Jari Sinkkonen aloittaa Lääkärilehden kolumnistina

Lastenpsykiatri Jari Sinkkosta surettaa, että niin monesta lapsesta on tehty projekti. Vanhemmat sovittelevat kalenteri kädessä aikataulujaan: kumpi vie lapsen harrastamaan tänään, ylihuomenna, torstaina, ja lapselle jää liian vähän mahdollisuuksia leikkiä vapaasti.

Suvi Sariola

Lääkäri laskettiin vuoteeseen

Forli on pieni kaupunki Bolognan lähellä, Bertinoro taas kyläpahanen Forlin lähellä. Bertinoro sijaitsee kukkulan rinteellä; kukkulan huipulla on kongressikeskukseksi muutettu entinen piispanlinna, jonka pihalta itsensä Dante Alighierin kerrotaan joskus katselleen ympäröiviä suurenmoisia maisemia. Kylässä ei ole muita huvituksia kuin puolenkymmentä ravintolaa, joissa voi syödä hintatasoon nähden yllättävän hyvin ja nauttia erinomaisia paikallisia viinejä.

Jari Sinkkonen

Tupakasta vieroitus - osa sairauksien hoitoa Kahden vuoden seurantatuloksia ryhmäohjauksesta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa aloitettiin järjestelmällinen vieroitustoiminta ensimmäisenä sairaalana Suomessa 1994.

Maritta Kilpeläinen - Leena Järvi - Päivi Grönroos - Eeva Nordman

Vaativien kiihtymystilanteiden evaluointi ja aggressionhallinnan parantaminen psykiatrisella osastolla

Nuoret ovat useimmiten Taysin erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikössä siksi, että heillä on vakavaan mielenterveydenhäiriöön liittyvää aggressioproblematiikkaa.

Riittakerttu Kaltiala-Heino - Marja Työläjärvi, Kristina Kahila - Sami Niemi - Mikko Pilli

Huomisen hyvät lääkärit - lääketieteen opintouudistusten haaste

Professorit Jorma Paavonen ja Seppo Heinonen esittävät Lääkärilehdessä 40/2004 (s. 3782-3) julkaistussa kirjoituksessa epäilynsä siitä, ovatko uusitusta lääketieteellisestä koulutuksesta valmistuneet lääkärit parempia vai huonompia lääkäreitä kuin perinteisestä hyväksi koetusta koulutusohjelmasta valmistuneet. Kirjoituksessa esitetään useita väittämiä, jotka eivät päde ainakaan Helsingin yliopistossa tehtyyn lääketieteen opintojen kehittämistyöhön.

Timo Kuusi, Eeva Pyörälä, Juha Nieminen, Heikki Hervonen

Pohjautuuko hoito tilastolliseen vai kliiniseen merkitsevyyteen?

Nykyisin varmaan jokainen lääkäri osaa vaatia hoidon perustumista evidenssiin. On heti kuitenkin syytä kysyä, mitä evidenssillä todella tarkoitetaan, eli pohjautuuko hoito vain tieteellisen tutkimustuloksen tilastolliseen merkitsevyyteen vai myös sen kliiniseen merkittävyyteen. Kontrolloitujen tutkimusten todellisen arvon hahmottamisessa käytännön lääkäriä auttaisi NNT (number needed to treat) ja NNH (number needed to harm) -käsitteiden käyttö ja luopuminen suhteellisen riskin vähenemästä, kuten tästä asiasta numerossa 37/2004 kirjoittaneet kollegat Puustinen, Nummenmaa ja Louhiala esittivät (1). Kysynkin asiantuntijoilta, sisältyykö suhteellisen riskin vähenemään siinä määrin korvaamattoman tärkeää verrattuna NNT-lukuun (tai riskin absoluuttiseen alenemaan), että tämän tunnusluvun käyttö on nykylaajuudessa perusteltua kliinisen päätöksenteon näkökulmasta katsottuna, vai onko siihen tukeutumisen keskeinen tarkoitus esim. vain tutkimustulosten vähäisen käytännöllisen arvon peittäminen helposti harhaanjohtavalla ilmaisulla?

Taisto Talvensaari

Erityislupalääkkeiden käyttöä edeltää perusteellinen harkinta

Pertti Heikman ja Mikko Salaspuro kirjoittivat Suomen Lääkärilehden numerossa 40/2004 (s. 3777) mielenkiintoisista periaatekysymyksistä pohtiessaan, tulisiko lääkkeiden erityislupahakemusmenettelyn perustua tieteelliseen näyttöön. Vaikka vastauksen luulisi olevan yksiselitteisen positiivinen, kannattaa asiaa kuitenkin tarkastella myös yksittäisen potilaan hoidon ja sitä koskevan päätöksenteon ja valvontavastuun kannalta. Tällöin palataan kahteen erilliseen kysymykseen: 1) tulisiko Lääkelaitoksen valvoa yksittäisten lääkäreiden lääkehoitoratkaisuja potilaskohtaisesti, ja 2) tulisiko empiirinen hoito kieltää silloinkin, kun tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitoja ei ole käytettävissä tai sellaisilla ei ole saavutettu tulosta?

Hannes Wahlroos, Erkki Palva

Asiantuntemusta valtuustoihin

Suomalaisessa terveyspolitiikassa eletään merkittäviä hetkiä. Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi lupasi paljon. Keskeisin osa tästä hankkeesta on ensi vuonna voimaan tuleva hoitotakuu, joka asettaa hoitoon pääsylle määräajat ja vähitellen myös yhtenäiset valtakunnalliset kriteerit.

Sami Heistaro

Mitä kuluttajan ohjaaminen rahalla USA:n mallin mukaan tarkoittaa?

Yritin huolella löytää Samuli Saarnin kirjoituksen (SLL 40/2004, s. 3778- 9) ydinsanoman, myös tällä kertaa. Rohkenen esittää, että Saarni selventäisi hieman, mitä hän tarkoittaa puhuessaan USA:n mallin kaltaisesta kuluttajakeskeisyydestä terveydenhuollossa ja esittää, että Suomessakin kuluttajaa tulisi nykyistä enemmän ohjata rahalla. Tulkitsenko oikein, kun ymmärrän, että Saarni USA:sta saamiensa vaikutteiden perusteella suosittelee Suomeen kuluttajakeskeistä terveydenhuoltoa, jonka kulmakivinä ovat kuluttajan ohjaaminen rahalla, kuluttajan kontrolloima hoitotapahtuma ja ammattiaan vapaana ulkoisesta manageroinnista harjoittavat lääkärit?

Matti Rimpelä

Selvennysyritys - vielä kerran

On hyvä, että tärkeistä terveyspoliittisista teemoista keskustellaan Lääkärilehdessä. Lääkärikunnalla tulisi olla tietoja ja kiinnostusta terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseen. Matti Rimpelä on tuonut esiin kiinnostavia näkökulmia keskusteluun, mutta toisaalta jäänyt toistamaan kysymyksiä minun todellisista tarkoitusperistäni ja eri termien merkityksistä. Pelkään, ettei omien kantojeni toisto ole enää kovin kiinnostavaa useimmille lukijoille.

Samuli Saarni