77891 osumaa

Lyhyesti: Kortisoniako eteisvärinän ehkäisyyn?

Mytiliinin saarelta kuuluu kummia. Inflammaation ja korkean CRP:n on hiljattain todettu liittyvän eteisvärinätaipumukseen. Niinpä kreikkalaiset kardiologit päättivät ennakkoluulottomasti testata kortisonin tehon eteisvärinän uusiutumisen ehkäisyssä satunnaistamalla 104 ensimmäiseen eteisvärinän kardioversioon tullutta potilasta joko 4 kuukauden kestoiseen metyyliprednisolonihoitoon tai lumeryhmään varsinaisen rytmilääkityksen ohella. Metyyliprednisoloni vähensi rytmihäiriön uusiutumista merkittävästi (9,6 % vs. 50 %, p < 0,001) ja korkea herkän CRP:n taso oli selkeä eteisvärinän uusiutumista ennakoiva tekijä. Tämä pieni arvostetussa lehdessä julkaistu tutkimus ei vielä hoitokäytäntöjä muuta, mutta kirvoittaa varmaan lisätutkimuksia aiheesta.

Juhani Airaksinen

Onko Crohn sittenkin bakteeritauti?

Naudoilla esiintyvä paratuberkuloosi eli Johnen tauti on Mycobacterium avium ssp. paratuberculosis -bakteerin (MAP) aiheuttama tauti. Se muistuttaa Crohnin tautia. Siksi tätä mykobakteeria on jo pitkään etsitty Crohn-potilaista. Tuloksia on joka lähtöön: positiivisia vain Crohnin taudissa, yhtälailla potilaissa ja verrokeissa sekä kaikissa negatiivisia. Nyt oikein Lancetissa julkaistiin ihan huolellisesti tehty tutkimus, jossa MAP osoitetaan joka toisesta Crohn-potilaasta.

Heikki Arvilommi

Unihäiriöt voivat ennakoida alkoholiongelmia

Alkoholin käyttöön liittyy runsaasti unihäiriöitä, mutta näyttää siltä, että ne myöskin voivat aiheuttaa alkoholiongelmia. Amerikkalaisessa väestötutkimuksessa seurattiin keskimäärin 12,6 vuotta henkilöitä, joilla lähtötilanteessa ei ollut alkoholinkäyttöön liittyviä ongelmia, mutta jotka kärsivät huolien aiheuttamista unihäiriöistä. Seurannan aikana unihäiriöisille ilmaantui ei-unihäiriöisiin verrattuna 2,3-kertainen määrä alkoholinkäyttöön liittyviä ongelmia. Alkoholiongelmien riski oli erityisen suuri ahdistushäiriöistä ja masennusoireista kärsineillä, mutta ei merkittävä unihäiriöisillä, joilla ei näitä häiriöitä ollut. Unihäiriöistä valittava potilas on yleinen lääkärin vastaanotolla. Olisikin tärkeää, että unihäiriön luonteen ja siihen mahdollisesti liittyvien muiden häiriöiden selvittämiseen paneuduttaisiin riittävän huolellisesti. Ajankohtaisiin huoliin liittyvä, viattomalta näyttävä unihäiriö voi itselääkityksen kautta johtaa tilanteeseen, jossa potilaalla unihäiriön lisäksi on myös alkoholiongelma.

Raimo Kr Salokangas

Rintasyövän liitännäishoidot ovat tehokkaita

Vuonna 1982 aloitetussa tutkimuksessa potilaat (n = 2 892) satunnaistettiin rintasyöpäleikkauksen jälkeen saamaan joko tamoksifeenia viiden vuoden ajan tai lumelääkettä. Potilailla ei saanut olla kainaloimusolmukkeissa etäpesäkkeitä ja tautisoluissa piti olla estrogeenireseptoreita. Viidentoista vuoden seurannan jälkeen tamoksifeeniryhmän potilaita oli merkittävästi enemmän elossa kuin lumeryhmän potilaita (71 % vs. 65 %).

Sirkku Jyrkkiö

Millainen statiinihoito sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen?

Intensiivinen statiinihoito vähentää sydäntapahtumia sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen. A to Z -tutkimuksessa selvitettiin tarkemmin hoidon aloitusajankohdan ja lääkeannosten vaikutusta hoitotulokseen satunnaistamalla yli 2 000 potilasta saamaan 40 mg simvastatiinia heti kohtauksen jälkeen ja nostamalla annos kuukauden kuluttua 80 mg:aan. Samankokoisessa vertailuryhmässä aloitettiin miedompi simvastatiini (20 mg päivässä) vasta 4 kuukauden lumevaiheen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Uloshengitysilman pH matalampi kroonisilla yskijöillä

Edelleen tavataan kroonisia yskijöitä huolimatta etiologisten selvittelyjen ja hoitomahdollisuuksien paranemisesta. Osalla selityksenä on jostakin syystä häiriintynyt tai herkistynyt yskärefleksi. Britit selvittivät uloshengitysilman pH:ta ja klooripitoisuutta 50:n yskästä kärsivän ja 16 terveen verrokin joukossa; yskijöistä 20:llä syytä oireisiin (astma, postnasal drip tai nuha, gastroesofageaalinen refluksi, bronkiektasiat) ei löytynyt. Kaikilla yskijöillä ko. tutkitut parametrit olivat verrokkeja matalampia, kloorin osalta kuitenkin merkitsevästi vain gastroesofageaalisesta refluksista kärsivillä. Löytyisikö tältä linjalta uusia tuulia kroonisesta yskästä kärsivien lääkehoitoon?

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Risperidoni nostaa myös lapsipotilaiden painoa

Toisen polven psykoosilääke risperidoni nostaa aikuispotilaiden painoa, mutta vähemmän tiedetään sen vaikutuksesta lapsiin varsinkaan pitkäaikaisessa hoidossa. Autismipotilailla, jotka saivat risperidonilääkitystä, ikä- ja sukupuolistandardoitu paino nousi 6 kk:n aikana keskimäärin 5,6 kg ja korreloi positiivisesti ensimmäisen hoitokuukauden aikana ilmenneen painon nousun kanssa. Sen sijaan leptiinipitoisuuden muutoksella ei ollut yhteyttä painon nousuun. Psykoosilääkkeisiin liittyvän painon nousun mekanismia ei tarkkaan tunneta. Näyttää kuitenkin siltä, että hoidon alkuvaiheessa ilmennyt huomattava painon nousu ennakoi myös myöhempää painon nousua, joten jo tällöin tulisi harkita muuta, painoa vähemmän nostavaa vaihtoehtoa. Joka tapauksessa psykoosilääkkeet aiheuttavat lapsilla suhteellisen nopeaa painon nousua samaan tapaan kuin aikuispotilailla.

Raimo Kr Salokangas

Ruotsin lääketeollisuus julkistaa tutkimuksensa?

Yhdysvalloissa käynnistynyt keskustelu lääketeollisuuden tekemien lääketutkimusten julkistamisesta on pannut Ruotsin lääketeollisuusyhdistyksen ehdottamaan tutkimuksien entistä suurempaa läpinäkyvyyttä. Yhdistys korostaa Ruotsin perinteistä avoimuutta ja yleisön pääsyä asiakirjoihin ja pitää tärkeänä, että Ruotsi toimisi asiassa tiennäyttäjänä muille maille. Toimenpiteistä järjestetään teollisuuden ja viranomaisten sekä potilas-, kuluttaja- ja eläkeläisjärjestöjen yhteinen kokous.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Parekoksibia vain yksi annos

Australian lääkevalvontaviranomainen on hyväksynyt parekoksibin (Dunastat, Pfizer) postoperatiivisen kivun ehkäisyyn, mutta vain yhtenä injektioannoksena ennen leikkausta. Syynä on epäily, että toistuvat useammat annokset aiheuttavat munuaisen toiminnanvajausta. Australiassa onkin ilmoitettu 13 munuaisen toiminnanvajausta parekoksibia saaneilla potilailla. Näistä kuusi oli saanut useita parekoksibiannoksia ja seitsemästä vain kerta-annoksen saaneesta kahdella oli muita riskitekijöitä, kuten lievä diabeettinen nefropatia tai samanaikainen diureetti- ja angiotensiinireseptorin salpaajahoito.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030