78096 osumaa

Lupauksia herättänyt keuhkosyöpälääke vaikeuksissa

Kuten tällä palstalla on kerrottu ( SLL 2003;58:2871) keuhkosyöpälääke gefitinibi (Iressa, AstraZeneca) sai myyntiluvan kaksi vuotta sitten Japanissa ja Yhdysvalloissa. Aine estää epidermaalista kasvutekijävälitteistä proliferaatiota lukitsemalla tyrosiinikinaasin toiminnan. Lääke hyväksyttiin pikamenettelyllä Yhdysvalloissa, kun sen osoitettiin pienentävän tuumorikudosta 10 %:lla potilaista. Nyt valmistuneet pitkäaikaisseurannat osoittavat, ettei gefitinibi pidennä keuhkosyöpäpotilaiden elinaikaa. Valmistaja on peruuttanut myyntilupahakemuksensa Euroopan lääkelaitoksessa (EMEA) ja lääkkeen vetämistä pois käytöstä harkitaan sekä Yhdysvalloissa että Japanissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ei yksittäisiä lääkelähetyksiä katastrofimaihin

Yksittäiset kansalaiset ja järjestöt ovat ilmaisseet Norjan lääkevalvontaviranomaiselle (Statens legemiddelverk) ja apteekeille kiinnostuksensa lähettää lääkkeitä Aasian katastrofimaihin. Viranomainen kehottaa, samoin kuin WHO, luopumaan tästä ja neuvoo tukemaan suuria kansainvälisiä avustusjärjestöjä rahallisesti tai materiaalisesti. Nämä tietävät mitä lääkkeitä alueilla todella tarvitaan, miten ne tulee kuljettaa, säilyttää ja saattaa asianmukaisesti jakeluun. Aikaisemmat kokemukset osoittavat, että yksittäisestä toimeliaisuudesta on jopa haittaa, sillä lääkkeet joutuvat helposti vääriin käsiin, ne eivät säily paikallisissa olosuhteissa ja käyttämättömät, sopimattomat lääkkeet ovat ongelmajätteitä, joiden hävitys on kallista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kadonneita Prozac-dokumentteja lähetettiin BMJ:lle

British Medical Journal (BMJ) raportoi saaneensa kuukausi sitten tuntemattomasta lähteestä lähetyksen, jossa oli masennuslääke fluoksetiiniin (Fontex/Prozac, Lilly) liittyviä noin 10 vuotta vanhoja luottamuksellisia dokumentteja. Niiden epäillään liittyvän vuoden 1994 mutkikkaaseen oikeudenkäyntiin, joka selvitteli vastuukysymyksiä ja jonka yhteydessä asiakirjat katosivat. Nyt esille pulpahtaneet muistiot ja arviot näyttäisivät osoittavan, että tehdas tiesi jo varhain vakavista haittavaikutuksista (kuten itsemurhayritykset ja väkivalta), mutta yritti vähätellä niitä. Lilly arvostelee lehteä varmistamattomien tietolähteiden käytöstä ja väittää, ettei papereissa ole mitään aikaisemmin julkaisematonta tietoa. Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (FDA) tutkii nyt löytyneitä dokumentteja. Fluoksetiini on ainoa käyttöaiheeltaan myös lasten depressioon hyväksytty masennuslääke, kun muiden SSRI-lääkkeiden on nyt todettu lisäävän itsemurhariskiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Löytääkö potilas helpoiten netistä oikean diagnoosin?

Terveyskeskukseen ajokorttia uusimaan tullut 60-vuotias rouva pyysi, että hänestä otettaisiin tarkastuksen yhteydessä laboratoriokokeita (taulukko 1). Hän oli mielestään terve ja käytti säännöllisesti ainoastaan erilaisia luontaistuotevalmisteita. Nuorempana hänellä oli ollut anemiataipumusta, mutta se oli korjaantunut vaihdevuosien jälkeen. Hän ei käyttänyt hormonihoitoja. Ainoastaan nuorena hän oli jonkin aikaa käyttänyt e-pillereitä. Potilas oli 50-luvulla sairastanut tonsilliitteja ja niiden jälkitautina artriitin. Tässä yhteydessä oli puhuttu myös sivuäänestä. 70-luvulla EKG:ssä oli todettu vasen haarakatkos.

Missä julkaisen - impaktifaktori, EVO, oikea kohderyhmä?

Lääketieteen alan tutkijoilla on, erikoisalasta riippuen, mahdollisuus tarjota hengentuotteitaan useisiin kymmeniin indeksoituihin lehtiin. Miten valita artikkelille paras mahdollinen foorumi siten, että otsikon kolme asiaa tulostuisivat parhaiten? Vai ovatko IF, EVO ja kohderyhmä kaikki relevantteja tekijöitä julkaisufoorumia valittaessa? Näin melkein ruohonjuuritasolta, vaikkakin runsaasti EVO-pisteitä kahmineena, olen alkanut mietiskellä asiaa syvällisemmin.

Martti Vastamäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat