78096 osumaa

Seulonta on siirtänyt rinta- ja eturauhassyövän ilmaantuvuutta nuorempiin ikäluokkiin

Syöpäseulonnalla pyritään taudin aiheuttaman kuolleisuuden vähentämiseen. Kohdunkaulan syövän seulonta on malliesimerkki onnistuneesta seulonnasta: sen ansiosta kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ja syövän aiheuttama kuolleisuus vähenivät 80 %, vaikka samaan aikaan riskitekijöiden vaikutuksen katsottiin lisääntyneen (1). Seulonnassa löytyy runsaasti myös syövän esiasteita, jotka eivät olisi koskaan tautia aiheuttaneet, mutta ylidiagnostiikka ei ole suuri ongelma, koska esiasteiden hoito on yksinkertaista.

Kari Hemminki

Lyhyesti: Irinotekaanin farmakokinetiikkaa voidaan ennakoida midatsolaamitestillä

Irinotekaani on solunsalpaaja, jota käytetään suolistosyövän hoitoon. Osa potilaista saa hoidosta hankalia sivuvaikutuksia, kuten vaikean ripulin ja neutropenian. Irinotekaanin annostelu potilaan kehon pinta-alan mukaan ei vähennä irinotekaanin farmakokineetikan suurta yksilöllistä vaihtelua. Irinotekaani metaboloituu maksassa sytokromin P450 3A-entsyymiperheen ja UGT1A-entsyymijärjestelmän (uridine diphosphate glucuronosyltransferase) kautta. Suolistosyöpää tai keuhkosyöpää sairastavien 30 potilaan CYP3A-entsyymin aktiivisuutta mitattiin antamalla suoneen midatsolaamia ja mittaamalla midatsolaamin puhdistuma. UGT1A-entsyymien yksilöllisiä eroja selvitettiin määrittämällä potilaiden genotyypit. Potilaat saivat 600 mg:aa irinotekaania kolmen viikon välein. Midatsolaamitesti ennakoi luotettavasti irinotekaanin puhdistumaa verestä. Jatkotutkimuksia tietysti tarvitaan, mutta jo nyt näyttää ilmeiseltä, että irinotekaania ei ole syytä annostella kehon pinta-alan mukaan. Vakioannos irinotekaania voisi olla sopivampi lähestymistapa, tai jos halutaan optimoitu annos, pitäisi potilaan yksilöllinen farmakokineettinen status selvittää tekemällä midatsolaamitesti ja määrittämällä UGT1A-genotyyppi.

Sirkku Jyrkkiö

Hyvä suuhygienia vähentää iäkkäiden keuhkokuumeita

Japanilaiset selvittivät, voidaanko hyvällä suuhygienialla vähentää riskiä saada pneumonia. Tutkimuksessa oli mukana 59 hoitolaitoksessa asuvaa, jotka jaettiin sokkoutetusti kahteen ryhmään: tavanomaisen hoidon ja tehostetun hampaiden sekä ienten puhdistusten ryhmään. Suu hoidettiin joka ruokailun jälkeen. Yskärefleksin herkkyyttä määritettiin sitruunahappokokeella. Osoittautui, että interventioryhmässä yskärefleksin herkkyys parani merkitsevästi 30 päivän hoidon jälkeen, ja verrokkiryhmään nähden paranemisen riskisuhde oli 5,3. Sen sijaan kuukauden hoidolla ei muutoksia havaittu seerumin substanssi-P-pitoisuuden, kognitiivisen toiminnan tai päivittäisaktiviteettien suhteen (ADL). Yskärefleksin herkkyyden parantumisen katsottiin vähentävän keuhkokuumeherkkyyttä.

Hannu Puolijoki

Psykiatrisen hoidon turvallisuus on huonosti raportoitua

Lääketieteelliseltä hoidolta edellytetään paitsi vaikuttavuutta, myös turvallisuutta. Samat vaatimukset koskevat myös psykiatrista hoitoa, mutta tutkimuksissa tämä alue jää valitettavan usein liian vähälle huomiolle. Mielenterveysalan Cochrane-ryhmä, johon kuuluu myös suomalainen jäsen, selvitti 142 tutkimuksen perusteella, miten hyvin tutkitun hoidon turvallisuusnäkökohdat oli raportoitu. Lääketutkimusten kohdalla kliiniset sivuvaikutukset oli adekvaatisti raportoitu 21,4 %:ssa tutkimuksista ja laboratoriotutkimukset 16,5 %:ssa, mutta sivuvaikutusten vuoksi tutkimuksesta poisjääneitä oli raportoitu 32 %:ssa tutkimuksista. Kiintoisaa oli, että kirjoittajien nimiin ja toimipaikkoihin uhrattiin enemmän palstatilaa kuin hoidon sivuvaikutuksiin. Ongelmallisin tilanne koski ei-lääkkeellisiä hoitoja, joista ei yhdessäkään ollut adekvaatisti raportoitu sivuvaikutuksia. Monimuuttuja-analyysi osoitti, että sivuvaikutusten adekvaatti raportointi puuttui usein Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa, kun taas skitsofreniatutkimukset käsittivät muita useammin myös sivuvaikutusten raportoinnin. Oikeutetusti tutkijat toteavatkin, että tutkimusten turvallisuuskysymysten heikko raportointi estää mielenterveysalan interventioiden riski-hyötysuhteen rationaalisen arvioinnin. Tähän kysymykseen on syytä myös meidän mielenterveysalalla työskentelevien lääkäreiden kiinnittää huomiota.

Raimo K.R. Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat