Psykoosien varhainen tunnistaminen haaste diagnostiikalle ja seurannalle

Suomalainen skitsofreniatutkimus on aktiivista. Haku keskeisistä tietokannoista vuosilta 1994- 2003 antaa yli 800 osumaa, joista miltei 600 on kansainvälisiä julkaisuja. Kuitenkin valtaosa tutkimuksesta on biologisesti tai epidemiologisesti painottunutta perustutkimusta, joka ei ole vaikuttanut ainakaan kansainvälisiin hoitokäytäntöihin. Harvoja poikkeuksia ovat Idänpään-Heikkilän ym. (1) havainto klotsapiinin aiheuttamasta agranulosytoosista ja Yrjö Alasen (2) tarpeenmukaista hoitoa korostava hoitomalli.

Matti Isohanni

Tromboflebiitti ja syvä laskimotromboosi

Viattomana pidettyyn akuuttiin tromboflebiittiin liittyy tunnettua suurempi riski samanaikaiseen syvien laskimoiden tromboosiin ja keuhkoembolisaatioon.

Mauri Lepäntalo - Aarno Lehtola

Wegenerin granulomatoosi: diagnoosi ja hoito

Wegenerin granulomatoosi on harvinainen, etiologialtaan tuntematon systeeminen vaskuliittisairaus, jota luonnehtii kohde-elinten nekrotisoivat pienten valtimoiden ja laskimoiden tulehduslöydökset.

Jari J. Pöllänen

Psykoosin varhaistunnistaminen ja ensi vaiheen hoito

Psykoottiset oireet ja psykoosin riskitekijät ovat siinä määrin epäspesifisiä, että niiden perusteella ei psykooseja voida väestötasolla ehkäistä. Huomio tulee kiinnittää erityisryhmiin ja hoitoon hakeutuneisiin.

Raimo K. R. Salokangas - Tanja Suomela

Rajakokemukset lääketieteessä

Rajakokemukset ovat hengenvaarallisista kriiseistä selviytyneiden ihmisten subjektiivisia kuvauksia kriisin ajalta. Kokemuksensa aikana useat rajakokijat ovat luulleet kuolleensa, ja he kertovat erilaisista havainnoista tältä ajalta. Suurin osa pitää kokemustaan miellyttävänä, mutta joillakin se on ahdistava. Useat rajakokijat kertovat kokemuksen vaikuttaneen myönteisesti heidän elämäänsä.

Riku Palanne - Sirkka-Liisa Kivelä

Lyhyesti: Laparoskooppinen prolapsileikkaus halvempi kuin avoleikkaus

Tutkimuksessa verrattiin peräsuolen esiinluiskahduksen aiheuttamia sairaalakustannuksia käytettäessä avointa- tai laparoskooppista rektopeksiaa.

Tom Scheinin

Erytromysiinikö kuolemaksi?

Vuosikymmeniä käytetyn antibiootin haittavaikutusten, ainakin vakavien, pitäisi olla tiedossa. Silti tuttu erytromysiini näyttää lisäävän sydänperäisen äkkikuoleman riskiä tuoreen amerikkalaistutkimuksen mukaan.

Heikki Arvilommi

Koira voi haistaa virtsarakon syövän

Tuumoreista haihtuu hengityksen ja hien mukana orgaanisia yhdisteitä. Niillä kullakin on ilmeisesti oma - ihmisaistein havaitsematon - hajunsa. Koiran on ajateltu tarkalla hajuaistillaan kykenevän tunnistamaan vähäisenkin määrän tällaista hajua. Kuutta erirotuista ja eri-ikäistä koiraa koulutettiin 7 kuukauden ajan erottamaan virtsarakon karsinoomaa sairastavan potilaan virtsa terveiden tai muita tauteja sairastavien potilaiden virtsoista. 22 tapauksessa 54:stä koirat tunnistivat rakkokarsinoomapotilaan virtsan. Onnistumisprosentti oli siis 41 %, kun sattumaan perustuva onnistumisprosentti olisi ollut 14. Tulos on erittäin merkitsevä. Sen perusteella vaikuttaa siltä, että virtsarakon karsinoomaa sairastavan potilaan virtsassa on haihtuvia, hajusignaalin perusteella tunnistettavissa olevia tuumorispesifisiä yhdisteitä ja koirat voidaan kouluttaa erottamaan nämä yhdisteet verivirtsaisuuden ja tulehduksen synnyttämistä hajusignaaleista.

Ossi Lindell

Kannabiksen haitallisuus kyseenalaistettavissa

Yleisesti väitetään, että kannabis aiheuttaa monia psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, joten sen käyttöä ei saisi vapauttaa. On kuitenkin mahdollista, että kyse ei ole - ainakaan pelkästään - yksisuuntaisesta kausaalisuhteesta, vaan tutkimusharhasta. Englantilaiset tutkijat selvittivät, tukevatko tutkimukset kannabiksen käytön suoranaisia haitallisia vaikutuksia. Tarkastelunsa pohjaksi he löysivät 48 tutkimusta, joista 16 täytti laatukriteerit kohtuullisesti. Näidenkin tulokset perustuivat tutkittavien omiin ilmoituksiin.

Raimo K.R. Salokangas

Uniapnea huonontaa aivohalvauksen ennustetta

Aivohalvaukset aiheuttavat paitsi inhimillistä kärsimystä, myös suuren taloudellisen taakan yhteiskunnalle. Unenaikaisten hengityshäiriöiden, varsinkin obstruktiivisen uniapnean (OSA), on todettu olevan varsin tavallista alkuvaiheessa toivuttaessa aivoverenkierron häiriöistä. Nyt onkin herännyt kiinnostus siihen, onko näillä ennusteellista vaikutusta sairaudesta toipumiseen. Sinänsä on jo kauan ollut tunnettua, että mm. OSA toisaalta altistaa aivoverenkierron häiriöille.

Hannu Puolijoki