Sydämen vajaatoiminnan hoitosuositukset Ruotsissa

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) on julkaissut asiantuntijaryhmän suositukset sydämen vajaatoiminnan hoidosta. ACE:n estäjät ja beetasalpaajat katsotaan hoidon peruslääkkeiksi. Angiotensiinireseptorin salpaajia suositellaan mm. silloin, kun potilas saa ACE:n estäjistä haittavaikutuksia, kuten yskää tai yliherkkyysoireita. Diureeteista suositellaan aldosteronin antagonisteja, kuten spironolaktonia. Ohjeet korostavat varhaisen diagnoosin tärkeyttä, ja oikein valitun hoidon katsotaan parantavan potilaan ennustetta ja elinolosuhteita. Suosituksista on laadittu myös selkokielinen versio potilaille. Siinä korostetaan mm. lääkkeettömän hoidon - kuten suolan ja alkoholin käytön kohtuullisuuden - merkitystä. Ohjeet ovat luettavissa osoitteessa www.mpa.se

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Klotsapiinihoidon turvaseurantaa tehostettiin edelleen

Skitsofrenian hoitoon käytetyn klotsapiinin (Clozaril, Suomessa Leponex, Novartis) hoidon erityisseurantaa on taas tehostettu Yhdysvalloissa mm. agranulosytoosiriskin välttämiseksi. Klotsapiiniin liittyviä varotoimenpiteitä on käsitelty aikaisemmin tällä palstalla (SLL 2003;58:4138 ja 2005;60:1811). Säännöllisin väliajoin tehtävissä verenkuvatutkimuksissa on nyt aina määritettävä sekä valkosolujen että neutrofiilien absoluuttinen määrä, jotka tulee ilmoittaa Novartiksen ylläpitämään rekisteriin. Jos potilaalla on todettu leukopenia, josta hän on toipunut, klotsapiinin käytön uudelleen aloitukseen liittyy suurentunut agranulosytoosin vaara, ja verenkuvaa on seurattava viikottain. Lisäksi varoitetaan käyttämästä lääkettä paralyyttistä ileusta sairastavilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO tarkisti lintuinfluenssan hoito-ohjeita

WHO on uusinut tammikuun lopussa ohjeet, jotka se on aiemmin antanut lintuinfluenssan hoidosta. Rajalliseen näyttöön perustuen oseltamiviiri (Tamiflu, Roche) näyttäisi vähentävän viruksen lisääntymistä. Lääke saattaa parantaa ennustetta, jos hoito käynnistetään kahden päivän kuluessa oireiden ilmaantumisesta. Suositeltu hoitoannos on 150 mg päivässä jaettuna kahteen annokseen. Hoidon jatkamista 7-10 päivään asti ja annoksen lisäämistä on syytä harkita vaikeammissa tapauksissa, mutta yli 300 mg:n päiväannoksiin liittyy lisääntyvästi haittavaikutuksia. Oseltamiviiriä ei tule käyttää alle yhden vuoden ikäisten lasten hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Telitromysiinin maksahaitat

Euroopan lääkelaitos (EMEA) tiedottaa EU:n jäsenmaille telitromysiinin (Ketek, Sanofi-Aventis) käyttöön liittyneistä maksahaitoista. Lääke hyväksyttiin runsaat neljä vuotta sitten mm. pneumonian, kroonisen bronkiitin ja sinuiitin hoitoon. Äskettäin julkaistiin kolme vakavaa maksavauriotapausta, ja EMEA on selvittänyt muut telitromysiinistä ilmoitetut maksahaittatapaukset. Kun maksan toiminnan häiriöistä on ilmaantunut oireita ja lääkehoito lopetetaan, maksan toiminta yleensä normalisoituu. Muutamissa tapauksissa maksan toimintahäiriö on kuitenkin johtanut vakaviin seuraamuksiin. Maksaentsyymien nousu, kolestaattinen ikterus ja hepatiitti mainitaan mahdollisina haittoina tuoteyhteenvedossa. EMEA on vaatinut Sanofi-Aventikselta tuoteyhteenvetoon korjauksen, jossa mm. kehotetaan seuraamaan maksan toiminnan häiriön oireita ja lopettamaan hoito, jos niitä ilmenee.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkkeitä turvatarkastukseen

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomaisen (FDA) asiantuntijakomitea tulee pohtimaan helmikuussa pidettävässä kokouksessa useiden lääkkeiden käytön turvallisuutta. Esillä on muun ohella koksibien ja aknelääke isotretinoiinin käyttöihin liitettyjen riskienhallintaohjelmien antamat kokemukset. Myös tarkkaavaisuushäiriöiden ja ylivilkkausoireiden hoitoon tarkoitettujen nk. ADHD-lääkkeiden käyttöön lapsilla ja aikuisilla liittyneet hypertensio-, sydäninfarkti- ja aivohalvaustapaukset tulevat tarkasteluun. FDA toteaa, että näillä lääkkeillä tehdyissä kontrolloiduissa pitkäaikaistutkimuksissa ei ole saatu riittävästi tietoa kardiovaskulaaristen haittojen arvioimiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Astmako pahentunut?

Vastikään eläkkeelle siirtynyt rouva sairasti diabetestä, jota hoidettiin tableteilla, ja lisäksi hypertoniaa ja astmaa. Parin päivän aikana hengitys oli muuttunut hyvin työlääksi ja lopulta hän päätti soittaa hätänumeroon. Ei aikaakaan, kun potilaan ovea kolkuttelivat sekä hoitotason yksikkö että lääkäriyksikkö.

Juho Nummi

Kenkä

Käyn vaatekaapilla, ja otan esiin vaimon kengän. Asetan sen pöydälle. Pyyhkäisen pinnasta pölyä. Ensi alkuun se vaikuttaa tavalliselta naisten kengältä. Väri on punainen, tai tarkalleen ottaen se taittuu ruskeaan ja tuo mieleen malvanpunaisen hiekan. Koron korkeus on 5,2 senttimetriä. Kengän kärki suippenee loivasti kohti kärkeä, pää on tylppä. Jalkaani särkee pelkästä katselemisesta. Kanta kaartuu melko kauniisti ja tuntuu toistavan naisen takamuksen muotoa. Kengän pinta on nahkaa.

Joel Haahtela

Aivohalvauksen akuuttihoito Suomessa - resurssit ja hoitokäytännöt

Lähtökohdat Aivoverenkiertohäiriöiden ensi- ja akuuttihoidon organisaatio, sisältö, saatavuus ja tulokset vaihtelevat maamme eri osien välillä huomattavasti. Aineisto ja menetelmät Aivohalvaus- ja dysfasialiiton valtakunnallisen tutkimuksen tiedot kerättiin lokakuun 2003 ja toukokuun 2004 välisenä aikana kaikista niistä AVH:n akuuttihoitoa ennestään omatoimisille potilaille tuottavista sairaaloista, joissa hoidettiin Stakesin tilastojen mukaan yli 20 aivohalvauspotilasta vuonna 2002. Hoidon tulosten osalta selvitys perustui Stakesin hoitoilmoitusrekisterin tietoihin. Tulokset Suomalaisista vain joka toinen oli asuinpaikkansa perusteella ympärivuorokautisen aivoinfarktin liuotushoitovalmiuden piirissä ja aivohalvausyksikköhoitovalmiuden piirissä oli joka kolmas suomalainen. Päätelmät On viipymättä ratkaistava miten Suomessa organisoidaan tehokas aivohalvauksen akuuttihoito kaikille kansalaisille kotikunnasta riippumatta.

Susanna Roine, Miika Linna, Reijo Marttila, Keijo Koivisto, LT, Ylilääkäri, Seinäjoen Keskussairaala, Martti Solismaa, Anne Puumalainen, Marika Railila, Tiina Viljanen, Risto O. Roine

Suomessa käytössä olevia fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmiä ja WHO:n uusi toimintakykyluokitus ICF

Lähtökohdat Terveydenhuollossa potilaan toiminta- ja työkyvyn taso ja niitä rajoittavat tekijät on pystyttävä arvioimaan luotettavasti. WHO:n uusi toimintakykyluokitus ICF on kehitetty määrittelemään monipuolisesti terveydentilaan liittyvän toimintakyvyn aihealueita, joita voidaan käyttää viitekehyksenä henkilön toimintakyvyn arvioimisessa. Tämän selvityksen tavoitteena oli kartoittaa Suomessa pääasiassa kuntoutuksen alueella käytettäviä fyysisen toiminta- ja työkyvyn arviointimenetelmiä sekä selvittää, miten ne sijoittuvat ICF-luokituksen osa-alueille. Menetelmät Kysely toteutettiin keväällä 2002 lähettämällä yhteensä 160 kyselylomaketta sairaaloiden fysiatria-, kuntoutus- ja toimintaterapiayksikköihin ja muihin alalla toimiviin laitoksiin. Tulokset Selvityksen mukaan Suomessa oli käytössä huomattava määrä erilaisia fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmiä. Päätelmät Arviointimenetelmien standardoinnin ja siihen liittyvän menetelmäkehittelyn tarve on ilmeinen. ICF-luokitus tarjoaa moniammatillisen viitekehyksen ja käsitteistön, jonka avulla myös arviointimenetelmiä on mahdollista kehittää jäntevästi.

Jaana Paltamaa, Sirkka-Liisa Karppi, Juhani Smolander, Petteri Koho, Mariitta Vaara, Heikki Hurri

Lääkäreiden ja potilaiden arviot hoidon laadusta - samanlaisuutta ja erilaisuutta?

Lähtökohdat Lääkärit ja potilaat ovat arvioineet hoidon laadun toteutumista hyvin harvoin samassa tutkimuksessa samalla mittarilla. Tässä tutkimuksessa lääkärit ja potilaat arvioivat hoidon laadun toteutumista ja sitä edistäviä ja estäviä tekijöitä suomalaisessa erikoissairaanhoidossa. Menetelmät Kyselylomaketutkimus toteutettiin vuosina 2000 ja 2001. Kyselyyn vastasi 1 539 potilasta ja 128 lääkäriä. Tulokset Lääkärit arvioivat yksityisyyteen ja arvostukseen liittyvien asioiden toteutumisen hyväksi, kun taas potilaat kokivat näiden asioiden ja mahdollisuutensa osallistua hoidon suunnitteluun ja tiedon saannin heikoiksi. Potilaat arvioivat henkilöstön ammattitaidon yhdeksi laadun takeeksi. Kiire ja riittämätön henkilökuntamäärä estivät hoidon laadun toteutumista. Päätelmät Potilaiden ja lääkäreiden arvioinnit hoidon laadun toteutumisesta ja sitä edistävistä ja estävistä tekijöistä olivat osittain samansuuntaisia, mutta myös erilaisia. Potilaskeskeinen hoito edellyttää ammattilaisten ja potilaiden arviointien samankaltaisuuden ja erityisesti erilaisuuden huomioon ottamista.

Tarja Kvist, Viljo Rissanen, Katri Vehviläinen-Julkunen