Haittaluokitus on uudistamisen tarpeessa

Valtioneuvoston oikeuskansleri Paavo Nikula on ottanut kantaa haittaluokituksen uudistamisen tarpeeseen vastatessaan Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen asiasta tekemään aloitteeseen. Kivuntutkimusyhdistys pyysi oikeuskansleria selvittämään tapaturmavakuutuslain 18. a pykälä:ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta 23.12.1986 annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 1012/1986 laillisuuden. Yhdistyksen käsityksen mukaan käytössä oleva haittaluokitus on lääketieteessä tapahtuneen kehityksen myötä vanhentunut. Erityinen ongelma on kivun arviointi. Yhdistys katsoi, että kansalaisia ei haittaluokitusta sovellettaessa taulukon puutteiden vuoksi kohdella päätöksiä tehtäessä perusoikeuksien edellyttämällä tavalla.

Irma Pahlman, Eero Vuorinen

Tarvitaanko nuorisopsykiatriaan hoitoketjuja?

Luin kiinnostuneena ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön pitkäaikaisen ylilääkärin Kari Pylkkäsen artikkelin Nuorten psykiatristen hoitoketjujen ongelmat (SLL 33/2004, s. 2941-7). Kirjoittaja oli asialla hallintomiehen roolissa, mutta tuntui kuin hän ei olisi puhunut samasta potilasjoukosta, jota olin tottunut kolmenkymmenen vuoden aikana hoitamaan. Niin etäiseltä ja käytännön työlle vieraalta artikkeli minusta tuntui.

Pirkko Turpeinen

Hoitoketjuja tarvitaan!

Kiitän entistä Helsingin kaupungin nuorisopsykiatrian ylilääkäriä ja entistä kansanedustajaa Pirkko Turpeista hänen kriittisistä kommenteistaan hoitoketjujen tarpeellisuudesta ja näkemyksistä Helsingin nuorisopsykiatrian historiasta. Valitettavasti olen kuitenkin hänen kanssaan eri mieltä hoitoketjujen tarpeellisuudesta.

Kari Pylkkänen

Ovatko tukielinten kulumasairaudet virallisesti hävinneet?

Olen tavannut viime vuosina lukuisia oheisen potilasesimerkin Liisan kaltaisia potilaita. Tukielinsairauksien perusteella laaditut eläkehakemukset näyttävät tulevan nykyään takaisin säännönmukaisesti hylättyinä. Sama koskee muidenkin kuin itse tekemieni lausuntojen perusteella tehtyjä hakemuksia. Tämä näyttää toteutuvan huolimatta siitä, kuinka graavit ja asiallisesti todennetut löydökset tutkimuksissa on havaittu, ja vaikka kuinka selvä yhteys löydösten, potilaan oireiden ja oireista johtuvien haittojen välillä näyttää olevan. Vaikka työkyvyttömyyseläkelait eivät ole vuosikymmeniin muuttuneet haitta-asteen osalta, on kliinisessä työssä näkynyt suuri muutos eläkeratkaisujen käytännöissä. Oma urani ulottuu 20 vuoden päähän. Silloin kipuoireinen degeneratiivinen selkäsairaus haittasi työn tekoa, mutta ei haittaa enää. Miksiköhän?

Raija Kerätär

Ihmiskudoksen lääketieteellinen käyttö Suomessa

Erilaiset kudoskokoelmat luovat merkittävän tiedonlähteen nykypäivän lääketieteelliselle tutkimukselle ja siitä saataville kaupallisille sovellutuksille. Näytteistä on muodostunut jopa merkittävä kansallinen kilpailuetu biolääketieteessä. Tarvittaisiin kuitenkin yhteiskunnallista keskustelua niistä toimintatavoista, joita Suomessa tulisi kehittää ihmiskudoksen lääketieteellisen käytön suhteen.

Aaro Tupasela

Perinteinen Lääkäripäivien taidenäyttely

Valtakunnallisilla Lääkäripäivillä 2005 tulee olemaan jo perinteiseksi muodostuva lääkärien avoin taidenäyttely, nyt jo kolmannen kerran. Helsingin Messukeskuksessa on 9.-13.1.2005 varattu 80 metriä seinätilaa jaettavaksi Lääkärien kulttuuriseuran lääkärien avoimen näyttelyn ja Sinisen Saimaan Taideinstituutissa pidettyjen lääkärien akvarellikurssien käyttöön.

Ulla-Kaija Lammi

EMG-helmiä tiiviisti

Amerikkalaisen kustantajan 'kliinisiä helmiä' -kirjasarja on nyt saanut myös ENMG-tapausselostuksia käsittelevän osan. Kirjan tekijät ovat neurologisen akateemisen oppituolin haltijoita Harvardin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Juha Huttunen

Franciscus Sylvius eli FranÁois de le Boë - iatrokemian kehittäjä

Dubois-niminen ranskalainen hugenottiperhe oli joutunut pakenemaan uskonnollisten vainojen vuoksi ensin Alankomaihin ja sieltä edelleen Saksan Hanauhun (am Main). Perheeseen syntyi siellä vuonna 1614 poika FranÁois, joka opiskeli aluksi lääketiedettä Saksan ja Alankomaiden yliopistoissa, ja valmistui lääketieteen tohtoriksi Baselissa vuonna 1637. Ajan tavan mukaan hän käytti latinaistettua nimeä Franciscus Sylvius (ransk. bois, metsä, latin. silva). Sen rinnalla hän käytti myös ranskalaista nimimuotoa FranÁois de le Boë. Hän kuoli vuonna 1672.

Arno Forsius

Palkkatohtori neuvoo netissä Tutkittua tietoa palkkaneuvottelujen tueksi

Palkoista sopiminen on siirtynyt keskustasolta paikallisiin yksiköihin. Lakon jälkeisessä lääkärisopimuksessa korostuu lääkärin henkilökohtaisiin taitoihin perustuvan lisän merkitys. Oman osaamisen hinnoittelu voi joskus olla vaikeaa.

Arvojen muutos ajaa nuoret lääkärit muualle Yleiskirurgiaa uhkaa pula osaajista

Kansa arvottaa kirurgit vuodesta toiseen ammattikirjon kärkeen, mutta nuorten lääkäreiden kiinnostus kirurgiaa kohtaan osoittaa hiipumisen merkkejä. Erityisen kipeästi muutos koskettaa yleiskirurgian erikoisalaa.

Katja Patronen