In memoriam Erkki Kallio 21.7.1969-26.3.2005

LKT Erkki (Eki) Akilles Kallio kuoli 26.3.2005 nopeasti edenneeseen vaikeaan sairauteen. Hän oli syntynyt 21.7.1969 Helsingissä lääkäriperheeseen. Tultuaan ylioppilaaksi yhtenäiskoulun lukiosta 1989 hän aloitti lääketieteen opinnot ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1995; hänestä tuli lääkäri jo neljännessä sukupolvessa sekä isänsä että äitinsä puolelta. Isänsä jälkiä seuraten Eki valitsi erikoisalakseen kirurgian. Hän toimi sairaalalääkärinä Peijaksen ja Marian sairaaloissa ja sittemmin Hyks-kirurgian toimialalla Meilahden sairaalan gastroenterologisen kirurgian klinikassa. Hän valmistui kirurgian enkoislääkäriksi 2003 ja gastroenterologisen kirurgian enkoislääkäriksi 2004. Ekin haaveena oli toimia Kirurgisen sairaalan maksa- ja elinsiirtokirurgian klinikassa elinsiirtokirurgina. Eki oli nuoresta iästään huolimatta kirurgina poikkeuksellisen taitava ja lahjakas, mutta samalla huolellinen ja harkitseva kliinikko, jonka hoidossa potilaat tunsivat olonsa turvalliseksi. Vaativan kliinisen työn ohella hän oli innostunut myös tutkimuksesta. Hän aloitti jo opiskeluvaiheessa määrätietoisen tutkimustyön Helsingin yliopiston transplantaatiolaboratoriossa ja väitteli tohtoriksi vuonna 2000. Väitöskirja käsitteli kokeellista keuhkosiirron hyljinnän ongelmaa, ja tällä alueella Eki kohosi kansainvälisesti tunnustetuksi asiantuntijaksi. Niinpä vastaväittäjänä toimi maailman arvostetuimpiin sydänkirurgeihin lukeutuva professori Sir Magdi Yacoub. Tunnustukseksi määrätietoisesta tutkimustyöstä korkeimmalla arvosanalla hyväksytty väitöskirja valittiin myös Helsingin yliopiston vuoden 2000 parhaimmaksi ja promootiossa Eki oli priimustohtori. Hän perusti oman tutkimusryhmän ja keskittyi kokeelliseen munuaissiirtojen hyljinnän mekanismien selvittämiseen ja dosentuuri olikin hyvin lähellä, kun vaikea sairaus katkaisi tien. Traagista oli, että Eki joutui itse kohtaamaan sairauden, jonka ongelmiin hän oli läheisesti paneutunut omassa tutkimustyössään. Eki oli ihailtavan ahkera kollega. Hän pystyi yhdistämään kliinisen uran ja tutkimustyön ja hoiti tehtävänsä esimerkillisesti yltäen molemmissa huippusuorituksiin. Vaikka ura oli Ekille tärkeä, vieläkin tärkeämpi oli oma perhe. Eki avioitui rakkaan Minnansa kanssa 1994. Työtoverit laboratoriossa jakoivat onnellisen isän ilon kaksosten syntyessä 1998 ja kuopuksen 2004, vain 6 viikkoa ennen sairauden toteamista. Samoin he jakoivat isän syvän surun Artturin elämän katketessa jo alkuunsa 2003. Eki oli ihminen, jonka kanssa oli helppo tulla toimeen. Hän oli avoin ja vilpitön, täynnä positiivista energiaa. Miksi nyt - miksei myöhemmin? Nuoren lahjakkaan kliinikon, tutkijan ja perheenisän poislähtöä on vaikea hyväksyä, eivätkä ne lukemattomat kauniit muistot, jotka meille jäävät, voi paikata Ekin jättämää aukkoa. Perheen ja omaisten lisäksi häntä kaipaavat lukuisat tutkija- ja työtoverit. Petri Koskinen Karl Lemström Pekka Häyry Kirjoittajat ovat Erkki Kallion tutkijakollegoja.

In memoriam Jukka Salonen 31.3.1948-10.4.2005

Kemiran johtava lääkäri Jukka Olavi Salonen, armoitettu musiikkimies ja ihailtu trubaduuri Zorro "joi viimeisen sarkkansa" 10.4.2005 . Lukemattomat kerrat olimme yhdessä sitäkin Bellmanin komeaa kuorokappaletta nuoruuden innolla laulaneet kvartetissa, silloin sanojen sisältöä sen tarkemmin punnitsematta. Jukka oli pesunkestävä Raumalainen isolla ärrällä, siellä hän syntyi ja kävi koulunsa, ja Nortamon huumori ja laulut jatkoivat elämäänsä hänen kauttaan. Lääketiedettä opiskelemaan Jukka suunnisti Turkuun, jossa tapasimme ensi kertaa Turun yliopiston kuoron Akateemisen Laulukillan merkeissä. Kauan ei kestänyt, kun perustimme vahvistetun kvartetin, jossa Zorro, kuten Jukkaa niihin aikoihin yleisesti kutsuttiin, bassobaritoni, joutui ääneltään laaja-alaisena laulamaan toista tenoria, kun niistä oli pula. Ja hyvin lauloikin! Cives-kvartetti kukoisti 1960-70-luvuilla esiintyen muutaman kerran radiossakin. Syntyi myös elinikäinen ystävyys. Valmistuttuaan Jukka työskenteli ensin joitakin vuosia Moision sairaalassa toimien niinä aikoina mm. Mikkelin Kamarikuoron solistina. Varsinaisen päivätyönsä hän kuitenkin teki työterveyshuollon puolella Kemirassa, jonka palvelukseen hän siirtyi Poriin 1978 ja erikoistui työterveyshuoltoon 1985. Porissa Jukka innostui oopperaan ja hänestä kehkeytyikin Porin Oopperan kantavia voimia. Oopperaura alkoi Donizettin Lemmenjuoman upseerin roolista, jolloin jo uumoiltiin, olisiko Jukka kuitenkin tehnyt väärän uranvalinnan. Varmasti hänellä itselläänkin oli valinnan vaikeuksia niihin aikoihin, kun hänen maineikkaat laulunopettajansa, kuten Matti Tuloisela, kehottivat vakavasti harkitsemaan uran vaihtoa! Työ lääkärinä kuitenkin jatkui, sekin varmasti sekä potilaiden että työnantajan tyydytykseksi, koska hänet sitten 1989 valittiin Kemiran johtavaksi lääkäriksi Helsinkiin. Porin-aikanaan Zorro oli perustamassa Canzona-kuoroa. Kuoron nimi oli hänen keksimänsä viitaten tietenkin lauluun. Kuoro olikin heti alusta lähtien kovatasoinen ja voitti jo perustamisvuotenaan 1980 Kotkan meripäivillä pääpalkinnon. Seuraavana vuonna kuoron neljä hurjaa, Jukka mukana, perustivat Styyrmannit-kvartetin, joka kahmi palkintoja monissa kilvoitteluissa, mm. kyseisillä meripäivillä. Komeasointuinen levykin tehtiin, jota kelpaa kuunnella meidän jälkeenjääneidenkin. Osansa varmaan oli myös George de Godzinskylläkin, joka sovitti kappaleet tunnetulla taidollaan. Styyrmanneista hyvin huumorintajuinen ja ystävällinen, vähän filosofinenkin Zorro-Jukka mainitsi kvartetin vuosien mittaan varmaankin kehittyneen rajusti, kun painoarvokin oli melkein kaksinkertaistunut. Jukan yksi mieliharrastus oli lukeminen. Hän luki kaikkea mahdollista, tietokirjallisuudesta dekkareihin. Lukuharrastuksen ja hyvän muistin ansiosta hänestä kehittyi varsinainen "tietäjä", joka osasi vastata mihin tahansa historiaa, musiikkia tai yleistietoutta koskevaan kysymykseen. Jukka opetteli jo lapsena kitaran soiton. Hänestä kehittyikin trubaduuri vailla vertaa. Nortamo ja Tapio Rautavaara olivat erityisesti lähellä hänen sydäntään. Tapio Rautavaara -kilpailunkin hän voitti 1989. Lukuisat olivat ne kerrat, kun saimme nauttia hänen esityksistään. Viimeiseksi jäi unohtumaton esiintyminen tyttäreni Heidin häissä viime kesänä, jolloin myös Cives-kvartetti lauloi viimeistä kertaa, 30 vuoden tauon jälkeen. Muistot ovat haikeat. Jukka Salosen musiikillisesta valmiudesta ja taidosta saivat nauttia monet tahot. Lääkäriliiton kuoro MediCantokin oli onnekas saadessaan hänet solistikseen levylleen viime vuonna. Silloin talvikylmässä Riihimäen varuskuntakirkossa äänittäessämme emme voineet kuvitella, että se olisi viimeinen yhteistyöprojektimme. Olemme kiitollisia Jukalle. Jukka oli myös mainio piirtäjä. Grafiikka oli hänen sydäntään lähellä. Lukuisia ystäviään hän ilahdutti vuosien mittaan omilla töillään, mm. muotokuvapiirustuksilla ja kutsu- ja onnittelukorteilla. Jukkaa jäivät vaimon ja neljän lapsen lisäksi suremaan lukemattomat ystävät, lauluveljet ja työtoverit. Hänen elämänfilosofiansa oli, että elämästä pitää tehdä mahdollisimman hyvä ja nautittava. Missä tahansa ystäväjoukko tapasikin, Jukka aina varautui tilanteeseen kitaransa kanssa silta varalta, että musiikkia jossakin vaiheessa kaivattaisiin tunnelmanluojana. Ja niinhän tapahtui, ystäväjoukko halusi kerta toisensa jälkeen kuulla tutut Rautavaaran, Helismaan ja Nortamon kappaleet. Jukka sai elää monivaiheisen, rikkaan, työn ja musiikin täyttämän, mutta inhimillisesti katsoen liian lyhyen elämän. Kunnioitamme hänen muistoaan. Martti Vastamäki Kirjoittaja on Jukka Salosen opiskelutoveri, lauluveli ja Lääkärikuoro MediCanton puheenjohtaja.

Kännykän säteilyannos pienemmäksi – kuuloke tai sinihammas korvaan

Kännyköiden sähkömagneettinen kenttä ei nykyisten tutkimusten perusteella aiheuta terveydellisiä haittoja. Kännyköiden radiotaajuussäteilyä halutaan kuitenkin tutkia siksi, että säteilylle altistuu valtava ihmisjoukko. Yksin Suomessa kahdeksalla kymmenestä on kännykkä korvallaan.

Kognitiiviset häiriöt periytyvät skitsofreniaperheissä

Uuden tutkimuksen mukaan kognitiiviset häiriöt näyttävät periytyvän skitsofreniaa sairastavissa perheissä. FL Annamari Tuulio-Henrikssonin väitöskirja Cognitive dysfunction in schizophrenia: a familial and genetic approach on osa laajempaa vakavien mielenterveyshäiriöiden syytekijöitä selvittävää tutkimusta.

Perheenlisäys aktivoi isän lapsuusmuistot

Isän omat negatiiviset lapsuuden kokemukset aktivoituvat perheen odottaessa lasta. Oman isän malli tai sen puuttuminen nousevat pinnalle.

Lääkäriliiton toiminnanjohtajat vaihtuvat

Lääkäriliiton uudeksi varatoiminnanjohtajaksi nimitettiin keskiviikkona 25. toukokuuta 2005 lääketieteen lisensiaatti Risto Ihalainen Vantaalta. Ihalainen aloittaa liitossa elokuun alussa ja ottaa varatoiminnanjohtajan tehtävät vastaan Kujalan siirryttyä eläkkeelle syyskuussa. Ihalainen tulee Lääkäriliittoon Vantaan kaupungin vs. apulaiskaupunginjohtajan tehtävästä.

Lääninhallitukselta huomautus Kymenlaakson keskussairaalalle

Lääninhallitus kehottaa Kymenlaakson sairaanhoitopiiriä laatimaan selvemmät ohjeet amanuenssien ottamisesta työtehtäviin ja uudistamaan työsopimusmallinsa.

Dieettimuutos vähentää rintasyövän uusiutumista

Nyt tilanne paranee, sillä Amerikan syöpäyhdistyksen (ASCO) kokouksessa raportoitiin viime viikolla USA Today -lehden etusivullekin päätynyt satunnaistettu tutkimus, jossa osoitettiin, että vähärasvainen dieetti vähentää rintasyövän uusiutumista merkittävästi. Tutkimuksessa oli mukana 2 437 vaihdevuosi-iän ohittanutta rintasyöpäpotilasta. Puolet heistä osallistui rintasyövän tavallisen hoidon lisäksi kahdeksaan yksilölliseen dieettineuvontaistuntoon, jotka toteutettiin kahden viikon välein. Tehtävään koulutetut ravintoterapeutit opettivat potilaille rasvan käytön vähentämistä.

Biologisten uhkien osaamiskeskus vastaa uusiin haasteisiin

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut globalisaation ja lähialueidemme olojen vakautumisen myötä. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi on uudeksi haasteeksi noussut varautuminen terrorismiin ja muihin epäsymmetrisiin uhkiin (1). Erityinen uhka on joukkotuhoaseiden - kuten biologisen aseen - kohdistaminen terrori-iskussa siviiliväestöä vastaan siitä huolimatta, että kansainväliset sopimukset kieltävät biologisen aseen valmistuksen ja käytön (2). Maailmanlaajuisesti on lisäksi pyritty rajoittamaan tiettyjen mikrobikantojen saatavuutta, jotteivät ne päätyisi rikollisten käsiin.

Simo Nikkari

Kompetenscentret för biologiska hot svarar på nya utmaningar

Säkerhetsmiljön i Finland har förändrats i och med globaliseringen och stabiliseringen av närmiljön. För att säkra livsviktiga samhälleliga funktioner står vi inför en ny utmaning, nämligen att säkra beredskapen med hänsyn till terrorism och andra oregelmässiga hot (1). En överhängande fara representeras av massförstörelsevapen - såsom biologiska vapen - vilka vid terrorattacker riktas mot civilbefolkningen trots att internationella överenskommelser förbjuder tillverkning och användning av biologiska vapen (2). Globalt har man även försökt begränsa tillgången till vissa mikrobstammar så att de inte hamnar i händerna på kriminella element.

Simo Nikkari