Ouluun suunnitellaan tietoteknistä omahoitojärjestelmää

Oulun kaupunki suunnittelee palvelujärjestelmää, jota ihmiset voivat käyttää kaikkina vuorokaudenaikoina muun muassa internetin, digitelevision ja kännykän avulla.

Ulla Toikkanen

Korvaushoito auttaa opiaattiriippuvaisia

Opiaattiriippuvaisten lääkekorvaushoitojen tie Suomessa on ollut kivinen. Nykymuotoiset hoidot käynnistettiin vuonna 1997 kotimaisten tarpeiden ja ulkomaisten tutkimusnäyttöjen innoittamina. Kaikki nämä vuodet on epäilty, että lääkkeinä käytetyt metadoni ja buprenorfiini ovat hoidollisessakin tarkoituksessa mielihyvää tuottavia huumeita - kuin antaisi alkoholia alkoholistille. On myös epäilty, että todellista paranemista ei tapahdu, ennen kuin kaikkien kemiallisten aineiden vaikutukset ovat loppuneet.

Rauno Mäkelä

Opioidikorvaushoito tehoaa Korvaushoito Hyksin päihdepsykiatrian yksikössä 2000-2002

Opioidiriippuvaisille suunnatun korvaus- ja ylläpitohoidon tuloksia ei ole Suomessa aiemmin systemaattisesti tutkittu.

Helena Vorma - Petteri Sokero - Saija Turtiainen - Heikki Katila

Ruokatorven hyvänlaatuiset striktuurat - syyt, diagnostiikka ja hoito

Huolimatta protonipumpunsalpaajalääkityksistä tärkeimpänä syynä hyvänlaatuisiin ruokatorvistriktuuroihin on pysynyt gastroesofageaalinen refluksitauti.

Jari V. Räsänen - Eero I. Sihvo - Jarmo A. Salo

Januskasvoinen ASA - tulevaisuudenkin lääke

Vuonna 1897 syntetisoitiin uusi kuume- ja kipulääke asetyylisalisyylihappo, ja ensimmäiset kliiniset kokeet raportoitiin jo kahden vuoden kuluttua. Vaikutusmekanismi selvitettiin kuitenkin vasta 1971.

Heikki Vapaatalo

Aerobisten bakteerien aiheuttama emätintulehdus

Aerobisten bakteerien runsaan kasvun aiheuttamaa vaginiittia on tutkittu vähän, eikä sen riskitekijöitä tai spesifistä etiologiaa tunneta.

Eila Knuuti - Jorma Paavonen

Lyhyesti: Järkytys voi särkeä terveenkin sydämen

Äkillinen voimakas järkytys voi aiheuttaa terveellekin ihmiselle äkillisen rintakivun ja jopa kardiogeeniseen sokkiin johtavan sydämen vajaatoiminnan. Tämä mm. Takotsubo-kardiomyopatiaksi ristitty ilmiö on hyvä muistaa ST-nousuinfarktin erotusdiagnostiikassa etenkin keski-ikäisillä ja iäkkäillä naisilla. Sille on tyypillistä vasemman kammion kärkiosan dyskineettinen pullistuminen, joka korjaantuu täysin muutamassa viikossa. Alkuvaiheessa voidaan nähdä EKG:ssa ST-nousuja ja myös sydänlihasmerkkiainepitoisuudet kohoavat hieman. QT-aika pidentyy lähes aina, mutta sepelvaltimoissa ei näy ahtaumia eikä tukoksia. Ilmiön syy on epävarma. Koska vahvasti koholla olevat katekoliainepitoisuudet liittyvät tilaan, on mekanismiksi arveltu niiden aiheuttamaa suoraa sydäntoksisuutta tai mikrovaskulaarista spasmia. Tätä rajusta alkuvaiheestaan huolimatta varsin hyvänlaatuista, palautuvaa kardiomyopatiaa näyttää ilmenevän suomalaisessakin väestössä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Sildenafiili estää hapenpuutetta korkealla

Korkea ilmanala voi aiheuttaa henkeä uhkaavaa keuhkoverenpaineen nousua. Nyt ranskalaiset selvittivät 12 henkilöllä lääkkeen vaikutusta merenpinnalta korkeaan ilmanalaan siirtymisen yhteydessä (6 sai sildenafiilia 3 x 40 mg/pv ja 6 lumelääkettä). Pulmonaaripaine arvioitiin ultraäänitutkimuksella. Havaittiin, että sildenafiiliryhmässä (alkuun nousua keskimäärin +29 % merenpinnan tasoon nähden) tapahtui laskua paineessa -6 % alle merenpinnan tason arvojen, kun lumeryhmässä laskua oli vain tasolle +21 % lähtöarvosta. Myös muut tutkitut parametrit olivat sopusoinnussa tämän havainnon kanssa. Vaikutus perustuu vasodilataatioon, ja sildenafili saattaakin syrjäyttää jatkossa kalsiumestäjät tämän probleeman hoidossa?

Hannu Puolijoki

Ksimelagatraani - aika hyvä antikoagulantti

JAMA:n helmikuun 9. päivän numero käsitteli laajasti ksimelagatraania. Se on ainoa suun kautta otettava antikoagulantti, ja sai myyntiluvan EU:ssa viime syksynä. Ksimelagatraanista odotetaan varfariinia parempaa tablettiantikoagulanttia, ja vaikka tutkimukset osoittavat sen tehon vähintään yhtä hyväksi kuin varfariinin, jättävät ksimelagatraanin turvallisuus ja terveystaloudellisuus avoimia kysymyksiä.

Robert Paul

Passiivisen tupakoinnin vaarat hahmottuvat entistä tarkemmin

Jopa passiivinen tupakointi voi tappaa, varoitellaan kahdessa tuoreessa tutkimuksessa. Laajassa EPIC-tutkimuksessa seurattiin 10 Euroopan maassa yhteensä 123 479 henkilöä (ikä 35-74 v), jotka eivät olleet joko koskaan tupakoineet tai olivat sen lopettaneet vähintään 10 vuotta aiemmin. Hengityselinsyöpään sairastuneet tai hengityselinperäiseen syyhyn kuolleet muodostivat varsinaisen tutkimusryhmän, jolle sitten valittiin verrokit. Keuhkosyöpiä tuli esiin seitsemän vuoden seurannassa 97, nielun ja kurkunpään syöpiä 20 ja 14 kuoli krooniseen obstruktiiviseen keuhkosairauteen (vain?). Osoittautui, että ympäristöaltistuminen tupakansavulle lisäsi keuhkosyövän ja yllä mainittujen hengityselinsairauksien riskiä. Koko aineistossa riski oli hengityselinsairauksien osalta 1,30, tapaus-verrokkitutkimuksessa 1,70; pelkästään keuhkosyövän suhteen vastaavat luvut olivat 1,34 ja 1,76. Riskien merkitsevyys ei kuitenkaan ollut tilastollisesti aivan aukotonta. Aiemmin tupakoineet olivat suuremmassa riskissä, ehkä geenimutaatioiden takia? Altistumisen merkitys työssä tuli merkitsevästi esiin ja onkin Euroopan oloissa tärkeä havainto.

Hannu Puolijoki