GIK lopullisesti kuopattu sydäninfarktin hoidossa?

Sydäninfarktin metabolinen modulaatio glukoosi-insuliini-kalium (GIK) -infuusiolla on ollut vaihtelevasti esillä jo lähes 40 vuoden ajan, vaikka kulta-ajat ovat jo takanapäin. GIK:lla on varsin selkeä teoreettinen tausta, lisäksi hoito on halpa ja varsin helposti toteutettavissa. Valitettavasti GIK:n kliininen hyöty on jäänyt epävarmaksi. Asian laajamittainen tutkiminen ei ole jaksanut länsimaisia kollegoja kiinnostaa, koska tämäntyyppiseen tutkimukseen ei heru tukea lääketehtailta, eikä siitä saa tieteellisiä meriittejäkään.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Korkea ja matala verenpaine lisää perinataalikuolleisuutta

Korkea verenpaine on alhaisen syntymäpainon ja perinataalikuolleisuuden tunnettu riskitekijä, mutta matalan verenpaineen vaikutuksesta sikiöön on niukasti näyttöä. Brittiläisessä perinataalikuolleisuutta selvittäneessä tutkimuksessa oli mukana 200 000 ensisynnyttäjää, joiden diastolinen verenpaine oli ollut normaali ennen 20:nnettä raskausviikkoa, ja jotka synnyttivät 24:nnen ja 43:nnen raskausviikon välillä. 34:nnen raskausviikon jälkeen syntyneiden lasten perinataalikuolleisuus oli pienin ja syntymäpaino suurin, jos äidin korkein mitattu diastolinen verenpaine raskauden aikana oli 70 ja 90 mmHg:n välillä. Äidin raskaudenaikainen yli 90:n tai alle 70:n mmHg:n verenpaine oli taas yhteydessä lapsen suurempaa kuolleisuuteen ja pienempään syntymäpainoon. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että verenpaineen nousu raskauden aikana ei lisännyt riskiä, jos verenpaine jäi alle 90 mmHg:iin.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Onko migreeni aivoinfarktin riski?

Migreenin ja aivoinfarktin syy-yhteys on epäselvä. Tuoreessa systemaattisessa katsauksessa asiaa on selvitetty 14 tutkimuksesta tehdyllä meta-analyysillä. Aivoinfarktin riski oli lievästi kohonnut erityisesti niillä migreenipotilailla, joilla oli aurallinen migreeni. Riski oli kahdeksankertainen ehkäisypillereitä käyttävillä verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet oraalista ehkäisyä. Vaikka tähän meta-analyysiin liittyy monia ongelmia, kuten tutkimusten heterogeenisuus, muiden riskitekijöiden puutteellinen käsittely ja diagnostinen epävarmuus osassa tutkimuksia, se vahvistaa ajatusta migreenistä yhtenä aivoinfarktin riskitekijänä. On ehkä syytä suhtautua kriittisesti iäkkäämmän, aurallisesta migreenistä kärsivän potilaan ehkäisypillerien käyttöön, jos hänellä on muitakin aivoinfarktin riskitekijöitä.

(Tp)

Astmalääkityksen aloitus - hypätäänkö monoterapian yli?

Astmabarometrin mukaan 48 % astmalääkkeiden käyttäjistä luokiteltiin lievimpään luokkaan vuonna 2004, eikä vaikeusasteessa ollut tapahtunut muutoksia vuoteen 2001 verrattuna.

Lievän astman lääkehoito

Astman lääkehoito käynnistetään aina hengitettävällä kortikosteroidilla, joka lievittää oireilua ja korjaa solutason tulehdusmuutoksia. Myös lievän astman jatkuvat oireet edellyttävät säännöllistä anti-inflammatorista hoitoa. Myös leukotrieeninsalpaajat voivat soveltua vaihtelevan tai lievän astman peruslääkkeiksi, jos steroidi ei sovi tai potilas ei halua sitä käyttää. Pitkävaikutteiset beeta2-agonistit sen sijaan eivät kuulu lievän astman lääkehoitoon.

Tuula Vasankari - Kari Liippo

Astman hoidossa käytettävien lääkkeiden farmakologia

Astman hoitoon käytetään yleisimmin inhaloitavia glukokortikoideja sekä sympaattiseen hermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Pääasiassa täydentäviä valmisteita ovat leukotrieeninsalpaajat ja kromonit. Tässä katsauksessa tarkastellaan näiden lääkeryhmien vaikutusten ja haittavaikutusten mekanismeja.

Hannu Kankaanranta - Eeva Moilanen

Lumirakoksibi rajattuun käyttöön?

Novartiksen kehittämä lumirakoksibi (Prexige) on COX-2:n estäjä ja tulehduskipulääke, jonka myyntilupahakemus on ollut pitkään arvioitavana mm. Euroopan lääkelaitoksessa (EMEA) ja Yhdysvaltojen FDA:ssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Eettiset toimikunnat hukkumassa haittavaikutusilmoituksiin

EU:n lääketutkimusdirektiivi, Maailman lääkäriliiton Helsingin julistus ja monet muut sitovat tai suositusluontoiset dokumentit kehottavat tutkijaa ja toimeksiantajaa ilmoittamaan kliinisissä tutkimuksissa havaitut lääkehaitat mm. eettisille toimikunnille. Muutaman vuoden jatkunut käytäntö on ajanut eettiset toimikunnat ilmoitustulvaan, mutta niillä ei ole resursseja analyyseihin, ja niiden asiantuntemus lääkehaitoissa on rajallinen. Tilanne monimutkaistuu, jos haittoja ilmoitetaan useasta maasta nk. monikeskustutkimuksissa. Lisäksi eettisten toimikuntien käytännöt vaihtelevat maasta toiseen. Yhdysvaltojen lääkeviranomainen (FDA) on kutsunut koolle Washingtoniin kansainvälisen asiantuntijakokouksen kuluvan vuoden maaliskuussa pohtimaan pulmaan ratkaisuja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Hepatiittirokotukset yleisen rokotus- ohjelman osana Kansanterveyslaitoksen suositus vuonna 2005

Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa hepatiitti B -rokotus ei ole ollut mukana kaikille lapsille suunnatussa yleisessä rokotusohjelmassa. Tartuntojen ilmaantuvuus on pysynyt vähäisenä, ja niinpä vuoden 2005 alussa käynnistynyt uusi rokotusohjelma suosittelee hepatiitti B -rokotuksia edelleenkin vain tietyille riskiryhmille. Riskiryhmien rajauksia on kuitenkin hiukan tarkistettu. Kokonaan uutena rokotteena yleiseen rokotusohjelmaan tuli hepatiitti A -rokote, jota suositellaan hepatiitti B -rokotteen ohella joillekin riskiryhmille.

Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Tarvitaanko paikalle poliisi vai terveydenhuollon ammattilainen?

Ohikulkija kiinnitti huomiota tienvarteen pysäköityyn autoon, josta kuului huutoa ja kiroilua. Paikanpäälle hän ei tohtinut mennä, vaan arveli, että autossa tapeltiin, ja soitti hätäkeskukseen pyytäen poliisipartiota paikalle. Paikalle tulleet poliisit totesivat heti, että tappelua ei ollut, vaan autossa retkotti pää rattia vasten tajuton, roteva mies, jonka hengitys näytti ilmiselvästi työläältä. Poliisit avasivat miehen hengitystien kohottamalla leukaa ja pyysivät paikalle sairaankuljetuksen. Epäselvän tajuttomuuden takia paikalle lähetettiin alueen oman sairaankuljetusyksikön lisäksi myös lääkäriyksikkö.

Eija Vaula