Astman hoitolinjoihin uutta tietoa laajasta tutkimuksesta

Laaja 3 421 astmapotilaan GOAL-tutkimus on nyt julkaistu. Kyse on vuoden mittaisesta sokkoutetusta satunnaistetusta koejärjestelystä, missä alkuun kriteerien mukaan huonossa kontrollissa oleville astmapotilaille annettiin joko flutikasonia tai salmeterolin (50 myyg x 2/pv) ja flutikasonin yhdistelmää. Tavoitteena oli steroidiannosta 12 viikon välein nostamalla (aina flutikasonin 1 000 myyg:n päiväannokseen saakka) saada astma täysin kontrolliin. Kun määritelmän mukainen täysi kontrolli saavutettiin, hoitoa jatkettiin, kunnes aivan vuoden lopulla (viikot 44-52) tarvittaessa annettiin avoimena hoitona aiemmasta hoitohaarasta riippumatta prednisolonia jopa 60 mg/pv ja salmeteroli-flutikasonikombinaatiota 50/500 x 2/pv.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Hyvin varhaisten keskosten ennuste

Nykyisen tehokkaan neonataalihoiton, RDS-profylaksian ja surfaktanttilääkehoidon ansiosta 30-50 % raskauden 24.-26. viikoilla syntyvistä keskosista jää eloon. 308:n tällaisen lapsen myöhempää ennustetta on selvitetty brittiläisessä seurantatutkimuksessa. 2,5 vuoden iässä neljäsosalla heistä oli vaikeita fyysisiä ja kognitiivisia ongelmia. 6 vuoden iässä oli kognitiivinen suorituskyky 21 %:lla kaksi standardideviaatiota alle normaaliaineiston keskiarvon ja vaikea neurologinen vammautuminen havaittiin 22 %:lla. Mikäli neurologinen ongelma oli 2,5 vuoden iässä vaikea, tilanne oli suurimmalla osalla lapsista yhtä hankala 6 vuoden iässä. Kognitiivinen tilanne parani osalla lapsista. Poikien ennuste kokonaisuudessaan oli tyttöjä huonompi. Noin 20 % lapsista, jotka syntyvät ennen raskauden 26. viikon loppua ja jotka jäävät eloon, kehittyy varhaiseen kouluikään mennessä ilman, että heillä voidaan todeta ilmeistä neurologista vammautumista tai kognitiivisen toiminnan selkeää viivettä. Vaikka hyvin varhaisten keskosten eloonjäämismahdollisuudet ovat lisääntyneet, edelleen tarvitaan tehokkaita keinoja ehkäistä keskosuutta ja parantaa keskosten neuroprotektiivista hoitoa.

Nielutulehduksen hoito terveyskeskuksissa ennen hoitosuositusta ja sen jälkeen

Nielutulehdusta koskeva hoitosuositus annettiin vuonna 1999. MIKSTRA-terveyskeskuksissa tehdyn tutkimuksen mukaan nielutulehdukseen sai mikrobilääkitystä noin puolet potilaista. Yleisin lääke oli suosituksen mukaisesti V-penisilliini, jota annettiin tavallisimmin 10 päivän kuurina. Nieluviljelyn ja pikatestien käyttö yleistyi suosituksen antamisen jälkeen jonkun verran.

Mikstra-Työryhmä

Viranomaiset kiirehtivät koksibien turvallisuusarviota

Euroopan lääkelaitos (EMEA) Lontoossa velvoitti koksibeja valmistavat lääketehtaat toimittamaan laitokselle kaikki näihin lääkkeisiin liittyvät uudet tutkimukset ja analyysit tammikuun puoliväliin mennessä. Euroopan lääkelautakunta lupaa tiedottaa arvioistaan vielä ennen tammikuun loppua. Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (FDA) on kutsunut alan neuvonantajat helmikuun puolivälissä pidettävään kokoukseen, joka linjaa koksibien haittavaikutushavaintojen edellyttämät viranomaistoimenpiteet Yhdysvalloissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Koksibien sydänhaitat yhteinen ryhmävaikutus?

Circulation-lehden verkkosivuilla pikaisesti julkaistun tutkimuksen kardiologitutkijat ja lehden pääkirjoitus katsovat, että koksibien kardiovaskulaariset haitat olisivat yhteisiä kaikille tämän ryhmän lääkkeille. Tutkijat käyvät läpi omia ja monia muita tutkimuksia ja viittaavat koksibien yhteiseen vaikutusmekanismiin eli nk. COX-2-entsyymin estoon. Koksibit näyttäisivät lisäävän tromboksaani A2:n aktiivisuutta, mikä altistaisi potilaan sydäninfarktille ja aivohalvaukselle. Koksibien valmistaja toteaa, ettei ole ehtinyt vielä tutustua näihin tutkimuksiin. Nähtäväksi jää, miten mm. lääkevalvontaviranomaiset tulkitsevat esitettyjä löydöksiä ja väitteitä tulevissa arvioinneissaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tunnista hyvä hoitosuositus AGREE-lomakkeen avulla

Hoitosuosituksia laativat organisaatiot tekevät tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Hoitosuositusten laadun arviointiin kehitetty lomake on käännetty suomeksi. Se auttaa valitsemaan hyvin tehtyjä suosituksia hoitoketjujen perustaksi.

Marjukka Mäkelä - Minna Kaila

Löytääkö potilas netistä helpoiten oikean diagnoosin?

Aikaisemmin terveeltä 60-vuotiaalta rouvalta tarkastettiin terveystarkastuksen yhteydessä laboratoriokokeita, joissa kiinnitettiin huomiota kohonneeseen paastoverensokeriarvoon ja bakteeriuriaan. Hän käytti luontaistuotevalmisteita. Nuorempana hänellä oli ollut anemiataipumusta, mutta se oli korjaantunut vaihdevuosien jälkeen. Hän ei e-pillereitä lukuun ottamatta ollut käyttänyt hormonihoitoja. Potilas oli 1950-luvulla sairastanut tonsilliitteja ja niiden jälkitautina artriitin. Tässä yhteydessä oli puhuttu myös sivuäänestä. Paino nousi 40 ikävuoden jälkeen 20 kg. Myöhemmin hän laihdutti 12 kg puolentoista vuoden aikana, ja nyt tutkimusvaiheessa painoindeksi oli 23,6 kg/m2. Kliininen tutkimus oli normaali lukuun ottamatta lievästi kohonnutta verenpainetta, 160/90 mmHg. Terveysasemalla tarkastettiin vielä EKG, jossa oli vasen haarakatkos.

Auttaako auttaminen myös auttajaa?

Tammikuun Lääkäripäivillä pohdittiin lääkärien jaksamista kovassa ja vastuullisessa työssään. Minut oli pyydetty puhumaan otsikolla Ihmisen auttaminen lääkärin oman elämän merkityksen antajana postmodernissa arvotyhjiössä. Tarkoituksenani oli pohtia, millä tavalla lääkärin työssä saadut kokemukset vaikuttavat lääkärin omaan elämään ja persoonallisuuteen. Aihe koettiin tärkeäksi ja ajankohtaiseksi ehkä siitäkin syystä, että moni lääkäri tämän päivän kovassa työpaineessa tuntee työskentelevänsä jaksamisen ja motivaation äärirajoilla. Työtahti on tiukka ja aikaa hengähtämiseen ja ajatustenvaihtoon kollegoiden kanssa on niukasti, jos ollenkaan.

Claes Andersson

Lasten astmalähete ja ensimmäinen vastaanottokäynti erikoissairaanhoidossa

Astmaoireisia lapsia on paljon ja heidän hoitamisessaan tarvitaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin astmaoireisten lasten lähetekäytäntöjä sekä erikoissairaanhoidon käytäntöjä lasten astman diagnostiikassa ja alkuhoidossa.

Taina Jokinen - Minna Kaila

Koulua käyvän astmaa sairastavan lapsen hoitotuki

Asianmukaisesti hoidettu astma on lapsuudessa harvoin vaikea-asteinen. Astman hoitokäytännöt tehostuivat ja helpottuivat 1990-luvun kuluessa, ja Kela muutti astmaa sairastavalle lapselle maksettavan hoitotuen ratkaisuperusteita vuonna 2001.

Lauri Virta - Raili Pirttimäki - Mika Mäkelä