Leviääkö uusi C. difficile-tappaja?

Kanadassa on noussut hämminki Clostridium difficile-infektioiden ja niiden aiheuttamien kuolemien lisääntymisestä. Quebecin Sherbrooke-sairaalassa on viimeisen puolentoista vuoden kuluessa kuollut 100 potilasta tähän infektioon. Samanlaisia hälyttäviä tietoja on raportoitu Montrealista ja Galgarystä. Sherbrookesta (683 vuodepaikkaa) julkaistaan tämä tutkimus, jossa on tilastoitu muutoksia vuodesta 1991 vuoteen 2003. Sinä aikana todettiin yhteensä 1 721 C. difficile-infektiota. Ilmaantuvuus 100 000 ihmistä kohti oli 35 vuonna 1999, mutta nousi huimasti vuoteen 2003, jolloin luku oli 156. Yli 65-vuotiailla nousu oli vielä rajumpi, peräti yli 8-kertainen. Tauti muuttui myös vakavammaksi: kuukauden sisällä kuolemaan johtaneiden infektioiden osuus nousi noin 5 %:sta 14%:iin. Vankomysiinihoito osoittautui paremmaksi kuin metronidatsoli.

Heikki Arvilommi

Lukutaito ja aikuisdiabeteksen hoitotulos

Invalidisoivasti lukutaidottomia on USA:ssa 90 miljoonaa ja Suomessa vain muutama prosentti väestöstä. Silti on opettavaista lukea, miten voidaan parantaa heikosti lukevien diabetesta sairastavien aikuisten hoitoa. Vaikka potilasohjaus ja sairauden ymmärtäminen ovat keskeisiä diabeteksessa, ei ole tutkittu, miten lukutaito ja hoitotasapaino itse asiassa suhteutuvat toisiinsa.

Robert Paul

Vanhukset kannattaa rokottaa influenssaa vastaan joka vuosi

Influenssa tiedetään tappajaksi erityisesti vanhusväestön joukossa. Influenssarokotus on tehokas taudin rajoittaja, joten ikäihmiset suojataan maksuttomin rokotuksin. Kohderyhmässä on kuitenkin joukko empijöitä, jotka pelkäävät rokotuksen haittoja ja epäilevät tehoa.

Seppo Yt Junnila

Salamat geenimanipulaattoreina

Transfektio eli geenien siirtäminen soluihin tapahtuu laboratoriossa monellakin tavalla. Yksi niistä on elektroporaatio, jossa sähkön avulla viedään geeniannos plasmidissa solun sisään. Voisiko tämä tapahtua luonnossa ukkosilmalla? Ranskalaiset tutkijat sekoittivat DNA:ta plasmidimuodossa maanäytteeseen ja tärskäyttivät keinotekoisella salamalla päälle. Verrattuna koeputken laboratoriobakteereihin, lähes yhtä suuri osa maaperän bakteereista otti vastaan uusia geenejä. Muuntuneista bakteereista tunnistettiin ainakin kaksi Pseudomonas-lajin edustajaa.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Olisiko testosteronista vaikean COPD:n hoidoksi?

Vaikeassa keuhkoahtaumataudissa ovat tyypillisiä lihasheikkous (myös muualla kuin hengityslihaksissa) ja miehillä matala testosteronipitoisuus. Kaliforniassa tehdyssä tutkimuksessa annettiin 47:lle vaikeaa COPD:ta sairastavalle (FEV1 40 %) miehelle 100 mg:aa testosteronia viikossa tai lumelääkettä ja hoitoon yhdistettiin (tai ei) lihasharjoitusohjelma. Aktiivihoito testosteronlla nosti seerumipitoisuuksia 271 ng/dl. Yhdistetty testosteroni- ja harjoitusjakso nosti kehon massaa 3,3 kg, pelkkä lääkejakso 2,3 kg. Lihasvoima nousi testosteronilla 17%, samoin 17 % harjoituksella ja näiden yhdistelmällä 27 % . Sivuvaikutuksia ei havaittu, mutta potilaat oli valikoitu erittäin hyvin mm. kardiovaskulaaristen riskien suhteen. Lisätutkimuksia kaivataan, myös naisilla jatkossa, jolloin sivuvaikutusprofiili on vielä aivan erityinen.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Depression hoito parantaa sosiaalisuutta MS-potilailla

Tiedetään, että masentuneet kokevat sosiaalisen tuen puutetta ja toisaalta tuki voi ehkäistä masennuksen puhkeamista. Multippeskleroosiin (MS) liittyy usein masennusta. Niinpä tutkijat selvittivät, miten masennuksen hoito (psykoterapia tai lääkehoito) vaikuttaa 63:n MS-potilaan sosiaalisen tuen määrään. Tulos oli varsin yksiselitteinen. Masennuksen hoito lisäsi koetun sosiaalisen tuen määrää, sen käyttöä ja tyytyväisyyttä tukeen sekä vähensi tarvetta emotionaaliseen tukeen. Muutokset näyttivät täysin välittyvän depression paranemisella. Vaikka todellisuus tuskin on yhtä yksioikoinen, tutkimus tuo esiin tarpeen hoitaa MS-potilaan masennusta.

Äkillisen välikorvatulehduksen diagnostiikka tarkemmaksi tympanometrillä

Äkillinen välikorvatulehdus on pikkulasten toiseksi yleisin infektio flunssan jälkeen. MIKSTRA-terveyskeskuksissa lähes kaikki lapsipotilaat saivat siihen mikrobilääkityksen, yleisimmin suosituksen mukaisesti amoksisilliinia. Hoito aloitettiin kuitenkin tarpeettoman usein toissijaisilla lääkkeillä, kuten makrolideilla. Diagnostiikan apuun suositeltua tympanometriä ei käytetty juuri ollenkaan.

Mikstra-Työryhmä

Tanska poisti koksibit sv-korvauksesta

Tanskan lääkevalvontavirasto (Lægemiddelstyrelsen) poisti lokakuun lopussa koksibit (COX-2:n estäjät) sairausvakuutuksen korvattavuuden piiristä. Toimenpide sattuu ajallisesti yhteen koksibien turvallisuudesta virinneen keskustelun ja Euroopan lääkelaitoksen (EMEA) käynnistämän uudelleenarvioinnin kanssa. Virasto esittää syyksi koksibien noin neljä kertaa kalliimman hinnan tavanomaisiin tulehduslääkkeisiin verrattuna ja käytön laajenemisen hyväksyttyjen käyttöaiheiden ulkopuolelle. Erityisperusteluin korvaus on edelleenkin mahdollinen. Selekoksibin (Celebra, Pfizer) valmistaja on valittanut päätöksestä Tanskan terveysministeriöön.

Itsehoitolääkkeet kauppoihin Ruotsissakin?

Norjan ja Tanskan siirrettyä itsehoitolääkkeiden myyntiä kulutustavarakauppoihin (SLL 2003:58:105) on myös Ruotsin kansallinen apteekkiyritys Apoteket ryhtynyt valmistelemaan samaa asiaa. Apoteket haluaisi toimittaa lääkkeet myyntiin kauppoihin ja tarjoaisi samalla neuvontapalveluja ja tuoteasiantuntemustaan. Ruotsin lääkelaitos on kuitenkin lykännyt kannanottoaan asiaan, kunnes Apoteketin monopoliasemasta tehty valitus on käsitelty.

Uusista antimikrobeista puutetta

Viidentoista suurimman lääketehtaan kehittelytyön kalkkiviivoilla on noin 500 uutta lääkeainetta, mutta näistä vain kuusi on uusia antimikrobeja, ja nekin ovat tunnettujen aineiden uusia johdoksia. Erektiohäiriöihin sitä vastoin on kehitteillä neljä uutta lääkettä. Infektioasiantuntijat pitävät tilannetta hälyttävänä. Sairaalainfektioiden aiheuttajista arviolta 70 % on resistenttejä ainakin yhdelle antimikrobille. Tämän vuoksi sairaalahoidot pitenevät ja mm. Yhdysvalloissa lasketaan noin 90000 potilaan menehtyvän vuosittain näihin infektioihin. Lääketehtaat investoivat mieluiten kroonisten tautien lääkehoitojen kehittelyyn, joista taloudellinen tuotto on taatumpi. Tehokkaat antibiootit yleensä parantavat taudin, käyttö jää lyhytkestoiseksi eikä potilas tarvitse lääkettä koko elinikänään toisin kuin monissa kroonisissa taudeissa. Uusien antimikrobien kehittelijöille esitetään nyt mm. verohelpotuksia ja patenttisuojan pidentämistä.