77890 osumaa

Lyhyesti: Perhe paras hoitoon hakeutumisessa

Hollantilainen tutkijaryhmä selvitti perheen merkitystä hoitoon hakeutumisessa. Tätä varten tutkittiin yli 40 000, lääkärin vastaanotolle uuden ongelman vuoksi hakeutuneeen lapsiperheen käynnit. Tulosten mukaan kontaktien määrä vaihteli perheestä toiseen, muuta perheen sisäinen vaihtelu oli pienempää. Vastaanoton merkitys kontaktitiheyteen oli vähäinen. Voimakkain yhteys hoitokontaktien määrässä löytyi äidin ja lasten välillä, seuraavaksi sisarusten välillä. Tutkimus demonstroi hyvin perheen merkitystä hoitoon hakeutumisessa. Pohdinnassa tutkijat liputtavat voimakkaasti perhekeskeisyyden puolesta aikana, jolloin korostetaan yksilön vastuuta omasta terveydestä.

Aulikki Nissinen

Kalsiumista ja D-vitamiinista ei ole hyötyä murtumien sekundaaripreventiossa iäkkäillä

Iäkkäiden ihmisten osteoporoosi on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, joka on nykyään esillä erityisesti keskusteltaessa postmenopausaalisten naisten hormonihoidon riskeistä ja hyödyistä. Eri menetelmin toteutettu osteoporoosin esto on tärkeä väestön terveyteen vaikuttava asia. Riittävää kalsiumin saantia ja D-vitamiinia on pidetty hyvänä ehkäisevänä asiana estämään osteoporoosia ja siihen liittyvää luiden murtumataipumusta.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Burnout ei liity pelkästään työhön

Burnoutia eli työuupumusta koskeneet tutkimukset ovat pääosin käsitelleet työtä ja yksilön luonteeseen liittyviä kysymyksiä. Laajassa kaksosia, heidän sisaruksiaan ja puolisoita koskevassa kyselytutkimuksessa pyrittiin selvittämään geneettisten tekijöiden merkitystä burnoutin synnyssä. Lopullisessa mallissa identtisten, ei-identtisten kaksosten ja sisarusten väliset burnoutpisteet olivat merkitseviä, mutta eivät eronneet merkitsevästi toisistaan. Myös puolisoiden keskinäiset korrelaatiot olivat merkitsevät. Korkeimmat burnoutpisteet löytyivät henkilöiltä, joiden vanhemmilla oli korkea koulutustaso. Tutkimuksen päätulos olikin, että burnout pyrkii kasautumaan samojen perheiden jäsenille, mutta tämä kasautuminen ei selity geneettisillä tekijöillä. Vanhempien korkean koulutuksen merkitys viittaa perheen asettamaan korkeampaan vaatimustasoon. Vaikka työ monine eri piirteineen on edelleenkin tärkeä burnoutin lähde, se tuskin on ainoa, eikä aina ehkä kaikkein merkittävin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Keuhkokuumeen vaarallisuus

Kanadalaiset selvittivät 3 043:n avosyntyistä pneumoniaa potevan kohdalla, millä seikoilla on vaikutusta kuolleisuuteen (8,1 %). Monimuuttujamallissa tätä ennustaviksi tekijöiksi tulivat taudin vaikeusastepisteet, ikä, hoitopaikka, keuhko- tai infektiolääkärin konsultaation tarve sekä toiminnallinen kunto. Käytössä olleen hoitosuosituksen joko osittaisella tai täydellä noudattamisella saatiin laskemaan varhaista (< 5 pv), mutta ei myöhempää kuolleisuutta. Matala lymfosyyttimäärä ja korkea seerumin kalium olivat yhteydessä aikaisen vaiheen kuolleisuuteen. Levofloksaniini sekä kefuroksiimi+asitromysiini -kombinaatio olivat kuolleisuuden estäjinä parhaita (5,3-5,4 %). Monimuuttujamallissa levofloksasiinihoito oli ainut kuoleman riskiä vähentävä tekijä.

Hannu Puolijoki

Uusi diabeteslääke

Aikuistyypin diabeteksen hoitoon on hyväksytty Yhdysvalloissa uusi lääke eksenatidi (Byetta, Eli Lilly), joka on synteettinen sylkiproteiinijohdos. Aine on nk. inkretiinimimeetti ja muistuttaa vaikutuksiltaan elimistössä esiintyviä suolistoperäisiä humaanihormoneja inkretiinejä, jotka stimuloivat insuliinin tuotantoa ja laskevat verensokeria. Eksenatidin potilas annostelee ihonalaisina injektioina itse lisähoidoksi, kun metformiini ja/tai sulfonyyliureat eivät riitä. Sivuvaikutuksina on havaittu pahoinvointia, ruokahaluttomuutta ja painonlaskua. Lääkkeestä on menossa lisätutkimuksia, joissa selvitetään sen tehoa myös monohoitona aikuistyypin diabeteksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

USA ja Eurooppa ottelevat bioteknologiassa

EU:ssa tehdyn selvityksen mukaan Eurooppa pystyy kilpailemaan lähes tasaveroisesti bioteknologisesti valmistettujen lääkkeiden kehittelyssä Yhdysvaltojen kanssa. Alan yrityksiä on Yhdysvalloissa 1 830 ja Euroopassa 1 976. Niissä on henkilöstöä Euroopassa noin 77 000, mutta Yhdysvalloissa puolet enemmän. Yhdysvalloissa tehtyjä alan nk. riskisijoituksia on kolme kertaa enemmän kuin Euroopassa. Bioteknologisten valmisteiden kehittelyyn käytettiin Euroopassa vuonna 2003 noin 6,0 ja Yhdysvalloissa 16,4 biljoonaa euroa. Kehitteillä oli vastaavasti 450 ja 1 100 lääkettä. Euroopan komissio lupaa tukea bioteknologista lääkekehittelyä entistä enemmän. Tavanomaisten lääkkeiden kehittelyssä Yhdysvalloilla on selvä johtoasema.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030