77890 osumaa

Kuumeilevan miehen matala happisaturaatio ja turvonneet nilkat - tapauksen ratkaisu

25-vuotiaalla miehellä oli kuivaa yskää ja hengenahdistusta parin viikon ajan, jonka jälkeen hengenahdistus paheni ja jalat turposivat. Terveysasemalla todettiin matala happisaturaatio, ja hänet vietiin välittömästi sairaalan. Tulovaiheessa hänellä oli kuumetta ja hänen yleistilansa oli heikentynyt. Keuhkoista kuultiin rahinaa molemmin puolin ja verenpaine oli matala. Keuhkojen tietokonekuvauksessa todettiin perifeeriseen emboliaan sopivia muutoksia molemmin puolin. Oikealla todettiin pieni pneumothorax, joka ei vaatinut hoitoa. Molemmista jaloista löytyi syvät laskimotukokset. Tukosten hoidoksi aloitettiin enoksapariini, jota jatkettiin kuusi kuukautta. Suvussa isällä oli todettu faktori V -mutaatio ja myös tällä potilaalla todettiin APC-resistenssi. Keuhkojen kerroskuvauksessa todettiin myös keuhkoparenkyymissa kauttaaltaan mattalasimaista muutosta, ja Pneumocystis carinii (PC) löytyi henkitorven limasta. Hoidoksi aloitettiin sulfa-trimetopriimi ja oheen kortisoni hengenahdistuksen vuoksi (1). Opportunisti-infektion vuoksi kontrolloitiin HIV-vasta-aineet, jotka olivat positiiviset.

Anneli Lauhio, Raili Kauppinen, Potilaan Haastattelu, Maria Kuronen

Gynekologisten irtosolunäytteiden määrät ja raportointitavat Suomessa

Papa-koetta on käytetty menestyksekkäästi kohdunkaulan syövän ehkäisyssä, mutta sitä käytetään myös hoidon seurannassa ja diagnostisena välineenä. Organisoidun joukkoseulonnan teho on paras, muilla seulontamenetelmillä ei ole samanlaista vaikutusta. Joukkotarkastusrekisteri seuraa organisoidussa joukkoseulonnassa otettujen näytteiden määrää, mutta muiden Papa-kokeiden määrästä ei ole ollut tietoa. Tämä vaikeuttaa seulontastrategioiden suunnittelua.

Kati Monto, Pekka Nieminen

Ongelmakeskeinen oppimismenetelmä sitouttaa Todenmukaiset harjoitukset valmentavat opiskelijoita lääkärin työhön

Ongelmakeskeinen, eli tapausesimerkkeihin perustuva opetus (case-menetelmä) on ongelmalähtöisen oppimisen muoto, joka asettaa opiskelijan todenmukaisiin, lääkärin ammatissaan kohtaamiin tilanteisiin. Opiskelijan on otettava kantaa ja tehtävä päätöksiä. Tämä ylläpitää mielenkiintoa opetettavaa ainetta kohtaan ja on hyvää ongelmien ratkaisun harjoittelemista.

Arne Tärnvik

Terveydenhuollon menot eivät ole huolestuttavia, ongelmana on katsantokannan pirstaleisuus

Viime aikoina julkisuudessa on toistuvasti esitetty huoli lääkekustannusten noususta ja puututtu mm. lääkemarkkinointiin ja lääkärien täydennyskoulutukseen. Keskustelun osallistujina ovat olleet mm. Kelan edustajat, Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto, unohtamatta ministeritason poliitikkoja. Lyhykäisyydessään viesti on ollut sama: lääkärit käyttävät liian paljon ja liian kalliita lääkkeitä ja ovat olleet ahnaan lääketeollisuuden johdateltavissa. Lääketeollisuuden tukema täydennyskoulutuskin kuvataan vain osana tehokasta lääkemarkkinointia. Osansa ovat saaneet niin terveyskeskuslääkärit kuin erikoissairaanhoidon asiantuntijalääkärit.

Kari Koskela

Kuntien lakkauttaminen ei ole ratkaisu julkisen terveydenhuollon ongelmiin

Aina silloin tällöin joku hallintomies viettää syntymäpäiviään, ja tapaa säännönmukaisesti ottaa syntymäpäivähaastattelussaan kantaa kuntien lukumäärään. Vastikään yksi hallintomies oli laskenut kuntien lukumäärän Ruotsissa ja Suomessa. Hän päätyi siihen johtopäätökseen, että jos Ruotsissa tullaan toimeen neljänneksen pienemmällä kuntamäärällä Suomeen verrattuna, kuntia täytyy Suomessa olla liikaa.

Raimo Isoaho

Ei-invasiivisten sepelvaltimotautitutkimusten kustannukset vaihtelevat sairaaloittain

Ylilääkäri Antti Loimaala kirjoittaa rasituskaikukardiografiasta sepelvaltimotaudin diagnostiikassa (SLL 15/2005, 1659-65). Olemme samaa mieltä siitä, että iskemian kuvantamistutkimuksia tehdään maassamme nykyään liian vähän, kuten Lääkärilehteen julkaistavaksi hyväksytty katsaus kohdakkoin osoittaa. Epäilemättä tällaisten tutkimusten tarve on edelleen lisääntymässä, kuten Loimaala toteaa.

Mikko Syvänne, Kari S. Virtanen

Miten SPET-tutkimuksen hinta muodostuu

Kirjoitukseni pääasiallinen tarkoitus oli luoda katsaus R-UKG:n vakiintuneeseen käyttöön, protokolliin, vahvuuksiin ja rajoituksiin. Hinta ei ole tärkein peruste tehdä R-UKG:aa. Kuten ylilääkärit Mikko Syvänne ja Kari S. Virtanen toteavat, SPET:n ja R-UKG:n diagnostinen osuvuus on keskimäärin samaa luokkaa. Tutkimusnäyttö puoltaa kuitenkin ultraäänen käyttöä diabeetikoilla ja hypertoonikoilla, eli ryhmillä, joihin yhä suurempi osa ikääntyvästä väestöstämme kuuluu, sekä tutkittaessa sydänlihaksen elinkelpoisuutta. Menetelmän soisi täydentävän muuta diagnostiikkaa.

Antti Loimaala

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030