PBL - ongelmalähtöinen ongelma

Dosentti Kuusen ym. vastineesta Lääkärilehdessä 42/2004 (s. 4023- 24) käy ilmi, että professorit Jorma Paavonen ja Seppo Heinonen sohaisivat muurahaispesää, kun uskalsivat arvostella lääkärien uutta koulutusohjelmaa (SLL 40/2004, s. 3782-3). Hyvin tietäen, että uskovaisten kanssa ei kannata väitellä, haluan silti tuoda esille joitakin henkilökohtaisia kokemuksia.

Leif C. Andersson

Rohto-ohjauksen perusteet kuntoon

Suomen Lääkärilehdessä 39/2004 julkaistiin Lääkeinfo-palstalla (s. 3632) Rohto-keskuksen kannanotto toisen polven psykoosilääkkeiden asemasta vanhuspotilaiden hoidossa. Keskuksen esittämään suositukseen liittyy epäselvyyksiä ja harhaisuutta.

Kristian Wahlbeck

ROHTO-keskus avaa lääkearvioiden laadintaperiaatteita

Kiitämme professori Kristian Wahlbeckia ROHTO-keskuksen ensimmäistä lääkearviota koskevasta kommentista. Professori Wahlbeck arvostelee ROHTO-keskuksen tekemän lääkearvion metodologiaa, erityisesti laadintaprosessin läpinäkyvyyttä, kirjoittajien anonymiteettiä, näytön asteen arviointia sekä kustannusvaikutusten puuttumista.

Taina Mäntyranta

NNT virvoittaa mielen ja kirvoittaa kielen

Lääkärilehden keskustelupalstalla on käyty mielenkiintoista keskustelua siitä, pitääkö kliinisen lääke- tai hoitotutkimuksen tulos esittää absoluuttisena riskin vähenemisenä (ARR; absolute risk reduction) ja siitä laskettuna NNT(number needed to treat)-arvona vai suhteellisena riskin vähenemisenä (RRR; relative risk reduction). Puustinen, Nummenmaa ja Louhiala ovat absoluuttisen riskin vähenemisen kannalla (SLL 37/2004, s. 3389-91), Muhonen sen sijaan suhteellisen riskin vähenemisen kannalla (SLL 40/2004, s. 3779-80). Happonen ja Myllykangas suosittelevat kliinikoille matematiikan opintoja, joiden tavoitteena on prosentin (%; käytetään suhteellisen riskin vähenemisen yksikkönä) ja prosenttiyksikön (%-yksikkö; käytetään absoluuttisen riskin vähenemisen yksikkönä) erottaminen (SLL 39/2004, s. 3659-60).

Matti Korppi

Rasvan, proteiinin ja hiilihydraattien saantisuositusta on vihdoin tasapainotettu

Antti Aro tarkasteli paljon keskustelua herättäneen vähähiilihydraattisen ruokavalion asemaa laihdutuksessa (SLL 38/2004, s. 3513-5). Tällaisessa ruokavaliossa, jota ääriasennossaan kutsutaan Atkinsin dieetiksi, hiilihydraattipitoiset ruoat korvataan pitkälti proteiinia ja rasvaa sisältävillä elintarvikkeilla. Dieettiä noudattamalla paino putoaa nopeasti ja laihduttajaa motivoivasti. Runsaasta rasvasisällöstä huolimatta veren kolesteroli- ja triglyseridiarvot eivät huonone, paremminkin juuri päinvastoin.

Kari Salminen

Voiko potilaan omaan ajokyky-arvioon luottaa?

Syyskuussa 2004 voimaan tullut lääkärin ilmoitusvelvollisuus tuo monenlaisia haasteita käytännön työhön. Yksi kysymys koskee sitä, millä instrumenteilla hoitava lääkäri arvioi potilaansa ajokykyä. Kannanotto ajoterveyteen on selkeä, jos vastaanottokäynneillä on ilmennyt vakava ajoterveyteen vaikuttava sairaus tai toimintakyvyn vajaus. Jos sairauden oireet ovat lievempiä, mutta ajokyvyn kannalta huolestuttavia, herää kysymys lisätiedon tarpeesta. Aiempien tutkimusten mukaan potilaiden omat arviot ajokyvystään voivat olla epäluotettavia. Myös oma tutkimuksemme osoittaa, että potilaiden omat arviot ajamisesta ovat selvästi myönteisempiä kuin liikenneopettajan arviot.

Pekka Kuikka, Timo Mäkinen

Telelääketieteen tuomat laadulliset haasteet terveydenhuollossa

Lääkärin ammatin haasteita ovat näyttöön perustuvat hoitokäytännöt, uusien diagnostisten innovaatioiden hyödyntäminen, hoitoketjut, tehokkuus ja kustannusvaikuttavuus. Operatiivisella tasolla näihin haasteisiin vastaamiseen tarvitaan yhä useammin telelääketieteen sovelluksia. Näiden sovellusten laadunhallinnasta on tullut keskeinen osa toimintaa.

Heikki Lamminen

Kemometria lääketieteen apuvälineenä

Kemiallisten instrumenttien tiedoista saadaan irti paljon enemmän, jos tietoja jalostetaan kemometrian keinoin. Lääketeollisuus on jo kauan hyödyntänyt näitä työkaluja.

Erkki Karjalainen

Mikko Niemi - yhteiskuntalääkäri

Moni kollega on leipätyönsä ohella palvellut yhteiskuntaa, kuka politiikan, kuka kulttuurin alueella. Lääketieteen pirstoutuessa yhä suppeampiin erikoisaloihin ja humanistisen laaja-alaisuuden vähetessä on virkistävää lukea kirja, joka kertoo monipuolisesti sivistyneen, yhteiskunnan - ei yksin lääketieteellisen näkemyksen - uudistamiseen pyrkineen kollegan ajatuksista niin lääketieteen historiasta, lääketieteen suhteesta yhteiskuntaan kuin lääketieteen opetuksesta.

Ilpo Lahti

Laastarivero poistuu, TÄKY tulee

1990-luvun alussa, silloiseen lamaan liittyen, Suomeen säädettiin ns. laastarivero, jossa vakuutusyhtiöt velvoitettiin maksamaan julkisen sektorin terveydenhoitopalveluista koskien liikenne- ja tapaturmavakuutuspotilaiden hoitoa valtiolle runsaat 50 miljoonaa euroa vuodessa. Julkisen terveydenhuollon yksiköt veloittivat puolestaan vakuutusyhtiöitä ainoastaan asiakasmaksun verran. Laastarivero on koko olemassaolonsa ajan herättänyt paljon keskustelua mm. sen vuoksi, että potilaat on ohjattu lähes poikkeuksetta julkiselle sektorille. On herännyt ajatus siitä, että valtio tukee yksityistä vakuutusyhtiötä, koska todelliset sairaanhoidon kustannukset ovat olleet selvästi suuremmat kuin laastarivero.

Timo Juvakoski