Kriisityö perustuu todelliseen tarpeeseen

Kriisityön tarpeesta, luonteesta ja tehokkuudesta on viime aikoina käyty julkisuudessa keskustelua. Näkökulmissa on kuitenkin usein akateeminen sävy: keskustelua eivät niinkään käy akuuttia kriisityötä ja traumaterapeuttista hoitotyötä käytännössä tekevät asiantuntijat, vaan tutkijat, joilla ei ole kokemusta kriisin keskellä olevan ihmisen tarpeista ja nykyisen kriisityön luonteesta.

Salli Saari

Psyykkiseen selviytymiseen on monta tietä

Äkilliset järkyttävät kokemukset aiheuttavat sekä akuutteja kriisejä että pitkäaikaisia oireyhtymiä, joihin liittyy paljon tuskaa ja toimintakyvyn menetystä. Järkyttävät tapahtumat voivat olla vaikuttamassa monenlaiseen kärsimykseen, mutta tunnusomaisin seuraus on traumaperäinen stressihäiriö. Sen oireita ovat ahdistuneisuus, tapahtuman uudelleen kokeminen esimerkiksi painajaisunissa, käyttäytymisen ja tunne-elämän kaventuminen, ärtyneisyys ja unihäiriöt. Traumaperäisen stressihäiriön oireet alkavat yleensä akuuttina stressireaktiona nopeasti tapahtuman jälkeen, mutta joskus oireet ilmaantuvat vasta myöhemmin.

Markus Henriksson

Ääni on tärkeä työväline

Arviolta 900 000 suomalaista käyttää ääntään runsaasti työssä. Toimeentulo riippuu äänestä 200 000:lla, ja opetustyössä toimii 100 000 henkilöä, joille ääni on tärkein työväline. Äänen menettäminen tai ongelmat äänen käyttämisessä kuitenkin usein vasta herättävät tiedostamaan sen merkityksen.

Eeva Sala

Pikkulasten rokotusohjelma toteutuu edelleen hyvin

Laaja rokotuskattavuus estää ja hillitsee rokotuksin estettävissä olevien tautien epidemioita. Kansanterveyslaitos seuraa sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta rokotuskattavuutta Suomessa.

Jaana Joensuu, Eeva Koskenniemi, Terhi Hulkko, Terhi Kilpi

Lapsen rokottaminen ja rokottamatta jättäminen - yksilön ja yhteisön edut ristikkäin?

Rokottaminen on erittäin tehokas tapa suojata yksilöä tarttuvilta taudeilta. Tartunnan ehkäiseminen yksilöltä johtaa myös hänen ympärillään olevien suojaamiseen. Laajalti rokotetussa väestössä rajallinen määrä ihmisiä voi nauttia suojaa rokottamattomina.

Tuija Leino, Terhi Kilpi

Ulkosynnyttimien syöpä - missä syy diagnoosin viivästymiseen?

Ulkosynnyttimien syöpiä on vain 3-5 % kaikista genitaalialueen syövistä. Valitettavan usein diagnoosi tehdään vasta, kun tauti on jo levinnyt.

Päivi Pakarinen, Risto Sankila, Arto Leminen

Psykiatria kipupotilaan tutkimisessa ja hoidossa

Kroonisella kivulla ja mielenterveyden häiriöillä on paljon yhtymäkohtia, mutta ainakin kliinisessä työssä niitä on syytä pitää eri sairauksina.

Veikko Granström

Lyhyesti: Useat tekijät ennakoivat lapsen liikkuvuutta

Kaikkiaan kahdeksalle 25 mahdollisesta riskitekijästä löydettiin tilastollinen yhteys lasten lihavuuteen brittiläisessä, yli 8 000 lasta käsittävässä seurantatutkimuksessa. Nämä olivat vanhempien lihavuus (riski lisääntyi, jos molemmat vanhemmat olivat lihavia), lapsen lihavuus ennen kolmatta ikävuotta sekä television katselu yli kahdeksan tuntia viikossa ja alle 10 ja puolen tunnin yöuni kolmen vuoden iässä. Muut tekijät liittyivät suureen syntymäpainoon ja painon normaalirajat ylittävään kehitykseen ensimmäisen ja toisen vuoden aikana. Myös äidin tupakointi raskauden 28. ja 32. viikon välillä oli merkitsevä riskitekijä. Rintaruokinta suojasi lihavuudelta vain niitä lapsia, joiden äidit eivät tupakoineet raskauden aikana. Tulokset ovat järkeenkäypiä; seuraava kysymys onkin, miten pienten lasten lihavuutta ehkäistään käytännössä.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Terveystietoverkko maksaa 2% terveysmenoista

Harvardin yliopiston koordinoimassa hankkeessa arvioitiin niin hyvin kuin ikinä mahdollista, mitä kattava terveydenhuollon tietojärjestelmä tulisi maksamaan USA:ssa. Järjestelmä käsittäisi potilaan varman tunnistamisen, potilaskertomukset avohoidossa ja sairaaloissa, laboratorio- ja kuvantamistulokset, tarvittavat taulukot, tietoturvallisen sähköpostiosoitteen potilaan ja terveydenhuollon välille sekä lääkemääräysliikenteen. Arvio perustuu asiantuntijoiden näkemyksiin ja nykytietoon kustannuksista. Päädyttiin siihen, että järjestelmä tulisi maksamaan 156 miljardia dollaria, mikä vastaa 2 % USA:n terveysmenoista 5 vuoden aikana. Päättäjien vastuulle jää arvioida kannattaako satsaus. Ainakin Suomen kansallisen terveyshankkeen päättäjien kannattaa lukea artikkeli.

Robert Paul

Liikunnan väheneminen tärkeä syy BMI:n kasvuun tytöillä

Lihavuuden syynä on energian saannin ja sen kulutuksen epäsuhta; kaloreista on tieteellistä näyttöä huomattavasti enemmän kuin liikunnasta. Liikunnan tärkeydestä nuoruusiän lihavuuden ehkäisemiseksi saadaan vasta nyt vakuuttavaa tietoa amerikkalaisesta, musta- ja valkoihoisten tyttöjen seurantatutkimuksesta. Kaikkiaan 2 300 tytölle tehtiin vuosittain liikuntaan, ravintoon ja kasvuun liittyvät mittaukset 9-10 vuoden iästä 18-19 vuoden ikään. Monipuolisesti vakioitujen tulosten mukaan viikottaisen liikunnan väheneminen 10 MET:llä (metabolinen ekvivalentti; 10 MET:iä vastaa 2-3:a reipasta kävelykertaa), oli yhteydessä BMI:n nousuun, joka oli mustilla 0,14 ja valkoisilla 0,09 kg/m2. Kymmenen vuoden seurannassa BMI kasvoi mustilla vähiten liikkuvilla tytöillä 2,98 kg/m2 verrattuna eniten liikkuvien ryhmään, joilla kasvu jäi 1,91 kg/m2:iin. Valkoisilla tytöillä vastaavat luvut olivat 2,1 ja 1,4 kg/m2. Vähemmän liikkuvat olivat siis selvästi lihavampia noin 20 vuotiaina.

Aulikki Nissinen