Keuhkoahtaumataudissa kannattaa yrittää välttää flunssatartuntaa

Keuhkoahtaumataudin (COPD) pahenemisvaiheet johtavat ventilaatiofunktioiden tason laskuun. Epäselvää on ollut, aiheutuvatko pahenemisvaiheet pelkästä akuuttien virusinfektioiden määrästä vai pahenemisvaiheen suuremmasta todennäköisyydestä flunssan aikana. Keskeiseksi osoittautui brittien 150 COPD-potilaan tarkassa seurannassa itse flunssiin sairastuminen; aineistossa oli 1 005 infektiota ja 1 493 pahenemisvaihetta. Usein pahenemisvaiheita omanneilla oli 1,73 flunssaa/vuosi verrattuna vähemmän pahenemisvaiheita saaneisiin (0,94/v). Usein flunssan saaneet olivat tupakoineet toisia enemmän (46 vs. 33 askivuotta).

Hannu Puolijoki

Myös vanhoja psykoosilääkkeitä varoen vanhuksille

Psykoosilääkkeitä on perinteisesti käytetty suhteellisen paljon myös vanhusten hoidossa. Viime aikoina on kuitenkin kiinnitetty huomiota uusien, epätyypillisten psykoosilääkkeiden riskeihin vanhuspotilailla. Amerikan Food and Drug Administration antoikin varoituksen, että uudet psykoosilääkkeet lisäävät vanhuspotilaiden kuolleisuutta.

Raimo Kr Salokangas

Lääkärinä kasvamiseen kuuluu myös vakaumuksen etsintä

nRadio-ohjelmassa todettiin, että joidenkin maahanmuuttajien on vaikeaa luottaa lääkäriin, jolla he eivät tiedä olevan vakaumusta. Kysymys lääkärin vakaumuksesta tulee näin paljastavaan valokeilaan.

Antti Linkola

Onko johtaminen terveydenhuollossa ikuinen ongelma?

Terveydenhuollon johtoa on vaivannut pitkään krooninen sairaus, jonka syyt tunnetaan, mutta järkevää hoitoa ei tahdo löytyä. Sairaus itsessään ei johdu pelkästään johtajista, vain pinttyneistä ja epämääräisistä johtamis- ja käyttäytymistavoista.

Abdel Maiche

Huoli hedelmällisyydestä on aiheellinen

Kymmenen vuotta sitten professori Matti Rimpelä vertasi Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksessa hedelmättömyyttä piilevään kansantautiin. Hän haastoi terveydenhuollon edistämään hedelmällisyyttä (1), sillä taustalla on usein syitä, joihin voidaan vaikuttaa, kuten klamydiainfektiot, ylipaino ja tupakointi.

Leena Anttila

Isovanhemmat käymässä taas harvinaisiksi?

Keskimääräisen eliniän pidentyminen on aiheuttanut muutoksia paitsi väestön ikärakenteessa, myös perherakenteessa. Vuonna 1900 syntyneistä vain noin joka viidennellä oli 30-vuotiaana joku isovanhemmista elossa. Vuonna 2000 syntyneistä sitä vastoin kolmella neljästä arvioidaan 30-vuotiaana olevan ainakin yksi isovanhempi elossa. Tämän päivän 20-vuotiaalla on useammin isoäiti elossa kuin vuonna 1900 oli elossa oma äiti (1).

Kirsi Lumme-Sandt

Jäävätkö yliopisto-opiskelijoiden toiveet lasten saamisesta haaveeksi?

Yliopisto-opiskelijat ovat iässä, jolloin olisi paras aika perustaa perhe ja saada lapsia. He kuitenkin huolehtivat hyvin ehkäisystä ja siirtävät raskaaksi tulemista opiskelun aikana.

Aira Virtala, Kristina Kunttu

Oikea ajankohta

Milloin on hyvä aika tehdä lapsi? Kun olin kaksikymppinen, eräs lääkäri sanoi minulle hakiessani ehkäisypillerireseptiä: "Mutta sinähän olet parhaassa synnytysiässä!" Yritin selittää, että minulla on opiskelut kesken Teatterikoulussa, enkä muutenkaan koe olevani valmis äidiksi. Hän huitaisi hyväntuulisesti kättään.

Anna-Leena Härkönen

Raskauspahoinvointi ja hyperemeesi

Raskauspahoinvointia esiintyy kolmella neljästä ja oksentelua puolella naisista alkuraskauden aikana. Hyperemeesiin sairastuu kuitenkin vain alle prosentti äideistä.

Risto Erkkola

Nuorten häiriintyneen syömiskäyttäytymisen riskitekijöitä

Nuorilla esiintyvät syömiskäyttäytymisen häiriöt ilmenevät eriasteisina asenteiden ja toiminnan poikkeavuuksina normaalista syömisestä vakavaan, henkeä uhkaavaan virheravitsemukseen.

Lea Hautala, Pirjo-Riitta Liuksila, Hannele Räihä, Simo Saarijärvi