77890 osumaa

Lyhyesti: Kuukautisten alkamisiällä vaikutusta astman vaikeuteen?

Hormonaalisilla tekijöillä on epäilty yhteyttä astman vaikeusasteeseen naisilla; toisaalta nimenomaan heillä on havaittu ylipainon ja astman suhteen yhteyttä. Ranskassa selvitettiin 336 henkilön (keski-ikä 37 vuotta) kohdalla tätä ongelmakenttää; kyseessä oli tapaus-verrokkitutkimus ja toisaalta astmaa sairastavien perhetaustojen selvittely. Painoindeksin (BMI) suureneminen lisäsi naisilla astman vaikeutta, mutta ei miehillä. Mielenkiintoista on, että yhteys BMI:n ja astman vaikeusasteen välillä oli voimakkain niillä naisilla, joilla olivat kuukautiset alkaneet muita aiemmin. Eli ovatko hormonaaliset tekijät mukana kuvassa naisilla myös astman osalta?

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sosiaalinen tuki ehkäisee masennusta - mutta vain naisilla

Naisilla esiintyy masennusta enemmän kuin miehillä. Toisaalta sosiaalinen tuki, jota naisilla yleensä on enemmän kuin miehillä, liittyy alentuneeseen masennuksen riskiin. Näitä sinänsä ristiriitaisia havaintoja tutkittiin laajassa, eri sukupuolta olevien kaksosten aineistossa. Kävikin ilmi, että kaksosnaisilla, joilla sosiaalista tukea yleisesti oli enemmän kuin heidän miessisaruksillaan, masennus ilmaantui kuluneen vuoden aikana sitä useammin, mitä vähemmän heillä oli sosiaalista tukea. Mieskaksosilla tämä yhteys oli samansuuntainen mutta varsin heikko. Lähempi sosiaalisen tuen tarkastelu osoitti, että naissisaruksilla oli sosiaalista tukea kaikista muista läheisistä ihmisistä paitsi puolisosta, joka taas tarjosi miessisaruksille tukea enemmän kuin naissisaruksille. Näyttääkin siltä, että naiset paitsi saavat sosiaalista tukea myöskin tarjoavat sitä enemmän kuin miehet.

Onko koksibien käyttö suositusten mukaista?

Koksibit kehitettiin vaihtoehtoisiksi tulehduskipulääkkeiksi tilanteisiin, joissa pitää vähentää maha-suolikanavan verenvuotoriskiä. Koksibeista tuli kuitenkin hyvin lyhyessä ajassa yleiskipulääkkeitä. Artikkeli perustuu tutkimukseen koksibien käyttöönotosta Suomessa niiden ensimmäisinä vuosina. Tutkimus on julkaistu Journal of clinical pharmacy and therapeutics -lehdessä tänä keväänä (1). Tuloksia on myös täydennetty uudemmilla tiedoilla.

Arja Helin-Salmivaara, Risto Huupponen, Arja Virtanen Timo Klaukka

Pimekroli- ja takrolimuusi EU:n turvatarkastukseen

Tanskan lääkevalvontaviranomaisen aloitteesta Euroopan lääkelautakunta käynnistää selvitykset atooppisen dermatiitin paikallishoitoina käytettyjen pimekrolimuusin (Elidel, Novartis) ja takrolimuusin (Protopic, Fujisawa) potentiaalisista haitoista. FDA:n mukaan hiirillä ja rotilla sekä tuoreissa, apinoilla tehdyissä tutkimuksissa aineiden käyttöön liittyi syöpää. Kokeissa lääkkeitä käytettiin sekä paikallisesti että oraalisesti. FDA toteaa, että asian luotettava selvittäminen ihmisellä edellyttäisi jopa yli 10 vuotta kestäviä tutkimuksia, mutta tiedossa on useita voiteiden käyttöön liittyneitä syöpätapauksia. Nykytiedon valossa riskin olemassaolo on epävarma, mutta varotoimenpiteenä mm. FDA, Kanada, Ruotsi ja Tanska ovat rajoittaneet äskettäin po. lääkkeiden käyttöä, kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2005;60:1429). EMEA:n selvityksien tuloksia voitaneen odottaa 6-12 kuukauden kuluessa.

Statiinit ja perifeerinen neuropatia

Australian lääkevalvontaviranomainen (Therapeutic Goods Administration, TGA) on analysoinut 281 perifeeristä neuropatiatapausta, joiden on ilmoitettu liittyneen statiinihoitoon. Tapauksista 136 liittyi simvastatiiniin (Zocor ja Lipex), 108 atorvastatiiniin (Lipitor) ja 26 pravastatiiniin (Pravachol). Oireet ilmaantuivat joko heti hoidon alussa tai jopa vasta 4,5 vuoden kuluttua. Monilla potilailla oli muita neuropatiaan altistavia sairauksia, kuten diabetes tai krooninen munuaisen vajaatoiminta. Noin puolella tapauksista neuropatian oireet hävisivät, kun statiinihoito lopetettiin. Statiinin lopettamisesta huolimatta neuropatia jatkui 27 potilaalla kuukausia, ja heistä kahdella vielä 3-5 vuotta myöhemmin. Haittavaikutus on harvinainen komplikaatio, jota arvioidaan esiintyvän statiinihoidossa 4,5 tapausta 10 000 henkilövuotta kohti.

Osteoporoosilääke otettavaksi kerran kuukaudessa

Jo käytössä olevasta ibandronihaposta on kehitelty uusi, 150 mg:n tablettina kerran kuukaudessa otettava valmiste (Boniva/Bonviva, GlaxoSmithKline ja Roche) menopaussin jälkeisen osteoporoosin ehkäisyyn ja hoitoon. Lääkkeen myyntilupaa käsitellään EMEA:ssa, mutta se on jo hyväksytty Yhdysvalloissa ja tulee käyttöön vielä ennen kesää. Ibandronihaposta kehitetyn lääkemuodon katsotaan aloittavan uuden hoitoperiaatteen osteoporoosissa. Samasta aineesta on tulossa kerran kolmessa kuukaudessa injektiona käytettävä lääkemuoto, ja tsoledronihaposta (Zometa, Novartis) on kehitteillä kerran vuodessa annosteltava injektio. Mm. kerran viikossa annosteltavien bisfosfonaattijohdoksien käytön oletetaan vähenevän. Pitkävaikutteisten valmisteiden jatkuvan käytön turvallisuudesta tarvittaneen kuitenkin vielä lisäkokemuksia.

EU:n GCP-ohjeisiin täydennyksiä

Viime vuoden toukokuussa Suomessakin voimaan tullut EU:n lääketutkimusdirektiivi (2001/20/EC) on saanut täydennyksen (2005/28/EU). Se sisältää säädöksiä mm. hyvän lääketutkimuksen suoritustapaan (GCP) liittyvästä tutkimuksen suunnittelusta, tutkimuksen toimeenpanosta, havaintojen kirjaamisesta ja raportoinnista sekä tuloksien arkistoinnista. Direktiivi käsittelee myös eettisten toimikuntien työtä, tutkimuksen toimeksiantajaa, lääketutkimuksien tarkastuksia sekä tutkimuslääkkeen valmistukseen ja maahantuontiin liittyviä seikkoja. Tutkimuksissa, joissa tutkija itse on toimeksiantaja, eikä tutkimuksella ole kaupallisia pyrkimyksiä, direktiivi sallii jäsenmaille "specific modalities". Kuten tällä palstalla on aikaisemmin kerrottu (SLL 2004;59:927 ja 2715), pelkästään tutkijavetoisiin lääketutkimuksiin on toivottu helpotuksia monimutkaisten GCP-säännöksien noudattamisessa.

Okskarbatsepiinin ihosivuvaikutukset

Okskarpatsepiinin (Trileptal, Novartis) valmistaja on lähettänyt Yhdysvalloissa terveydenhuollon henkilöstölle tiedotteen valmisteen tuoteyhteenvetoon lisätyistä varoituksista ja varotoimenpiteistä. Vakavia ihoon kohdistuvia haittavaikutuksia, kuten Stevens-Johnsonin oireyhtymää ja toksista epidermolyysiä, on raportoitu sekä lapsilla että aikuisilla, jotka ovat käyttäneet Trileptalia. Vakavien ihoreaktioiden esiintyvyydeksi normaaliväestössä on arvioitu noin 0,5-6 tapausta miljoonaa henkilövuotta kohti, ja Trileptalin käyttäjillä haittojen todennäköisyyden katsotaan kasvavan tästä noin 3-10-kertaiseksi.

Lapsen öinen hengitysvaikeus

Kolmivuotiaalla tytöllä oli vatsa kipeä ja hän oksenteli pitkin viikkoa. Hän joi kuitenkin hyvin, ja kun kuumetta ei ollut, eivät vanhemmat huolestuneet, vaan jatkoivat runsasta nesteiden antoa. Perjantain ja lauantain välisenä yönä he kiinnittivät huomiota tytön tiheään hengitykseen, ja kun se aamulla jatkui, lähdettiin terveysaseman päivystysvastaanotolle. Terveysasemalla todettiin väsynyt, huonokuntoinen, tiheään hengittävä tyttö, joka lähetettiin ambulanssilla aluesairaalan päivystykseen. Matkalla ambulanssihenkilökunta tutki pikamittarilla verensokerin, joka oli korkea.

Eeva Salo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030