Nuoren paniikkikohtausta ei pidä väheksyä

Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat suhteellisen yleisiä ja niitä pidetään usein varsin harmittomina. Hollantilaiset tutkijat seurasivat yli 3 000:ta normaaliväestöstä otettua 14-24-vuotiasta viiden vuoden ajan. Paniikkikohtauksen kokeneilla oli jo lähtötilanteessa muita runsaammin myös muita ahdistuneisuushäiriöitä. Oleellinen löydös koski kuitenkin seurannan aikana puhjenneita häiriöitä: Paniikin kokeneille ilmaantui seurannassa uusia ahdistuneisuushäiriöitä, sosiaalista ja muuta fobiaa, aineiden väärinkäyttöä sekä alkoholin liikakäyttöä enemmän kuin niille, joilla ei paniikkioiretta ollut. Paniikin saaneista runsaalla kolmanneksella oli seurantahetkellä vähintään kolme psykiatrista diagnoosia, kun vastaava osuus muilla nuorilla oli kymmenesosa. Nuoren paniikkikohtaus voi olla merkki vakavammasta psykopatologiasta, minkä vuoksi siihen ei tulisi suhtautua väheksyen. Paniikin kokenut nuori ja hänen perheensä tulisi ottaa tutkimuksiin ja pyrkiä järjestämään tarpeellinen hoito.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Sytokiinit määräävät sairauskäyttäytymistä

Akuutissa infektiossa esiintyy monenlaisia epäspesifisiä oireita, kuten kuumetta, väsyneisyyttä, kipuherkkyyttä, ruokahaluttomuutta, mielenkiinnon katoamista, depressiivistä mielialaa, keskittymiskyvyttömyyttä jne. Kliinisen kokemuksen mukaan alakuloisuuteen taipuvilla potilailla masentuneisuusoireet usein pahenevat infektion yhteydessä. Onkin esitetty arvioita, että osaan masennuksista liittyisi jonkinlainen immunologisen järjestelmän häiriö, jossa ns. pro-inflammatoriset sytokinaasit näyttelisivät tärkeää osaa.

Raimo Kr Salokangas

Erektiohäiriöiden lääkitys yleistyy, mutta on yhä harvemmin Kelan korvaamaa

Heinäkuun alussa poistuu sairausvakuutuksen korvattavuuden piiristä useita lääkkeitä joko kokonaan tai tiettyjen lääkemuotojen, vahvuuksien ja pakkauskokojen osalta. Muutos koskee mm. Viagran (sildenafiili) pienimpiä pakkauskokoja ja Lamisilin (terbinafiini) iholle levitettäviä lääkemuotoja. Erektiohäiriölääkkeistä Cialiksen (tadalafiili) korvattavuus muuttui jo maaliskuun alussa.

Timo Klaukka, Sinikka Rajaniemi

WHO:lle uusi terveyssäännöstö: Velvollisuus ilmoittaa terveysuhkista tiukentuu

Uusi säännöstö korvaa vuodelta 1969 peräisin olevan ja viimeksi yli 20 vuotta sitten muutetun terveyssäännöstön. Samalla sen soveltamisala laajenee käsittämään kaikki uhkatilanteet, joista voi muodostua kansainvälinen terveydellinen hätätilanne. Aikaisempi säännöstö perustui tautilistaan.

Vastaanottotoimintaa kehitetään Tampereen perusterveydenhuollossa

– Pyrimme asiakasprosessien entistä parempaan hallintaan samoin kuin palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseen arvioimalla työnjakokysymyksiä uudelleen. Uudenlaisia työtapoja ja työnjakoa kehitetään niin lääkärien, sairaanhoitajien, terveyskeskusavustajien kuin mahdollisesti myös aikuisneuvonnan terveydenhoitajien kesken. Kehitettyä tiimimallia voidaan hyödyntää myöhemmin myös muualla, kertoi projektipäällikkö Pirjo Kuusilinna Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta.

Terveydenhuolto kikkailee trendiaallokoissa

Yksi Tulos tai ulos? – Hyvinvointi, terveydenhuolto ja tuottavuus -seminaarin kriittisistä esiintyjistä oli Stakesin kehittämispäällikkö Simo Kokko, jonka mielestä ”suuri hämmennys laskeutui terveydenhuollon ylle 1990-luvun alussa”.

EY-tuomioistuin puuttui Ruotsin apteekkimonopoliin

Suomen Apteekkariliiton mukaan EY-tuomioistuimen päätöksellä ei ole suoraa vaikutusta muihin EU-maihin, joissa lääkkeiden vähittäismyynnistä vastaavat pääsääntöisesti itsenäiset apteekit.

Tutkimus lääkärityövoimaa vuokraavista yrityksistä: Kilpailu on laskenut hintoja

– Yleensä sanotaan, ettei kilpailu toimi terveydenhuollossa, mutta tässä toimii, sanoo terveydenhuollon työvoimaa vuokraavien yritysten kilpailua selvittänyt erikoistutkija, kauppatieteiden tohtori Hennamari Mikkola.

Voimmeko suojata intiimiä ja yksityistä?

Yleisradion tuore pääjohtaja Mikael Jungner tiedotti vähän ennen virkaanastumistaan sairastuneensa eturauhassyöpään. Sen jälkeen hän on ollut haluttu haastateltava ja kansikuvapoika useissa iltapäivä- ja aikakauslehdissä. Kokenut TV-toimittaja kysyi suorassa lähetyksessä Jungnerin ensimmäisenä työpäivänä tiukkaan sävyyn: "Tää sairaus todettiin vain kolmella niin nuorella viime vuonna, ootsä ajatellut elintapoja?" Pääjohtaja ei ollut. "Mikä sairauden ennuste on?" Pääjohtaja ei ollut kysynyt eikä aikonut kysyä. Hoidostakin toimittaja yritti yksityiskohtiin, mutta sai tyytyä vastaukseen lääkehoidosta. Kysymysten sävy viittasi siihen, ettei hän ymmärtänyt puhuvansa vastapäätä istuvan ihmisen elämästä, kuolemasta ja seksuaalisuudesta. Syöpälääkärikatsojaa huimasi, tuntui, että tähän pitäisi päästä väliin potilasta suojaamaan.

Päivi Hietanen

Kan vi skydda det förtroliga och privata?

Rundradions nye generaldirektör Mikael Jungner meddelade kort innan han tillträdde tjänsten att han drabbats av prostatacancer. Sedan dess har han av ett flertal kvällstidningar och tidskrifter varit eftertraktad som intervjuobjekt och omslagsgosse. En erfaren teveredaktör frågade i en direktsändning under Jungners första arbetsdag i stram ton: "Den här sjukdomen konstaterades hos bara tre lika unga personer som du i fjol, har du funderat över din livsföring?" Det hade generaldirektören inte. "Hur ser sjukdomsprognosen ut?" Jungner hade inte frågat och tänkte inte fråga. Också beträffande behandlingen försökte redaktören komma in på detaljer, men fick nöja sig med ett svar om läkemedelsbehandlingen. Tonen i frågorna indikerade att han inte förstod att han det han talade om berörde tillvaron, döden och sexualiteten för en människa som satt mittemot. Betraktaren-cancerläkaren blev yr och fick en känsla av att vilja rycka ut och skydda patienten.

Päivi Hietanen