Geneettisiä tutkimuksia tyypin 2 diabeteksesta painottuen erityisesti lihavuuteen ja mikrovaskulaarikomplikaatioihin

29.10.2004 Kuopion yliopisto

Katariina Sivenius

Työpaikoilla puututtava mielenterveysongelmiin nopeasti

Näin ehdottaa mielenterveyden häiriöiden ja työkyvyttömyyseläkkeiden yhteyksiä pohtinut asiantuntijaryhmä. Lisäksi ryhmä ehdottaa, että töihin paluuta varten rakennettaisiin vaihemalli, jolla psyykkisistä syistä johtuvalta sairauslomalta palaava työntekijä voi tulla töihin sillä panoksella, mikä hänellä on käytettävissä.

Rintasyövän sädehoito parantaa eloonjäämistä

Peton aineistossa sädehoito vähensi paikalliset uusimat 30 %:sta 10 %:iin. Paikallinen uusima ilmaantui keskimäärin viiden vuoden kuluessa, mutta sen vaikutus kuolleisuuteen näkyi vasta kymmenen vuoden kuluttua. Leikkauksen jälkeistä sädehoitoa saaneita potilaita oli 15 vuoden kuluttua elossa 4 % enemmän kuin niitä, jotka olivat jääneet tässä vaiheessa ilman sädehoitoa. Naisten yleisimmästä syöpäsairaudesta puhuttaessa tämä tarkoittaa valtavaa joukkoa. Pitkäaikaisia, kattavia epidemiologisia seurantoja tarvitaan hoidon tulosten ja haittojen seurannassa.

Verikokeesta pian apua rintasyövän diagnostiikkaan

Saksalainen tutkimusryhmä analysoi ennen rintaleikkausta otetuista seeruminäytteistä proteiiniprofiileja massaspektroskopian avulla. Tiedot sokkoutettiin ja niitä verrattiin histologisiin kudosnäytteisiin. Menetelmä erotteli lähes 90 %:n varmuudella rintasyövän tiehyensisäisen varhaisasteen (DCIS), varsinaisen rintasyövän ja terveen kontrollin. Tutkijat odottavat, että menetelmällä saataisiin verikokeista apua rintasyövän diagnostiikkaan ja seulontaan. He eivät kuitenkaan uskoneet, että verikoe voisi toimia ainoana seulontamenetelmänä. Mahdollisesti tämä menetelmä tulee hyödyttämään myös rintasyöpäpotilaan seurantaa. Tulokset on kuitenkin vielä varmistettava, ennen kuin menetelmä voidaan omaksua kliiniseen arkeen.

Kamppailu rahasta kypsytti

– Kyse on oikeastaan monesta asiasta, mutta ehkä suurin syy on väsähtäminen tähän kamppailuun rahoista. Se tuottaa sivutuotteena turhia kärhämiä kunnan johdon kanssa, eivätkä menettelytavat ole ihan käypäsiä, hän miettii.

Anttila jatkaa puheenjohtajana

Liiton varapuheenjohtajina jatkavat terveyskeskuslääkäri Kaisa Nissinen-Paatsamala Turusta ja erikoistuva lääkäri Harri Hyppölä Kuopiosta. Lääkäriliiton puheenjohtajisto valitaan vuodeksi kerrallaan.

Influenssaviruksen genomiprojekti käynnistyy

Influenssaviruksen genomi aiotaan selvittää tieteellisessä yhteisprojektissa, jota johtaa Yhdysvaltain National Institute of Allergy and Infectious Diseases (NIAID). Tuhansia viruskantoja kattavan määrityksen tulokset julkistetaan tietokantana. NIAID:n johtaja Anthony S. Fauci totesi influenssaviruksen sekä tieteellisesti että kansanterveyden kannalta erityisen haastavaksi, koska se pystyy jatkuvaan geneettiseen muunteluun. Tuloksista toivotaan lisätietoa viruksen evoluutiosta ja sen virulenssia säätelevistä geneettisistä tekijöistä.

Husin valtuusto palautti budjettiesityksen

Palautuksen syynä oli se, että Husin hallituksen yksimielisesti hyväksymä talousarvioesitys ylitti kuntien tilaukset noin 60 miljoonalla eurolla. Helsingin osuus ylityksestä oli noin 35 miljoonaa euroa.

Lääkäriliiton hallitus hylkäsi neuvottelutuloksen

Lääkäriliitto oli varautunut hyväksymään neuvottelutuloksen, mutta esitys ei taannut lääkärikunnalle yleistä kunnallista palkkakehitystä. Työaikajärjestelyihin ei myöskään löytynyt yhteistä ratkaisua.

On aika realisoida hoitotakuu

Tätä kirjoitettaessa sekä eduskunta että kaikki terveydenhuollon yksiköt painivat ensi vuoden talousarvioiden kanssa. Tämän syksyn talousarviorutistukset muistetaan jatkossa varmasti hoitotakuusta. Arviot hoitotakuun kunnille aiheuttamista kustannuksista ovat konkretisoitumassa. Jopa valtiovallan edustajat, jotka tähän saakka ovat mantramaisesti väittäneet, että uudistus voidaan toteuttaa nollasummaperiaatteella hoitoindikaatioita ja toimintarutiineja järkeistämällä, myöntävät nyt, että hoitotakuun lasku kunnille tulee olemaan perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhteen laskien noin 125-130 miljoonaa euroa. Kuntaliitto puhuu 150-200 miljoonasta eurosta. Vaikka monien kuntien rahoitustilanne ei enää olekaan yhtä huono kuin vielä muutama vuosi sitten, on paljon kuntia, joiden on äärimmäisen vaikea löytää rahoja hoitotakuun toteuttamiseen.

Taito Pekkarinen