77890 osumaa

Lyhyesti: Miten tunnistaa setuksimabista hyötyvä suolistosyöpä?

Setuksimabi ja panitumomabi ovat epidermaalisen kasvutekijäreseptorin (EGFR) vasta-aineita. Kliinisten tutkimusten mukaan 10 % potilaista, joilla on muulle hoidolle resistentti etäpesäkkeinen suolistosyöpä, reagoi vasta-ainehoidolle. Kun kyseessä on kallis hoito, pitäisi osata tunnistaa ne potilaat, joille hoitoa kannattaa kokeilla. Tässä tutkimuksessa oli mukana 31:n etäpesäkkeistä suolistosyöpää sairastavan potilaan näytteet. Kymmenen potilasta oli saanut vasta-ainehoidolle hyvän vasteen, loput eivät hyötyneet hoidosta. Kahdeksalla hyvän hoitovasteen saaneella potilaalla todettiin syöpänäytteessä EGFR-geenin monistuma. Vain yhdellä niistä potilaista, joilla hoitovastetta ei saatu, todettiin vastaava monistuma. Mutaatiot eivät ennustaneet hoitovastetta. Ennen kuin tietoa voi hyödyntää kliinisesti, pitää tulos varmentaa suuremmalla potilasjoukolla.

Sirkku Jyrkkiö

WHO:n DOTS-ohjelma on osoittanut tehonsa

WHO:n tuberkuloosin vastaisessa strategiassaan käyttööön ottama DOTS-ohjelma (directly-observed therapy, short course (chemotherapy)) on osoittautunut Meksikossa varsin hyväksi keinoksi vähentää sekä lääkkeille herkkien että vastustuskykyisten tapausten leviämistä ja puhkeamista. DOTS-ohjelmaan kuuluvat osina poliittinen sitoutuminen, tapausten etsiminen yskösten mikroskopoinnilla, standarditerapia (2 kk kolmella ja 4 kk kahdella lääkkeellä), lääkkeiden saannin varmistus ja ohjelman tulosten raportointi. Nyt tehdyssä selvityksessä ohjelman aikana (vertailussa vuodet 1995 ja 2000) tuberkuloosin ilmaantuvuus laski Meksikossa tasolta 42 tapausta vuodessa / 100 000 asukasta 19:ään tapaukseen vuodessa, samoin primaarinen lääkeresistenssi 9,4 %:sta 1,5 %:iin. Myös multiresistenssitapaukset (MDR) vähenivät, p < 0,0001. Vaikka ohjelmassa on puuteita ja erityistapauksissa kaivataan yksilöllisyyttä (esim. lääkeresistenssit), DOTS on osoittanut tehonsa kehittyvissä maissa.

Ketiapiini ei vähennä agitaatiota mutta heikentää kognitiota

Dementiaan liittyvien käytösoireiden hoidossa käytetään yleisesti antipsykootteja. Lähes puolella laitoshoidossa olevista potilaista on käytössä antipsykoottinen lääkitys pitkiäkin aikoja. Viime aikoina on keskusteltu paljon sekä uusien, että todennäköisesti myös perinteisten antipsykoottien käyttöön liittyvästä lisääntyneestä aivoverenkierron häiriöiden riskistä.

Tuula Pirttilä

Diureetit ovat eturivin verenpainelääkkeitä

Kohonnut verenpaine on erityiskorvattavaan lääkitykseen oikeuttavista sairauksista potilasmäärältään selvästi suurin, ja potilaiden määrä on kasvanut vuodesta 1990 sadalla tuhannella (kuvio 1). Diureetit kuuluvat kohonneen verenpaineen eturivin lääkkeisiin edelleen. Suhteessa niiden osoitettuun tehoon ja seurannaishyötyihin kyseisiä lääkkeitä käytetään meillä turhan vähän. Diureetit ovat verenpainelääkkeistä hinnaltaan edullisimpia, eli niiden käyttöä lisäämällä saataisiin hoitovaste olennaisesti pienemmällä rahalla.

Pertti J. Neuvonen, Reijo Tilvis

Potilasjärjestöjen suhteesta teollisuuteen selvitys Ruotsissa?

Potilasjärjestöjen taloudellinen riippuvuus lääketeollisuudesta ja epäily tämän aiheuttamasta toiminnan ohjailusta on ollut keskustelun kohteena monissa maissa. Nyt Ruotsissa vaaditaan terveysministeriötä tekemään potilasjärjestöjen ja teollisuuden suhteista selvitys. Sen odotetaan lisäävän yleisen mielipiteen luottamusta potilasjärjestöjen puolueettomuuteen ja luovan pohjan uusille yhteistyötä ohjaaville säännöksille. Ministeriö epäilee, kuuluuko selvitys sen tehtäviin ja heittää pallon takaisin teollisuudelle ja potilasjärjestöille. Erityisesti teollisuus toivoisi ministeriöltä puolueettoman selvityksen tekemistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Bill Gates: Lääkekehittelyssä kaikki mahdollista

Bill Gates ilmestyi WHO:n terveysyleiskokouksen eteen Genevessä toukokuussa kertomaan yli sadan maan terveysministereille, että kaikkiin tauteihin voidaan kehittää tepsivä lääke tieteen, teknologian ja rahan avulla. Tiedemiehet tekevät mahdottomasta mahdollisen. Malariaan ja tuberkuloosiin ei ole tehokasta rokotetta siksi, ettei sen kehittämiseen ole todella paneuduttu. Gates kertoi varanneensa 400 miljoonan dollarin rahaston, jonka avulla löytyy HIV-rokote, kunhan älykkäät, mutta toistensa kanssa kilpailevat tiedemiehet suostuvat kehittelyssä yhteistyöhön. AIDSin hoidossa on päästy 20 tabletin päiväcocktailista kolmeen tablettiin. Miksi siis ei tuberkuloosin hoidossa päästäisi 9 kuukaudesta kolmeen päivään? Gates tarjosi keppiä niille teollisuusmaille, jotka eivät kehitä hoitoja pelkästään kehitysmaissa esiintyviin tauteihin. Nuhteita saivat myös kehitysmaiden vastuulliset, joita ei kiinnosta taistella tehokkaasti maansa tauteja vastaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030