77890 osumaa

Voiko urheilijan verinäytteessä olla kahdenlaista verta?

Antidoping-toimikunnan mielestä kyseessä on veridoping, mutta urheilija itse väittää, että kyse on synnynnäisestä kimerismistä. Hamiltonin mukaan hänellä olisi sikiökaudella aluksi ollut kaksosparikki, joka olisi sittemmin surkastunut. Surkastuneen kaksosen luuytimen punasoluja tuottavia kantasoluja olisi joutunut elinkykyisen sikiön elimistöön, jossa ne olisivat jatkaneet punasolutuotantoaan. Tästä olisi peräisin pieni määrä toista verityyppiä urheilijan verinäytteessä. Hematologit tuntevat kimerismi-ilmiön, ja sen sanotaan olevan melko yleinen.

Vasta-aine trastutsumabi vähentää rintasyövän uusimia reippaasti

Rintasyövän uusiutumista on tähän asti voitu vähentää antamalla potilaalle leikkauksen jalkeen solunsalpaajia, hormoni- ja sädehoitoa – usein näitä kaikkia. Aktiivinen tutkimustyö on paljastanut syöpäsolun molekyylibiologisia salaisuuksia, ja tämä on mahdollistanut kokonaan uusilla mekanismeilla toimivien lääkkeiden kehittämisen. Yksi näistä täsmähoidoista on trastutsumabi, monoklonaalinen vasta-aine rintasyöpäsolun HER-2-proteiinille, jota löytyy 20–30 %:ssa rintasyövistä. Tällainen rintasyöpä on erityisen huonoennusteinen, sillä neljännes niistä uusii jo kahden vuoden kuluessa diagnoosista perinteisistä hoidoista huolimatta.

Omalääkärijärjestelmää ei romuteta!

Omalääkärijärjestelmää on ryhdytty ajamaan alas pääkaupunkiseudulla. Espoo teetti Teknillisen Korkeakoulun tuotantotalouden osastolla taannoin Tapiolan terveyskeskuksessa selvityksen, joka kehitteli ideaa pitää järjestelmän listauksessa vain eniten ja raskainta hoitoa tarvitsevat väestöryhmät - käytännössä monisairaat ja vanhukset. Muut kävisivät lääkärissä päivystysluonteisesti, eli tulisivat myös virka-aikana toimivaan päivystykseen, jota kukin väestövastuulääkäri pyörittäisi vuorollaan. Ratkaisua on tiettävästi maisteltu myös muualla pääkaupunkiseudulla, ehkä muuallakin maassa. Uuteen toimintamalliin ollaan nyt kaikesta päätellen innostumassa laajemminkin: Vantaan terveyslautakunnan puheenjohtaja kertoi asiasta Lääkärilehden numerossa 15/2005 ja Helsingin terveydenhuollon strategiaa suunnittelevat ovat kirjanneet periaatteen luonnospapereihinsa. Pyrkimys ajaa omalääkäripohjainen terveyskeskustyö olennaisilta osiltaan alas on ilmeinen.

Taito Pekkarinen

Husläkarsystemet skall inte skrotas!

Avvecklingen av husläkarsystemet har inletts i huvudstadsregionen. Esbo gav nyligen avdelningen för produktionsekonomi vid Tekniska Högskolan i uppdrag att på Hagalunds hälsocentral göra en utredning där man utvecklade tanken att inom systemet lista bara de befolkningsgrupper som behöver den mesta och den tyngsta vården - i praktiken människor med ett flertal sjukdomar samt äldre personer. Andra skulle söka läkare akut, med andra ord hänvända sig till jourhavande personal som arbetar även under tjänstetid och där varje läkare med befolkningsansvar driver verksamheten i tur och ordning. Modellen har veterligt varit föremål för intresse även på andra håll i huvudstadsregionen, kanske även på andra platser i landet. Av allt att döma vaknar intresset för den nya verksamhetsmodellen på bredare front: ordföranden för Vanda hälsovårdsnämnd refererade frågeställningen i Finlands Läkartidning 15/2005 och de som planerar strategin för hälso- och sjukvården i Helsingfors har skrivit in principerna i sina projektskisser. Stävan att till väsentliga delar lägga ned på husläkarprincipen baserad hälsocentralverksamhet är uppenbar.

Taito Pekkarinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030