study) aineistosta selvitettiin lihavuuden ja keskivartalolihavuuden esiintyvyyttä sekä niiden mittaamiseen soveltuvia indikaattoreita 40-60-vuotiailla työntekijöillä.

Inka Utriainen, Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Akseli Aittomäki, Eero Lahelma

Polykystiset munasarjat, metabolinen oireyhtymä ja metformiini

Tärkein tieto Laihduttaminen, liikunta ja dieetti ovat ylipainoisen, monirakkulaista munasarjaoireyhtymää (PCOS) sairastavan potilaan ensisijainen hoito. Metformiini parantaa insuliiniherkkyyttä, hyperandrogenismia ja palauttaa ovulaation osalle PCOS-potilaista. Metformiini ei aiheuta vaarallisia hypoglykemiakohtauksia. Metformiini parantaa vastetta klomifeenille ovulaatio-induktiohoidoissa. Metformiini saattaa vähentää alkuraskauden keskenmenojen ja raskauden aikaisen diabeteksen riskiä. Metformiini suositellaan lopettavaksi heti raskaustestin ollessa positiivinen. Poikkeuksen muodostavat toistuvat alkuraskauden keskenmenot, aikaisemmassa raskaudessa raskauden aikainen diabetes tai nykyraskaudessa huonontunut glukoosin sietokyky. Näissä tilanteissa metformiinin jatkamista raskauden aikana kannattaa harkita yksilöllisesti. Metformiinin hyödystä nuorille tai normaalipainoisille PCOS-potilaille tai myöhäiskomplikaatioiden ehkäisyssä tarvitaan vielä lisätutkimuksia.

Laure Morin-Papunen

Gynekologisen laparoskopian komplikaatiot

Tärkein tieto Laparoskopia on syrjäyttänyt monia aiempia avoleikkauksia. Vakavia komplikaatioita esiintyy 0,3 %:ssa gynekologisista laparoskopioista. Koulutuksella ja neuvonnalla vakavat komplikaatiot ovat vähentyneet samalla tasolle kuin abdominaalisissa ja vaginaalisissa leikkauksissa. Laparoskooppisissa kohdunpoistoissa virtsatievauriot ovat yleisempiä, jos toimenpiteen suorittaja on kokematon. Jos potilaan toipuminen ei etene oletetusti, on aina epäiltävä komplikaatiota ja potilas on tutkittava sen varalta.

Päivi Härkki

Kroonisen haimatulehduksen diagnostiikka ja lääkehoito

Tärkein tieto Kroonisen haimatulehduksen tavallisin syy (60-70 %) on pitkäaikainen alkoholin käyttö. Haiman vajaatoiminta ilmaantuu taudin myöhäisemmässä vaiheessa alkoholin käytön jatkuttua 10-15 vuotta. Vatsakipu, pahoinvointi, painonlasku ja rasvaripuli ovat haiman eksokriinisen vajaatoiminnan yleisimmät oireet. Kun avohoidossa epäillään anamneesin perusteella, että potilaalla on krooninen haimatulehdus, ovat ulosteen alentunut elastaasi-1:n aktiivisuustaso ja kaikututkimuksessa tai tietokonetomografiatutkimuksessa todetut haimamuutokset diagnostiikan kulmakivi. Haiman eksokriinisen vajaatoiminnan hoito entsyymikorvaushoidolla on kehittynyt huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, kun kroonisen haimatulehduksen patofysiologiasta on saatu lisää tietoa. Tavallisimmin tarvitaan 25 000-40 000 IU lipaasia pääaterioiden yhteydessä. Säännölliset ateriat ovat ravitsemushoidon perusta, ja näiden täytyy sisältää riittävä määrä energiaa hiilihydraattina, proteiinina ja rasvana.

Markku Peräaho, Isto Nordback

Maailman lääkevuodet 2004 ja 2005

Lääkemyynnin kasvu on maailmanlaajuisesti hidastunut hieman. Uusien lääkkeiden virta markkinoille on ehtynyt, eikä kansantautien hoitoon ole saatu merkittäviä uutuusvalmisteita. Länsimaat pyrkivät hidastamaan lääkekustannusten kasvua, ja osa keinoista näyttää vaikuttavan. Kaikkea tätä lääkeyritykset luonnehtivat tällä hetkellä vaikeaksi toimintaympäristöksi, eivätkä aiheetta.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä