Turvonnut nivel - miten teen diagnoosin, miten hoidan?

Ennusteeltaan vaikein krooninen niveltulehdustauti on nivelreuma. Koska potilaan ennusteeseen voidaan vaikuttaa vain varhaisella ja tehokkaalla niveltulehduksen hoidolla, on diagnoosiin pyrittävä viivyttelemättä.

Riitta Luosujärvi, Markku Hakala

Miten perinteisiä reumalääkkeitä pitäisi käyttää nivelreuman hoidossa?

Nivelreuman hoitostrategiat ovat kehittyneet parin viime vuosikymmenen aikana yhä aktiivisemmiksi ja vaikuttavammiksi.

Markku Korpela, Pekka Hannonen

Milloin valitaan biologinen hoito reumasairauteen?

Käytössä olevat uudet biologiset hoidot vaikuttavat spesifisesti tulehdusreaktion keskeisiin välittäjäaineisiin estäen TNF-alfa:n (etanersepti, infliksimabi ja adalimumabi) tai interleukiini-1:n (anakinra) vaikutusta.

Anna Karjalainen, Marjatta Leirisalo-Repo, Timo Möttönen

Onko nivelreuman ennuste parantunut?

Nivelreuman ennusteen mittareina voidaan käyttää potilaiden toimintakyvyn, työkyvyn, vammaisuuden ja siitä johtuvan avuntarpeen muutoksia sekä nivelten radiologisia löydöksiä, taudista johtuvien komplikaatioiden hoitotarvetta ja kuolleisuutta.

Markku Kauppi, Oili Kaipiainen-Seppänen

Systeemiset sidekudostaudit ja käytännön lääkäri

Systeemiset sidekudostaudit ovat etiologialtaan tuntemattomia, kroonisia sairauksia, joiden kliininen kuva on hyvin monimuotoinen ja joissa esiintyy runsaasti immunologisia poikkeavuuksia.

Heikki Julkunen, Marja Hietarinta

Tiekartta vaskuliitteihin

Vaskuliittien tiekartassa tärkein sääntö on pysähtyä miettimään vaskuliitin mahdollisuutta yllättäen kehittyneessä ja hyppäyksittäin etenevässä yleisoireisessa monielinvauriossa, jonka voi selittää verisuonien seinämien vaurioilla.

Tom Pettersson, Yrjö T. Konttinen

Oikaisu: Alzheimerin taudin lääkkeiden farmakologiaa

Lääkärilehden numerossa 15/2005 Lääkeinfo-palstalla käsiteltiin Alzheimerin taudin lääkehoitoa. Sivulla 1679 asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjiä kutsuttiin virheellisesti myös antikolinergisiksi lääkkeiksi. Asetyylikoliiniesteraasin estäjien vaikutustapa on kuitenkin kolinomimeettinen eli antikolinergisyyteen nähden päinvastainen. Virhe tapahtui artikkelin kirjoittajista riippumattomista syistä. Toimitus pahoittelee virhettä.

Tapani Keränen

Lyhyesti: Vähentävätkö särkylääkkeet keuhkosyöpäriskiä?

Yhdysvalloissa kuolee vuosittain miljoona ihmistä keuhkosyöpään; näistä n. 90 % on ollut tupakoijia. Nonsteroidaalisilla anti-inflammatorisilla särkylääkkeillä (NSAID) on todettu mahdollista kemopreventiivistä vaikutusta sekä paksusuoli- että rintasyöpään sairastumisen suhteen. Eläin- ja humaanitutkimuksissa on herännyt epäily siitä, että NSAID-lääkkeiden käyttö voisi vähentää myös keuhkosyövän kehittymisen riskiä, mutta tutkimuksia on haitannut tilastollisen voiman puute.

Hannu Puolijoki

Eivätkö insuliiniherkisteet olekaan vaarallisia sydämen vajaatoimintapotilaille?

Tiatsolidiinidionit voivat aiheuttaa nesteretentiota sydämen vajaatoiminnan yhteydessä ja vaikea sydämen vajaatoiminta on metformiinin vasta-aihe. Varoituksista huolimatta lääkkeitä käytetään tässäkin potilasryhmässä. Niinpä amerikkalaiset kardiologit tarkastelivat jälkikäteen yli 16 000 diabetesta sairastavan potilaan selviytymistä sen jälkeen, kun he olivat olleet sydämen vajaatoiminnan takia sairaalahoidossa.

Juhani Airaksinen

Virtsatiekiven hoito, quo vadis?

Kehonulkoisen kivenmurskaushoidon (ESWL) aikaansaamassa euforiassa ovat virtsatiekivien endo-urologiset hoitokeinot jääneet kakkosvaihtoehdoksi, ja kivien synnyn syihin kohdistuva hoito sekä kiviprofylaksia päässeet huolestuttavasti hämärtymään. Viime aikoina ESWL:aa on kuitenkin kritisoitu enenevästi tiettyjen kivityyppien (kuten munuaisen alakaliksin kivet) epätyydyttävistä hoitotuloksista ja monista tarvittavista uusintahoitokerroista.

Ossi Lindell