78336 osumaa

Savua ilmassa

Ihmiset ovat aina tupakoineet ja luultavasti tulevat aina niin tekemään. Jokainen kulttuuri on polttanut jotakin rentoutuakseen, parantuakseen tai uskonnolliseen rituaaliin liittyen. Tämä mustakantinen, tyylikäs, kiiltopaperille painettu 400-sivuinen, runsaasti kauniita värikuvia sisältävä kirja, on ehkä laajin tupakoinnin historiasta kirjoitettu tietojärkäle. Se kertoo kaiken niistä orgaanisista materiaaleista mitä ihmiset ovat aikojen saatossa keksineet polttaa joko piipussa tai muilla mitä eriskummallisimmilla tavoilla. Kirjan ovat toimittaneet chigacolainen taidehistorian professori Sander Gilman ja historioitsija Zhou Xun Lontoosta.

Hannu Vierola

Alankomaalainen sotasairaala Suomessa talvisodan jälkeen vuonna 1940

Pohjoismaissa ja eräissä muissa Euroopan maissa heräsi Suomen talvisodan alettua 30.11.1939 laajaa myötätuntoa Neuvostoliiton hyökkäyksen vuoksi. Erityisesti Punaisen Ristin järjestöt ryhtyivät keräämään varoja lääkintäyksiköiden lähettämiseksi Suomeen. Talvisodan aikana tai pian sen jälkeen maassamme toimi kaikkiaan kuusi ulkomaista ambulanssisairaalaa eli liikuteltavaa sotasairaalaa. Yksi niistä oli Alankomaalainen sotasairaala.

Arno Forsius

Täydennyskoulutus kannattaa

Vuoden suurin lääkäreiden koulutustapahtuma, Lääkäripäivät, on jälleen pidetty. Paikalla oli yli 4 000 kurssiosallistujaa, yli 14 500 näyttelyvierasta ja 160 näytteilleasettajaa. Näyttelyalue oli samansuuruinen kuin viime vuonna, eikä muissakaan muuttujissa ollut huomattavia muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna, vuoden 2004 messuryntäystä lukuun ottamatta. Tehdyn kyselyn mukaan kävijätyytyväisyys oli 86 prosenttia. Kävijöistä 90 prosenttia ilmoitti tulevansa varmasti tai todennäköisesti myös seuraavaan Lääkäripäivien näyttelyyn.

Harri Hyppölä

Fysioteekki pistää liikkumisreseptin toimimaan

Karjaalla Folkhälsanin lääkärien määräämät liikkumisreseptit ovat tehokkaassa käytössä. Reseptin kanssa mennään apteekkia vastaavaan fysioteekkiin. Fysioterapeutti Pirjo Laatikainen-Bergstöm uskoo, että usein vain lääkärin sana on kyllin painava, jotta asiakas on valmis muuttamaan liikkumistottumuksiaan. Lääkäri Susanna Melkas taas uskoo, että vain fysioteekki tuo reseptille käyttöä.

Tanja Hannus

Diabeettisen retinopatian seulonta valokuvausmenetelmin

Diabetespotilaista 35-65 %:lla on jonkinasteisia retinopatiamuutoksia. Säännöllinen silmänpohjien seuranta herkällä menetelmällä on tärkeää, jotta hoitoa vaativat, usein oireettomat muutokset tulevat todetuksi riittävän varhain ja näkövamman riskiä voidaan vähentää laserhoidolla. Silmänpohjan valokuvaus yhdestä tai kahdesta 45º:n kentästä väridia- tai polaroidfilmille on tähän asti ollut tavallisin seulontamenetelmä. Valokuvakenttien, eritoten makulakentän, määrittely on suosituksissa vaihdellut. 60º:n valokuvaus kattaa laajemman valokuvausalueen ja voi pienemmästä suurennuksesta huolimatta parantaa diabeettisen retinopatian (DRP) muutosten toteamismahdollisuutta. Mikäli valokuvauksessa lisäksi käytetään punavapaata valoa eli vihersuodatinta, verisuonten ja muiden punaisten, hemoglobiinia sisältävien rakenteiden kontrasti paranee.

Gunvor von Wendt

Vatsa-aortan stenttiproteesihoidon tulokset eivät ole vastanneet odotuksia

Vatsa-aortan aneurysmaa on 1950-luvulta lähtien hoidettu avoleikkauksella, jossa aneurysmakohta korvataan dakron-kankaasta tehdyllä putkiproteesilla. Stenttiproteesihoito kehitettiin, jotta leikkausriskiä voitaisiin vähentää. Tässä hoitomuodossa aneurysman sisälle ujutetaan proteesiputki nivusvaltimon kautta. Anatomisten rajoitusten vuoksi hoito soveltuu kuitenkin vain 20-40 %:lle potilaista.

Pekka-Sakari Aho

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat