77890 osumaa

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset linjaavat terveytemme perustan

Kroonisten tautien ilmaantuvuuteen ja kokonaiskuolleisuuteen voidaan vaikuttaa elämäntavoilla merkittävästi. Kroonisten kansansairauksien ehkäisy onkin ollut ravitsemussuositusten päätavoitteena viimeisten 20-30 vuoden ajan. Kolmessakymmenessä vuodessa Suomen sydän- ja verisuonitautiepidemia on saatu työikäisillä kuta kuinkin kuriin ja myös useiden syöpätautien epidemiologia on muuttunut ratkaisevasti. Myönteinen kehitys selittyy pääosin elämäntapojen muutoksilla: miesten tupakoinnin merkittävällä vähentymisellä ja terveellisemmiksi muuttuneilla ravintotottumuksilla.

Matti Uusitupa

Lyhyesti: Ehkä paperikonsultaatio riittää sittenkin

Oxfordin Radcliffen sairaalassa arvioitiin, miten perusterveydenhuollon lääkärit suhtautuvat paperikonsultaatiovastauksiin. Sairaanhoitopiirin hematologi sai tiettynä aikana 274 lähetettä. Näistä vajaa puolet eli 121 sai palautteen kirjallisena ilman potilaan käyntiä poliklinikalla. Muut potilaat tarvitsivat esim. luuydinnäytteen tai muuta erityistason tutkimusta ja hoitoa. Tavallisin syy vain kirjallisena annettuun konsultaatiovastaukseen oli suurentunut MCV-arvo tai ilmeinen raudan tai B12-vitamiinin puutos. Sen sijaan esim. lymfooma ja krooninen lymfaattinen leukemia käsiteltiin tietenkin aina vastaanotolla. 101 lääkäriä 104:stä piti paperikonsultaatiovastausta riittävänä. Kaksi lääkäriä piti systeemiä epätyydyttävänä. Selvitys osoittaa, että paperikonsultaatiovastaukset ovat tietyissä tilanteissa, ainakin hematologian alalla, riittävä konsultaation muoto.

Robert Paul

Lyhyesti: Prostatabiopsioiden lukumäärää voi lisätä

Lisääntynyt näytemäärä on ollut viime aikojen suuntaus prostatabiopsioissa, koska 19-31 % tuumoreista jää löytymättä sekstanttibiopsioilla. Toimenpiteen aiheuttama verenvuoto voi tulla rektumista, tai ilmetä myös hematuriana tai hematospermiana. Näitten esiintymistä seitsemän näytteenottoa seuranneen päivän aikana selvitettiin lontoolaisessa sairaalassa kyselytutkimuksella. Vain rektaalista verenvuotoa esiintyi merkittävästi enemmän, jos näytteitä otettiin 8:sta tai 12 kohdasta kuuden asemesta, mutta sen kesto oli kaikissa kolmessa ryhmässä sama. Vakavia komplikaatioita kehittyi aniharvoin. Johtopäätös on, että prostatakarsinooman diagnosointitarkkuutta voidaan turvallisesti lisätä ottamalla kuuden asemesta kerralla 12 näytettä.

Ossi Lindell

Väestön pitkäikäisyys yhteydessä parempaan toimintakykyyn

Väestön ikääntyessä on tullut tärkeäksi pohtia, säilyykö toimintakyky aikaisempaa paremmin elinvuosien lisääntyessä. Tulokset Ruotsin ja Venäjän vertailututkimuksesta antavat tähän lisänäyttöä. Väestön keski-ikä on Venäjällä kehittyneiden maiden alhaisimpia, kun taas Ruotsi kuluu korkean keski-iän ryhmään. 1990-luvun lopulla tehtiin molemmissa maissa 20-74-vuotiaille kyselytutkimus, johon osallistui Ruotsissa 59 % ja Venäjällä 66 % otoksista. Tutkimuksessa kysyttiin mm. omaa arviota terveydentilasta ja selviytymistä päivittäisistä toiminnoista. Tulokset olivat samanlaiset 45 vuoden ikään saakka sekä miehillä että naisilla molemmissa maissa. Tämän jälkeen venäläiset arvioivat terveydentilansa ja toimintakykynsä ruotsalaisia huonommaksi ja ero ruotsalaisiin kasvoi iän myötä. Yhdistämällä WHO:n väestötilastot kyselytutkimuksen tuloksiin tutkijat päätyivät arvioimaan, että 45-49-vuotiaista venäläisistä miehistä, joista 99 %:lla oli hyvä toimintakyky, olisi 25 vuoden kuluttua elossa vain 17 %. Ruotsalaista miehistä (97 %:lla hyvä toimintakyky) elossa olisi jopa 65 %. Maiden välinen ero eliniän ennusteessa 45-49 vuoden jälkeen oli samaa suuruusluokkaa myös naisilla. Eliniän lyhyys Venäjällä heijastaa väestön sairastavuutta, ja on näiden tulosten perusteella yhteydessä ikään liittyvään toimintakyvyn nopeaan huononemiseen. Ruotsalaisten osalta tulokset tukevat kumuloituvaa näyttöä siitä, että eliniän nousu ei välttämättä huononna toimintakykyä.

Aulikki Nissinen

Eteispeptidin määritys säästää aikaa ja rahaa

Sveitsiläiset kollegat suorittivat vastikään mainion tutkimuksen, jossa 452 äkillisen hengenahdistuksen takia sairaalan päivystyspoliklinikalle hakeutunutta potilasta satunnaistettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä päivystävä lääkäri sai käyttöönsä pikatestillä määritetyn B-tyypin natriureettisen peptidin (BNP) pitoisuuden ja toisessa ryhmässä päivystävä lääkäri joutui tekemään hoitopäätöksensä pelkästään muilla tavanomaisilla menetelmillä.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030