Kipuoireyhtymän korvaaminen potilasvahinkona

Kivun arviointi työkyvyttömyyden syynä vaatii huomattavaa ja monialaista erikoisasiantuntemusta. Potilasvahinkolautakunta on toistuvasti joutunut ottamaan kantaa siihen, onko työkyvyttömyyttä aiheuttava kipuoireyhtymä johtunut hoidosta taikka sen puutteista. Korkeimman oikeuden ennakkopäätösratkaisussa 1997:95 todettiin, että lääketieteellisesti huonosti perustellun leikkauksen yhteydessä syntynyt neuralgia tulee korvata potilasvahinkona. Lääketieteellisesti perustellun hoidon yhteydessä syntyneiden kroonisten kiputilojen korvaamista on käsitelty seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa.

Lääkehoidot ja säästöt

Lääkärilehden numerossa 20/2005 (20.5.2005) keskustelua-palstalla johtaja Taina Mäntyranta ja tutkimusprofessori Timo Klaukka käyvät keskustelua hyvään lääkehoitoon pääsystä kohtuullisin kustannuksin. Tärkeä asia siis keskusteltavaksi, mutta kun Mäntyrannan ja Klaukan ajatusmaailmasta ponnahtelee jo melkomoisia sammakoita, oli suorastaan pakko tarttua kynään. Sammakot alkavat kehittyä seuraavassa lainassa:

Jarmo Lehtonen

Vastaus

Toimitusjohtaja Jarmo Lehtonen irrottaa aiemmin julkaistusta kirjoituksestamme käsittelyyn yhden kappaleen ja siihen liittyen esittää meille monia tavattoman laajoja kysymyksiä. Näihin ei ymmärrettävästi ole lyhyesti mahdollista vastata keskustelua-palstalla. Lääkehoidon merkitys terveydenhuollossa on kuitenkin tärkeä asia, joka ansaitsee objektiivista tarkastelua. Tarkoituksemme on palata tähän aiheeseen loppuvuoden aikana hieman perusteellisemmin.

Taina Mäntyranta, Timo Klaukka

Lahja viikatemieheltä: onko geneettinen AIDS-suoja mustan surman aiheuttama?

Seksiä kondomilla tai ei ollenkaan. AIDSin aikakautena ei ole vaihtoehtoa, paitsi niillä kymmenellä prosentilla eurooppalaisista, joilla on geneettinen vastustuskyky HI-virusta vastaan. Liverpoolilaiset tutkijat Susan Scott ja Christopher Duncan uskovat nyt selvittäneensä, mistä näiden onnellisten geneettinen vastustuskyky on peräisin (1).

Pekka T. Heikura

Se löytyy? Suomen lääketieteen filosofian seura täytti kymmenen vuotta

Miksi lääkärien tulisi filosofoida? No siksi, että elämä ei ole pelkkää suorittamista eikä lääketiede pelkkää tekemistä. Filosofia on tietämisen, todellisuuden ja toiminnan alkuperusteita pohtivaa yleistiedettä. On tärkeää, että tuhlaamme aikaa oman alamme tietämisen, todellisuuden ja toiminnan alkuperusteiden pohtimiseen, vaikka yksiselitteisiä vastauksia ei filosofiassa aina löydykään.

Martina Torppa

Uudet hitaat levymuistit

Hybridilevyt pyöräyttävät magneettista levyä vain muutaman kerran tunnissa. Muistit sopivat hyvin taskukokoisiin laitteisiin.

Erkki Karjalainen

Ajattelemisen aihetta sikiöseulontoja suunnitteleville

Pekka Louhiala on pediatrikollega, joka erikoislääkäriksi valmistumisensa jälkeen jatkoi opintojaan filosofian parissa. Hän väitteli aikanaan lääketieteen tohtoriksi kehitysvammaisuuden etiologiasta, ja toisen filosofian alan väitöskirjansa hän teki yhteistyössä walesilaisen Swansean yliopiston kanssa. Filosofian väitöskirjan hän on julkaissut kirjana Cambridge University Pressin kustantamana. Pekka Louhiala toimii nykyisin yliopettajana Helsingin yliopistossa sekä lääketieteellisen etiikan dosenttina Tampereen yliopistossa.

Ritva Halila

Vihreiden suppea talouspaketti

Kapitalistisen ja sosialistisen talousjärjestelmän kädenvääntö on päättynyt edellisen selvään pistevoittoon. Tätä juhlittaessa aletaan voitossa nähdä silti yhä enemmän Pyrrhoksen voiton piirteitä: pelkkä markkinausko ei tuo kansantalouden meininkiin riittävää määrää järkeä, kansainvälisestä taloudesta puhumattakaan. Uutta tietä etsitään innokkaasti.

Martti Kekomäki

Gustaf Julius Strömborg - kirurgi ja silmälääkäri

Gustaf Julius Strömborg (1830-1899) oli ensimmäisiä suomalaisia lääkäreitä, jotka saivat opetusta silmätautien erikoisalan ulkomaisilta asiantuntijoilta. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui lääketieteen kandidaatiksi vuoden 1857 alussa ja väitteli joulukuussa 1860 aiheesta "Om ögats accommodation". Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1861 ja sai lääketieteen tohtorin arvon vuonna 1862.

Arno Forsius

Heikki Pälve luottamusmiespäivillä: Lääkärit mukaan tekemään muutosta

Vuorotyö on useimmille lääkäreille kirosana, jonka edessä kädet nousevat pystyyn ja kiinnostus keskusteluun tyrehtyy. Näin ei kuitenkaan saisi olla: Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve haastaa lääkärit osallistumaan keskusteluun ja vaikuttamaan itse terveydenhuollon muutoksen suuntaan.

Katja Patronen