Lyhyesti: Kitarisan poistosta ei hyötyä putkituksen lisänä

Helsinkiläiskollegat ovat tutkineet, vähentääkö tärykalvoputkituksen yhteydessä tehty kitarisan poisto välikorvatulehdusten esiintymistä alle 4-vuotiailla lapsilla. Tutkimukseen otettiin 217 lasta, joilla oli ollut joko toistuvia välikorvatulehduksia tai krooninen välikorvaerite. Satunnaistamisen jälkeen lapsille tehtiin joko tympanostomia tai sekä tympanostomia että adenotomia. Suuren kitarisan vuoksi suun kautta hengittävät lapset, astmaatikot ja uniapneaoireiset lapset suljettiin pois. Ennen tutkimukseen tuloa lapset olivat sairastaneet keskimäärin yli 5 otiittia vuodessa. Toimenpiteen jälkeen lapsia seurattiin 12 kk:n ajan. Välikorvatulehduksia ilmaantui tympanostomiaryhmän lapsille keskimäärin 1,4 vuodessa ja adenotomia ja tympanostomia -ryhmän lapsille 1,7 vuodessa. Vaikka tulokset analysoitiin erikseen kaikkein vaikeimmassa kierteessä olleilta tai liimakorvatilanteessa tutkimukseen tulleilta, ei kitarisan poistosta saatu lisähyötyä.

Marjo Renko

Lyhyesti: Äkkikuoleman uhka suurin heti infarktin jälkeen

VALIANT-tutkimukseen osallistui yli 14 000 potilasta, joilla sydäninfarkti aiheutti sydämen vajaatoiminnan tai ainakin merkittävän pumppaustoiminnan häiriön. Noin 2 vuoden seurannan aikana ilmeni tutkimuksessa 1 067 äkkikuolemaa mukaan lukien onnistuneet sydänpysähdyksen elvytykset. Äkkikuoleman vaara oli suurin (1,4 %) ensimmäisen kuukauden aikana ja laski nopeasti 0,14 %:iin kuukaudessa ensikuukausien jälkeen. Riski oli sitä suurempi mitä huonompi oli potilaan sydämen pumppaustoiminta. Äkkikuolema on edelleen merkittävä ongelma heti sydäninfarktipotilaan kotiutuksen jälkeen. Valitettavasti riskipotilaiden tunnistaminen jo sairaalahoidon aikana ei ole vielä riittävän tarkkaa esimerkiksi rytmihäiriötahdistinhoitoa silmällä pitäen.

Juhani Airaksinen

Suru on toisinaan sairaus ja tarvitsee hoitoa

Käsitys surun sairausluonteesta on vaihdellut. Läheisen menetys laukaisee usein kliinisen, hoitoa vaativan masennuksen. Oman erillisen käsitteen muodostaa ns. komplisoitunut suru, jonka kriteereitä ovat yli 6 kuukautta rakkaan kuoleman jälkeen ilmenevät vaikeus uskoa läheisen kuolemaa todeksi, kuoleman aiheuttamat vihan tai katkeruuden tunteet, toistuvat tuskaisten tunne-elämysten palautumat, joihin liittyy intensiivinen kuolleeseen kohdistuva ikävä ja kaipuu sekä toistuvat rakastetun kuolemaan liittyvät ajatukset. Toinen usein komplisoituneen surun yhteydessä esiintyvä oheishäiriö on traumaperäinen stressireaktio.

Raimo K.R. Salokangas

Onnistunut munasarjakudoksen siirto kaksoselta toiselle

Munasarjakudosta on onnistuneesti siirretty koe-eläimillä. Tyttöjen ja nuorten naisten syövän hoidon yhteydessä pakastetaan heidän munasarjakudostaan joskus ennen rajuja sytostaattihoitoja. Ajatuksena on säilyttää fertiliteetti: kun potilas on toipunut sairaudesta, ovariokudos voidaan palauttaa naisen elimistöön. Yhdellä Hodgkinin tautia sairastavalla potilaalla on raportoitu onnistunut raskaus näin menetellen. Muutoin kokemukset tällaisesta ovarion autograftihoidosta ihmisellä ovat olleet huonot, koska transplantaatioon liittyvä iskemia tuhoaa herkästi kudoksen. Allograftista ovariokudoksen siirtoa ei ole ihmisellä saatu onnistumaan. Nyt onnistuttiin kuitenkin siirtämään monotsygoottisen kaksosen munasarjakudosta toiselle sisarelle, joka oli kärsinyt yli 10 vuotta ennenaikaisesta munasarjojen toiminnan loppumisesta. Luovuttajalta poistettiin laparoskooppisesti terve munasarja, josta välittömästi preparoitiin follikkelit sisältävä kuorikerros. Tämä siirrettiin saaja-sisarelle minilaparotomiassa. Häneltä poistettiin ovariaalijuosteesta atreettinen kuorikerros, jonka paikalle siirrettävä munasarjakudos ommeltiin. Saajan kuukautissykli palautui kolmessa kuukaudessa, ja hän tuli toisen kuukautiskiertonsa aikana raskaaksi. Raskaus ja synnytys olivat ongelmattomia ja vastasyntynyt tyttö terve. Ovariokudoksen siirto näyttää onnistuvan myös ihmisellä, ja erilaisia tekniikoita ja kudoksen varastoimismenetelmiä tätä toimintaa varten on kehitteillä.

Pertti Kirkinen

Kaikukardiografialla lisää tietoa eteisvärinäpotilaan aivohalvausvaarasta

Kaikukardiografialla todettava hidastunut eteiskorvakkeen virtaus ja veren "liejuuntuminen" (spontaneous echo contrast) eteiskorvakkeen seudussa lisäävät eteisvärinäpotilaan aivohalvausvaaraa. Eriasteista liejuuntumista havaitaan 12-67 %:lla eteisvärinäpotilaista.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Erlotinibi ja ei-pienisoluinen keuhkosyöpä

Erlotinibi on tyrosiinikinaasin estäjä, joka salpaa EGF-reseptorin (epidermal growth factor) välittämän kasvusignaalin. Ei-pienisoluisen keuhkosyövän soluissa todetaan usein EGF-reseptoreita. Toisella tyrosiinikinaasin estäjällä gefitinibillä on saatu oireita helpottavaa vaikutusta etenkin tupakoimattomien naisten sairastamassa adenokarsinoomassa.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkekorvaukset kasvoivat 11 % vuonna 2004

Vuonna 2004 maksettiin lääkekorvauksia 1 015 miljoonaa euroa, mikä oli lähes 11 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lääkkeiden hintatarkistukset ja lääkevaihto hintakilpailuineen hidastivat korvausmenojen kasvua alemmassa erityiskorvausluokassa, mutta peruskorvausluokassa ja etenkin ylemmässä erityiskorvausluokassa kasvu oli nopeaa. Korvausten piiriin kuuluvien lääkkeiden kustannuksista sairausvakuutus maksoi korvauksia viime vuonna 66 %.

Sinikka Rajaniemi, Erja Enoranta

Perinteisiin tulehduskipulääkkeisiin ei lisävaroituksia

Koksibi-tyyppisiä tulehduskipulääkkeitä (mm. rofekoksibi, Vioxx ja valdekoksibi, Bextra) poistettiin äskettäin käytöstä sydän- ja verisuonihaittojen vuoksi ja muihin koksibeihin on lisätty samoja haittavaikutuksia koskevat erityisvaroitukset, kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2005;60: 2076, 1684, 1048, 923, 803 ja 422). Nyt Euroopan lääkelautakunta on saanut valmiiksi arvionsa nk. perinteisten eli ei-selektiivisten tulehduskipulääkkeiden sydän- ja verisuonihaitoista. Niiden käyttöön ei esitetä mitään muutoksia. Kuten jo aikaisemminkin on korostettu, tuoteselosteen ohjeita tulee noudattaa, hoitoannoksen tulee olla alin mahdollinen ja hoitoaika tulee rajata lyhyeksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Unilääkkeellä uusi vaikutusmekanismi

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt selektiivisen melatoniini-1 ja -2 agonistin ramelteonin (Rozerem, Takeda) unettomuuden hoitoon. Lääkkeen vaikutusmekanismi, joka muistuttaa melatoniinia, eroaa perinteisistä barbituraateista ja bentsodiatsepiinijohdoksista. Ainetta pidetään tervetulleena uutuutena lääkeryhmään, jossa lähes 35 vuoden ajan on poljettu paikallaan. Ramelteonia otetaan 8 mg:n tablettina noin puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa. Lääkettä ei suositella kroonista obstruktiivista keuhkosairautta tai maksan toimintavajausta poteville. Sen ei ole todettu aiheuttavan riippuvuutta, mutta se näyttäisi laskevan testosteronin ja nostavan prolaktiinin tasoja. Tutkimukset lapsilla puuttuvat.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Erytromysiiniä on syytä välttää alkuraskaudessa

Ruotsin syntymärekisterissä tehty tutkimus osoitti alkuraskaudessa käytetyn erytromysiinin liittyvän sydän- ja verisuoniepämuodostumiin. Yhteensä lähes 700 000 vastasyntynyttä käsittävän rekisterin odotusarvo sydän- ja verisuoniepämuodostumiin oli 17, mutta 1 800 äitiä, jotka olivat käyttäneet erytromysiiniä varhaisraskaudessa, synnyttivät lähes kaksi kertaa useammin lapsia (31), joilla oli sydän- ja verisuoniepämuodostumia. Erytromysiinin tiedetään salpaavan tiettyä kalsiumkanavaa ja eläintutkimuksissa tämän on todettu liittyvän epämuodostumiin. Erytromysiinien tuoteselosteissa on todettu tähän asti, että käyttö raskauden aikana on turvallista. Ruotsissa tuoteselosteet muutetaan siten, että erytromysiinin käyttöä varhaisraskaudessa tulee harkita tarkoin pitäen mielessä epämuodostumien mahdollinen vaara. Erytromysiinin ja muiden makrolidien turvallisuutta raskauden aikana selvitetään parhaillaan myös Suomen rekistereistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä