Irti jonosta ilman lisäresursseja Selvitys kehittämishankkeesta

Pitkät jonot ovat olleet ongelma myös Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) neurologian poliklinikalla.

Hanna Kuusisto, Gábor Molnár

Kaatuminen aiheuttaa ikäihmisille enemmän murtumia kuin osteoporoosi

Lääkärilehden numerossa 8/2005 Olli Simonen vetoaa pääkirjoituksessa (s. 879) varsin voimakkaasti lääkäreihin osteoporoosin diagnostiikan ja hoidon tehostamiseksi. Pääkirjoitus liittyy samassa lehdessä olevaan artikkeliin Murtumahoitajatoiminta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2003-2004 (s. 937-41). Etelä-Pohjanmaalla murtuman saaneiden potilaiden keskuudesta pyritään löytämään ne, joilla murtuman syynä on todennäköisimmin hauras luu. Valtaosa tällaisista potilaista on varsin iäkkäitä.

Pekka Kannus, Teppo Järvinen, Mika Palvanen, Jyrki Rintala, Jari Parkkari, Markku Järvinen

Kaatuminen ei yleensä murra tervettä luuta

Kiitän professori Pekka Kannusta ja professori Markku Järvistä ja heidän tutkijaryhmäänsä mielenkiinnosta pääkirjoitustani kohtaan. Tärkeästä asiasta on aina hyvä keskustella. Asioilla tapaa olla useampia puolia, vaikka osteoporoosiprofeetta näkeekin asian usein pelkkänä osteoporoosiongelmana ja kaatumisprofeetta pelkkänä kaatumisongelmana. Totuus on yleensä ääripäiden välillä.

Olli Simonen

Avoin kilpailuttaminen on tullut jäädäkseen

Timo Juvakoski herättää hallituskolumnissaan "Kilpailuttaminen on alkanut - osaammeko kilpailla?" (SLL 11/2005, s. 1333) ajatuksen ns. ristisubventiosta. Seuraavassa muutamia asioita nyt päätetyistä kilpailutetuista kirurgisista hoitojaksoista.

Reijo Haapiainen, Vesa Perhoniemi

Kannattaako kemikaalittomuutta vaatia?

Tekniikan lisensiaatti Satu Hassi kirjoittaa kolumnissaan (SLL 9/2005, s. 1055) terveysterrorismista ja kemikaaleista. Aloitetaan kysymällä: mikä on kemikaali? Tämän päivän mediassa kemikaali-sanalla tarkoitetaan terveydelle jollain tavoin haitallista kemiallista yhdistettä. Kemistien mielestä kaikki mitä maailmankaikkeus pitää sisällään koostuu kemikaaleista, niin ilma kuin vesikin.

Tomi Nyman

Asiallisuutta ja avoimuutta eläinkoekeskusteluun

Koe-eläinlainsäädännön uudistaminen on tärkeä asia, josta on syytä keskustella niin tutkija- kuin eläinsuojelupiireissäkin. Aihe herättää voimakkaita tunteita ja siksi on ensiarvoisen tärkeää pitää keskustelu asiallisena ja tosiasioihin pohjautuvana. Professori Jouko Tuomisto teilaa kovin sanoin ehdotuksen koe-eläinlaiksi näkökulma-artikkelissaan Eläinsuojelu harhateillä - tutkimuksen näkökulma unohtunut (SLL 2/2005, s. 194-7). Kritiikkiin on ehkä aihettakin, mutta huomion arvoiset näkökulmat tuntuvat pääosin hukkuvan epäasiallisen argumentaation alle.

Koe-Eläinetiikkaa Biotieteilijöille -Opintopiirin Osanottajat, Heini Niinimäki, Taija Heikkinen, Anne Kujanpää, Sanna Kurling, Tuuli Lahti, Sanni Valkeapää, Paula Hirsjärvi, Saara Saunanoja, Arto Siitonen

Hoidon laadun tehokas seuranta edellyttää vertailua suurempiin aineistoihin

Erikoislääkäri Raimo Niskanen ja toimitusjohtaja Ari Välimäki ottavat kiitettävällä tavalla kantaa rekisteriasioihin Lääkärilehden keskustelua-palstalla (SLL 8/2005, s. 946).

Dietrich Schlenzka, Seppo Seitsalo

Potilas kohtaa lääkäreitään

"Ihminen on aina kivulle altis. Vain vainajan ei tarvitse kokea kipua."

Sinikka Luhtasaari

Rekisteritutkimuksen etiikka filosofian näkökulmasta

Uusien terveystietoja sisältävien rekisterien luominen ja olemassa olevien rekisterien hyödyntäminen (uudelleenkäyttö, yhdistely, jne.) perustuvat ihmiseen kohdistuvassa lääketieteellisessä tutkimuksessa vapaaseen tieteenharjoittamiseen, mutta vaativat myös usean eri moraaliperiaatteen noudattamista.

Veikko Launis

Kirjoja peloista ja pelastuksesta

Kirja-arviointipalsta esittelee tällä kerralla viisi kirjaa, joiden yhteisenä nimittäjänä on uskomuslääkintä. Kyseessä on sekoitus omalaatuisiin teorioihin tukeutuvista ruokavalioista ja muista hoito-opeista, huolta ja pelkoa nostattavista sairausselityksistä, luontaistuotteista ja ihmelaitteista. Ja paljosta muusta - uskomuslääkintä kattaa koko elämän ja enemmänkin, entisten elämien tulkinnasta tulevaisuuden ennustamiseen. Tuhansine terapeutteineen ja lääkkeen näköisine tuotteineen, arveluttavine diagnoosi- ja hoitolaitteineen, kursseineen, kirjoineen ja lehtineen on uskomuslääkintä Suomessakin suorastaan rinnakkainen terveydenhuollon järjestelmä. Se on villi ja vapaa näyttöön perustuvan lääkinnän vaatimuksista.

Veijo Saano