Voimmeko suojata intiimiä ja yksityistä?

Yleisradion tuore pääjohtaja Mikael Jungner tiedotti vähän ennen virkaanastumistaan sairastuneensa eturauhassyöpään. Sen jälkeen hän on ollut haluttu haastateltava ja kansikuvapoika useissa iltapäivä- ja aikakauslehdissä. Kokenut TV-toimittaja kysyi suorassa lähetyksessä Jungnerin ensimmäisenä työpäivänä tiukkaan sävyyn: "Tää sairaus todettiin vain kolmella niin nuorella viime vuonna, ootsä ajatellut elintapoja?" Pääjohtaja ei ollut. "Mikä sairauden ennuste on?" Pääjohtaja ei ollut kysynyt eikä aikonut kysyä. Hoidostakin toimittaja yritti yksityiskohtiin, mutta sai tyytyä vastaukseen lääkehoidosta. Kysymysten sävy viittasi siihen, ettei hän ymmärtänyt puhuvansa vastapäätä istuvan ihmisen elämästä, kuolemasta ja seksuaalisuudesta. Syöpälääkärikatsojaa huimasi, tuntui, että tähän pitäisi päästä väliin potilasta suojaamaan.

Päivi Hietanen

Kan vi skydda det förtroliga och privata?

Rundradions nye generaldirektör Mikael Jungner meddelade kort innan han tillträdde tjänsten att han drabbats av prostatacancer. Sedan dess har han av ett flertal kvällstidningar och tidskrifter varit eftertraktad som intervjuobjekt och omslagsgosse. En erfaren teveredaktör frågade i en direktsändning under Jungners första arbetsdag i stram ton: "Den här sjukdomen konstaterades hos bara tre lika unga personer som du i fjol, har du funderat över din livsföring?" Det hade generaldirektören inte. "Hur ser sjukdomsprognosen ut?" Jungner hade inte frågat och tänkte inte fråga. Också beträffande behandlingen försökte redaktören komma in på detaljer, men fick nöja sig med ett svar om läkemedelsbehandlingen. Tonen i frågorna indikerade att han inte förstod att han det han talade om berörde tillvaron, döden och sexualiteten för en människa som satt mittemot. Betraktaren-cancerläkaren blev yr och fick en känsla av att vilja rycka ut och skydda patienten.

Päivi Hietanen

Perhelääkärikoulutuksesta lisää mielekkyyttä työhön

Mikä keinoksi, kun lääkäri tuntee olevansa potilaan kanssa aivan eri aaltopituudella? Miten voi auttaa terveyspalvelujen suurkuluttajaa niin, että apu kantaa vielä ensi viikollakin? Joukko perusterveydenhuollon lääkäreitä etsi vastauksia kaksivuotisessa perhelääkärikoulutuksessa, missä kurssille tuotiin omia potilasperheitä ja piirrettiin niin omia kuin potilaidenkin sukupuita.

N Suvi Sariola

Dieettimuutos vähentää rintasyövän uusiutumista

Rintasyöpäpotilaat kysyvät usein, mitä he itse voivat tehdä estääkseen sairauden uusiutumista. Vakava sairastuminen on otollinen kohta elintapamuutoksille ja niihin kykeneminen lisää hallinnan tunnetta, siis auttaa potilasta sopeutumaan sairauteen. Syöpälääkäreillä ei tähän asti ole ollut potilaille juuri muuta tarjottavaa kuin lämmintä kättä ja yleistä jorinaa terveellisistä elintavoista.

Päivi Hietanen

Munuaissyövän hoito tehostuu

Levinnyt munuaissyöpä on yksi vaikeahoitoisimmista syöpätaudeista, sillä hoitona käytetty interferoni hyödyttää kovin harvoja potilaita (10-15 %). Uusien lääkkeiden teho kohdistuu erilaisiin kriittisiin kohtiin syöpäsolun jakautumista säätelevissä tapahtumakuluissa, ja ne toimivat tehokkaammin.

Päivi Hietanen

Eturauhassyöpä nyt yleisin syöpä

Suomessa elää 170 000 syöpään joskus sairastunutta henkilöä, joista suurin osa on parantunut. Miehillä syöpää esiintyy enemmän kuin naisilla, ja eturauhassyöpä on ohittanut rintasyövän yleisimpänä syöpänä. Uusimmat kattavat Syöpärekisterin tilastot ovat vuodelta 2003, jolloin uusia eturauhassyöpiä todettiin yli 4 200.

Risto Ihalainen Lääkäriliiton uudeksi varatoiminnanjohtajaksi

Vantaalainen lääketieteen lisensiaatti Risto Ihalainen, 54, on valittu Suomen Lääkäriliiton uudeksi varatoiminnanjohtajaksi. Ihalainen aloittaa liitossa elokuun alussa. Varatoiminnanjohtajan tehtävät hän ottaa vastaan syyskuussa, jolloin nykyinen varatoiminnanjohtaja Santero Kujala jää eläkkeelle.

Allergian syyt paljastuvat vähitellen Säätelijä-T-solujen ja dendriittisolujen osuutta selvitetään

Immunologien jo pari vuosikymmentä tuntemien säätelijä-T-solujen toiminta allergioissa ja autoimmuunitaudeissa on alkanut selvitä. Näitä soluja on nyt opittu entistä paremmin tunnistamaan, ja niiden tärkeänä tehtävänä näyttää olevan hillitä elimistön immunologisia puolustusreaktioita. Säätelijä-T-solut voivat estää sekä Th1- että Th2-solujen toimintaa. Silloin kun säätelyn puute koskee Th2-soluja, seurauksena erityisesti atooppisella henkilöllä voi olla allergia. Kun se koskee Th1-soluja, seurauksena voi olla autoimmuunitauti. Autoimmuunitaudin puhkeaminen edellyttää kuitenkin lisäksi mm., että immuunijärjestelmän omiin rakenteisiin kohdistuva immunologinen toleranssi tavalla tai toisella murtuu.

Maria Kuronen

Lääninhallitukselta huomautus Kymenlaakson keskussairaalalle

Etelä-Suomen lääninhallitus on antanut Kymenlaakson keskussairaalalle huomautuksen lääketieteen opiskelijan toimimisesta amanuenssin tehtävissä keskussairaalan anestesia- ja leikkausosastolla. Lääninhallituksen mukaan opiskelija oli tehnyt sellaisia toimenpiteitä, joihin hänellä ei ollut riittävää teoreettista eikä kliinistä koulutusta. Opiskelijalla ei myöskään ollut riittävää ohjausta ja valvontaa.

Dementoituneille tarvitaan lisää tehostettua palveluasumista

Dementoituville tarkoitetuissa palveluissa ei ole tapahtunut kunnissa mitään oleellista parannusta viidessä vuodessa kuntien heikon taloudellisen tilanteen takia, arvioi Alzheimer-keskusliiton toiminnanjohtaja Varpu Kettunen liiton dementiabarometrin tuloksia. Barometriin vastasi 40 prosenttia maan kunnista.

Suvi Sariola