Vammaistuki ei tavoita oikeita henkilöitä

- Yllättävän harvalle! sanoo Kelan lääkäritutkija Lauri Virta.

Ulla Järvi

Pohjoismaiset säteilyturvallisuusviranomaiset: Kännyköiden haitoista ei ole näyttöä

Pohjoismaiset säteilyturvallisuudesta vastaavat viranomaiset ovat yhtä mieltä, ettei ole tieteellistä näyttöä matkapuhelinjärjestelmien epäsuotuisista terveysvaikutuksista, kun säteily on ICNIRPin (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) ohjearvojen alapuolella.

Ulla Järvi

Magneettikenttien vaikutuksia tutkittu hiirillä

Pienitaajuuksisia magneettikenttiä tutkitaan myös Suomessa. Tuoreessa kuopiolaisväitöksessä havaittiin pienitaajuisten magneettikenttien edistävän ultraviolettisäteilyn aiheuttamien kasvainten kehittymistä hiiren ihossa. Magneettikentille altistuneiden eläinten iho- ja virtsanäytteistä todettiin myös biologisia vaikutuksia, jotka voivat ainakin osittain selittää havaittua kasvainten kasvun nopeutumista.

Paranevatko rintasyöpäpotilaat?

Nuorten rintasyöpäpotilaiden paraneminen taudistaan kyseenalaistettiin Journal of clinical oncology -lehdessä helmikuussa ilmestyneessä artikkelissa (1). Syöpärekisterin tilastojen mukaan rintasyöpäpotilaiden viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut ovat useimpien muiden syöpäpotilaiden elossaololukuja suurempia. Toisaalta samat tilastot osoittavat, että elossa olevien syöpäpotilaiden kuolemanvaara pysyy sinnikkäästi koko seuranta-ajan vastaavanikäisen yleisväestön kuolemanvaaraa suurempana. Tämä on tulkittavissa siten, että aina vähintään osalla elossa olevista potilaista kuolemanvaara on koholla yleisväestöön nähden. Kun potilaiden ylikuolleisuus jatkuu neljä vuosikymmentä taudin toteamisen jälkeen, edessä on helposti kysymys, onko yksikään elossaoleva todella parantunut taudistaan. Mistä ylikuolleisuus johtuu?

Timo Hakulinen

Terveysmäkätyksestä suunnitelmalliseen liikuntaneuvontaan

Terveysneuvonta on terveyden edistämisen ja terveyskasvatuksen kulmakiviä. Lääkäriliiton jäsenille keväällä 2002 tehdyssä kyselyssä (1) havaittiin, että lääkärit toteuttavat liikuntaneuvontaa suunnilleen yhtä usein kuin 15 vuotta sitten. Tulosta täydennettiin Kansanterveyslaitoksen väestötutkimuksen tiedoilla, jonka mukaan liikuntaneuvontaa ja liikuntaa koskevia kirjallisia ohjeita voisi olla enemmän. Eurobarometri-tutkimuksessa (2) 68 % suomalaisista ja keskimäärin 60 % EU-kansalaisista tuki väitettä, jonka mukaan lääkärit eivät keskustele tarpeeksi sairauksien ehkäisystä ja terveellisestä elämäntavasta potilaidensa kanssa. Tulokset eivät tue julkisuudessa esiintyneitä näkemyksiä, joiden mukaan terveellisiä elämäntapoja koskeva tieto on väestöä aliarvioivaa terveysmäkätystä (3,4).

Riitta Luoto

Lääkärien toteuttaman liikuntaneuvonnan yleisyys ja tarve

Liikunnasta on selkeää hyötyä monien kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Terveydenhuolto tavoittaa myös fyysisesti passiiviset henkilöt eli ne, joille liikunnasta olisi eniten hyötyä. Tutkimuksessa selvitettiin lääkärien toteuttamaa liikuntaneuvontaa sekä väestön suhtautumista siihen.

Timo Ståhl - Katja Borodulin - Santero Kujala - Pekka Jousilahti

Krooninen eturauhastulehdus - miehen krooninen lantion kiputila

Eturauhastulehdus ilman bakteerietiologiaa on yleisin eturauhastulehduksen muoto ja sen oireita on noin 14 %:lla suomalaisista miehistä.

Markku J. Leskinen

Hypertyreoosin hoito - väheneekö radiojodin käyttö?

Hypertyreoosia hoidetaan tyreostaatein, radiojodilla ja leikkauksella.

Matti J. Välimäki

Lasten fyysinen pahoinpitely - diagnostiikka, menettelytavat ja seuranta

Lasten fyysinen pahoinpitely voi aiheuttaa kuolemantapauksia, pysyviä fyysisiä vammoja sekä muita pitkäkestoisia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.

Sarimari Tupola - Pentti Kallio

Lyhyesti: Myös kuolemasta on syytä puhua

Pitäisikö syöpään kuolevan lapsen kanssa keskustella lähestyvästä kuolemasta? Kysymys painaa etenkin vanhempia. Ammatillinen kokemus puoltaa sitä, että vaikeista asioista ja tunteista on syytä puhua - myös kuolemasta. Tutkijat kysyivät 561:ltä lapsensa menettäneeltä vanhemmalta, olivatko he puhuneet lapsensa kanssa kuolemasta ja katuivatko he puhumista tai puhumista jättämistään. Vastaus saatiin 449 vanhemmalta. 147 oli keskustellut lapsensa kanssa lähestyvästä kuolemasta, eikä kukaan heistä katunut käytyä keskustelua. 258 vanhempaa ei ollut keskustellut lapsensa kanssa kuolemasta. Heistä 27 % katui, että kuolemasta ei ollut puhuttu. Lääkärin ja hoitohenkilökunnan on syytä johdattaa perhettä kohtaamaan kuoleman pelko, joka lienee ihmisen peloista suurin. Lähestyvästä kuolemasta käyty keskustelu potilaan elinaikana helpottaa jälkeenjäävien ahdistusta.

Sirkku Jyrkkiö