Geenihoito pidensi aivokasvainpotilaiden elinikää

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehdyissä tutkimuksissa on onnistuttu geenihoidolla pidentämään aivokasvainpotilaiden elinikää keskimäärin 81 prosenttia eli 39 viikosta 71 viikkoon. Ero oli tilastollisesti erittäin merkittävä.

Ulla Järvi

Keski-ikäiset lisänneet alkoholin käyttöään

Sekä keski-ikäiset miehet että naiset ovat lisänneet alkoholin käyttöään kuluvana vuonna. Nimenomaan halventuneiden juomien kulutus on kasvanut. Muutos viime vuodesta ei ole kuitenkaan kovin dramaattinen. Tämä kävi ilmi Kansanterveyslaitoksen tekemästä Aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimuksesta 2004.

ESBL-kannat leviämässä avohoitoon?

Sairaalabakteerien yleistynyt resistenssi bakteerilääkkeitä kohtaan on erittäin vakava ja laajalti tiedostettu ilmiö. Suomessa sitä pyritään edelleen urheasti vastustamaan sairaalahygienian keinoin infektiolääkärien johdolla. Erityinen huolenaihe olisi moniresistenttien sairaalabakteerien leviäminen sairaaloiden ja pitkäaikaishoitolaitosten ulkopuolelle endeemisiksi bakteerikannoiksi, jotka voisivat aiheuttaa vaikeahoitoisia infektioita myös perusterveille, avohoitosektorilta apua hakeville potilaille. Näin ei Suomessa ole vielä juurikaan tapahtunut.

Martti Vaara

Onko sepelvaltimokirurgian iltarusko koittanut?

Ennusteet sepelvaltimokirurgian tarpeesta ovat muuttuneet Suomessa merkittävästi viime vuosina. Sepelvaltimokirurgian huippuvuodet osuivat 90-luvun loppupuolelle, jolloin ohitusleikkauksia tehtiin vuosittain noin 4 500, kun niitä kahden-kolmen viime vuoden aikana on tehty enää 3 800. Suunta on ollut sama muissakin maissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa toimenpiteiden määrä väheni jo aikaisemmin, joskin vuodesta 2000 lasku näyttää jopa pysähtyneen. Toimenpidelukujen alamäki on Suomessakin loiventunut ja nykyisistä suoriteluvuista on vielä matkaa Kari Niemelän Duodecimissa keväällä 2004 ennustamaan alle 3 000 ohitusleikkauksen määrään. Niemelän ennustukseen viitataan myös tässä lehdessä julkaistavassa Kirsi Valveen artikkelissa (s. 4473-6).

Timo Savunen

Leikkausalueen infektiot sydämen ohitusleikkauksen jälkeen

Sydämen ohitusleikkaukseen liittyy antibioottiprofylaksista huolimatta huomattava infektioriski.

Kirsi Valve

Poikkeava munasarjalöydös: hyvän- vai pahanlaatuinen?

Poikkeavan munasarjalöydöksen laadun arviointi on ensiarvoisen tärkeää neuvonnan, seurannan suunnittelun sekä hoitolinjojen ja hoitopaikan valinnan kannalta.

Ulla Puistola

Voidaanko reaktiivisen artriitin ennusteeseen vaikuttaa?

Reaktiivinen artriitti on useimmiten suolisto- tai urogenitaalialueen infektion laukaisema niveltulehdus, ja siihen sairastuneista suurin osa onHLA-B27-positiivisia.

Timo Yli-Kerttula - Timo Möttönen - Auli Toivanen

Epäilen sidekudostautia: mitkä vasta-aineet tutkin?

Sidekudostautien epäily syntyy aina oireiden ja kliinisten löydösten perusteella.

Riitta Saario

Lyhyesti: Anastrotsoli, tamoksifeeni ja elämänlaatu

Suuressa ATAC-tutkimuksessa satunnaistettiin 9 366 naista rintasyöpäleikkauksen, sädehoidon ja solunsalpaajahoidon jälkeen saamaan joko anastrotsoli, tamoksifeeni tai molemmat viiden vuoden ajan. Anastrotsoli vähensi taudin metastasoitumisriskiä 17% ja toisen rinnan uuden syövän riskiä 38 % verrattuna tamoksifeeniin. Nyt selvitettiin tutkimukseen osallistuneiden naisten elämänlaatua. Anastrotsoliryhmän naisilla oli vähemmän hikoilua ja valkovuotoa kuin tamoksifeenia saaneilla. Toisaalta anastrotsoliryhmässä oli useammin oireena emättimen kuivuus, yhdyntäkivut ja seksuaalisen kiinnostuksen väheneminen. Erot ryhmien välillä olivat vähäiset, mutta lääkkeiden haittaprofiileissa on pieniä eroja. Niilläkin voi olla merkitystä.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Sopiiko lume kliiniseen käyttöön?

Lumelääkkeen käytön laajuutta ja indikaatioita selvitettiin kyselytutkimuksella Jerusalemin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Vastaajista (n = 89) 60 % ilmoitti määränneensä potilaille lumetta: potilaan kohtuuttoman lääkevaatimuksen takia (43 %), potilaan rauhoittamiseksi (38 %), kipulääkkeenä (38 %) ja apuna diagnostiikassa (28 %). Käyttäjistä 94 % oli sitä mieltä, että hoito on tehokas joko yleisesti tai toisinaan. Kirjallisuudessa lumelääkkeeseen suhtaudutaan torjuvasti, sen kliininen käyttö on epäeettisenä vaadittu jopa kiellettäväksi. Tämän tutkimuksen tehneiden mielestä suunta on kuitenkin toinen: lumeen käyttö on lisääntymässä. Artikkelissa todetaan, että ei ole varaa luopua hoitokeinosta, joka tehoaa, vaikka emme tiedäkään millä mekanismilla.

Ossi Lindell