Liikunnan vähentyminen murrosiässä saa tyttöjen painon nousuun

Tyttöjen fyysisen aktiivisuuden on havaittu vähenevän selvästi murrosiässä. Tällä on myös suora vaikutus painoindeksiin. Lancetissa (online 13.7.2005, lehti 23.7.2005) julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa 9-10-vuotiaina samanpainoisten tyttöjen painoindeksitasot muuttuivat kymmenen vuoden seurannan aikana niin, että liikuntaa aktiivisesti harrastaneilla painoindeksi nousi vain kolmasosan siitä mitä liikkumista välttelevillä. Painon erot olivat 5-7 kg:n luokkaa. Tyttöjen ruokavalion energiamäärä ei murrosiässä suurentunut kovinkaan paljon eikä sillä havaittu yhteyttä painonlisäykseen.

Ruotsin terveydenhuollon kehittämishankkeessa laihat tulokset

Ruotsissa toteutetulla terveydenhuollon kehittämishankkeella ei ole saavutettu merkittävää muutosta. Kunnille ja maakäräjille osoitetuilla kehittämisvaroilla ei ole saatu lisättyä perusterveydenhuollon hoitokontaktien jatkuvuutta eikä lääkärimääriä. Näin toteaa Socialstyrelsen hankkeen loppuraportissa (www.sos.se).

Ruotsin Lääkelaitos tiedottaa erytromysiinistä

Ruotsin Lääkelaitosta vastaava Läkemedelsverket on ilmoittanut, ettei suosittele erytromysiinin käyttöä raskauden alkuvaiheen aikana. Ruotsalaisessa rekisteritutkimuksessa esitetään, että erytromysiinin raskaudenaikaiseen käyttöön liittyy mm. sikiön sydänhaittojen lievästi suurentunut riski.

Kolmannes kouluista osaa hyödyntää terveyskyselyitä

Stakesin Kouluterveyskyselyn tuloksia on hyödynnetty tehokkaasti joka kolmannessa niistä kouluista, joiden kunnat olivat tilanneet tulokset. Lähes kaikki kunnat keräävät aineistoa Kouluterveyskyselyä varten, ja enemmistö kunnista tilaa kyselyn tulokset.

Normaaliin nuoruuteen ei kuulu masennus

Jopa viidennes nuoruusikäisistä sairastaa depression ennen aikuisuutta, ja kunakin hetkenä noin 5-10 % nuorista kärsii depressiosta (1). Merkittävä osa depressiota sairastavista nuorista - kuten muunkin ikäisistä masennuspotilaista - ei ole hoidon piirissä tai ei saa riittävän tehokasta hoitoa.

Riittakerttu Kaltiala-Heino

Kuntoutus kuuluu kokonaishoitoon

Ihmisen toimintakyky on moniulotteinen biopsykofyysinen toimintaedellytysten ja -ympäristön vuorovaikutuskokonaisuus, joka ilmenee voimavaroina, joustamismahdollisuuksina ja inhimillisenä ilmaisuna. Terveydenhuollossa toimintakykyä, työkykyä ja kuntoutustarvetta on aina arvioitava muun hoidon yhteydessä. Silloin kun tarvitaan lääkinnällistä kuntoutusta, julkisen terveydenhuollon on tehtävä yhteistyötä ammatillista, sosiaalista ja kasvatuksellista kuntoutusta toteuttavien tahojen kanssa. Näiden periaatteiden noudattaminen merkitsee kokonaishoidon mielekkyyttä: sitä, miten ihminen toipuu ja selviytyy elämässään.

Eeva Leino

Pitkittyvä nuha - mikrobilääkettä vai oireenmukaista hoitoa?

Pitkittyvän virusinfektionuhan hoito on ongelma, jota ei toistaiseksi ole kyetty ratkaisemaan. Mikrobilääke sen kummemmin kuin oireenmukainen lääkityskään eivät tilaa paranna.

Anne Pitkäranta

Nuorten masennus - vakava sairaus, jonka hoitoa tutkittu vähän

Nuorten mielialahäiriöiden diagnostiset kriteerit ovat pääpiirteissään samat kuin aikuisten.

Linnea Karlsson, Mirjami Pelkonen, Terhi Aalto-Setälä, Mauri Marttunen

Hyötyykö vanhus voimaharjoittelusta?

Ikääntymiseen liittyy tahdonalaisten lihasten koon ja voiman väheneminen. Tätä ilmiötä kutsutaan sarkopeniaksi.

Jussi Sarin

Lasten ja nuorten terveydenlukutaidon oppiminen - haaste terveysneuvonnalle ja -opetukselle

Terveydenlukutaidon oppimisessa on kyse siitä, että lapsen ja nuoren terveystietoisuus ja terveystiedot ja -taidot lisääntyvät sekä terveysarvot ja -asenteet selkiytyvät.

Sirkka Jakonen, Kerttu Tossavainen, Harri Vertio