Lääkärijohtajien työajasta lähes puolet potilastyöhön

Lääkärijohtajat eli ylilääkärit ja johtavat lääkärit käyttävät miltei puolet työajastaan potilaan hoitoon ja tutkimuksiin sekä niihin liittyviin välittömiin paperitöihin. Lääkärijohtajat haluaisivat enemmän aikaa asioiden ja henkilöiden johtamiseen, ja he tekisivät mieluummin vähemmän potilastyötä kuin nyt.

Ulla Toikkanen

Sydäntautiriski kasvaa hyperglykemian myötä

Hyperglykemia on sydän- ja verisuonitaudin riskitekijä, vaikka diabeteksen kriteerit eivät täyttyisikään. Archives of Internal Medicinessa julkaistu 38 prospektiivisen tutkimuksen meta-analyysi osoittaa, että sydäntaudin riski on sitä suurempi, mitä korkeammat sokerirasituskokeen 2 tunnin glukoosiarvot ovat sellaisilla henkilöillä, joilla ei ole diagnosoitu diabetesta.

Marianne Jansson

Toteutuuko selkäpotilaiden hoito asianmukaisesti?

Selkäkivut ovat varsin yleisiä jo kasvuiässä, ja puolella aikuisista on ollut yli viisi selkäkipujaksoa. Valtaosa äkillisistä selkäkipukohtauksista on ohimeneviä, eivätkä ne aiheuta kansanterveydellistä tai -taloudellista ongelmaa. Selkäkipu muodostuu ongelmaksi, jos vaiva toistuu usein tai pitkittyy. Selän oireet ovat yhä merkittävä työkyvyttömyyden syy: vuonna 2001 Suomessa oli noin 32 500 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeellä selkäsairauden vuoksi. Vuosittaiset selkäsairauksista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta 600 miljoonaa euroa, josta 200 miljoonaa kuluu tutkimukseen ja hoitoon ja 400 miljoonaa työkyvyttömyyden kustannuksiin eli sairauslomiin ja eläkkeisiin. Merkittävä osa sairauslomakustannuksista kuluu tutkimuksen ja hoidon odottamiseen, ja näissä jonoissa potilas usein menettää motivaationsa työhönpaluuseen.

Simo Taimela

Uskaltaako kortisonia käyttää, kun se pehmentää luut?

Yli 50 vuotta sitten keksittyjä glukokortikoideja tarvitaan yhä monessa kliinisessä tilanteessa - ajatellaanpa vaikkapa nivelreuman, polymyalgia rheumatican, monien vaskuliittien, astman, tulehduksellisten suolistosairauksien, allergioiden, veritautien tai elinsiirtojen hoitoa. Noin 1 % väestöstä saa suun kautta annettavaa glukokortikoidihoitoa, eikä korvaavia hoitoja useinkaan ole.

Timo Möttönen

Mini-interventio pitkittyneen selkäkivun hoidossa Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus

Onko mini-interventio kustannusvaikuttava tapa hoitaa pitkittynyttä, konservatiivisesti hoidettavaa epäspesifistä selkäkipua?

Kaija Karjalainen - Antti Malmivaara - Timo Pohjolainen, Risto P. Roine - Pertti Mutanen

Allergisen nuhan hoito

Allerginen nuha huonontaa merkittävästi päivittäistä elämänlaatua.

Juhani Rinne

Myeliitti - etiologia ja hoito

Myeliitin taustalta voi löytyä lukuisia aiheuttavia tekijöitä virus- ja bakteeritulehduksista inflammatorisiin ja kroonisiin systeemisairauksiin. Usein etiologia jää kuitenkin ilman varmennusta.

Sari Atula - Mika Saarela - Markus Färkkilä

Miten havainnollistan kaarikäytäväsakan poiston asentohuimauksen hoidossa?

Lehden verkkoversiossa videoita hoidoista http://www.laakarilehti.fi/files/472004.html

Kyösti Laitakari

Lyhyesti: Keskosuus ja äidin nuoruus lisäävät nuorten itsemurhariskiä

Ruotsin kansallisesta syntymärekisteristä otettiin tutkimukseen 28.-45. raskausviikon aikana syntyneet lapset ja tiedot yhdistettiin viiden muun rekisterin tietoihin. Lopulta kaikkiaan 711 370:tä lasta seurattiin keskimäärin 22,7 vuotta. Tässä joukosta 563 lasta ja nuorta teki itsemurhan yli 10-vuotiaana ja yrityksiä oli kaikkiaan 6 676. Alhainen syntymäpaino (alle 2 500 g) ja teini-iän raskaus lisäsivät merkitsevästi itsemurhariskiä nuoruudessa. Itsemurhayrityksille löytyi useampia riskitekijöitä: alhaisen syntymäpainon ja äidin nuoruuden lisäksi äidin alhainen koulutustaso ja lapsen syntymäjärjestys (neljäs tai sen jälkeinen). Äitiyshuollon merkitys lapsen myöhemmälle hyvinvoinnille lisääntyy näidenkin tulosten myötä.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Miksi masentuvaiset naiset naivat hulttiomiehiä?

Äidin masennuksen ja nuoren häiriökäyttäytymisen välillä on hyvin dokumentoitu yhteys. Sen sijaan vähemmän huomiota on kiinnitetty isien osuuteen. Amerikkalaisessa perhetutkimuksessa pyrittiin ensin selvittämään, miten masentuneiden ja ei-masentuneiden naisten puolisot erosivat toisistaan ja miten molempien vanhempien häiriö yhdistyi nuoren häiriöön. Hieman yllättäen kävi ilmi, että masennukseen taipuvaiset naiset olivat avioituneet terveitä kanssasisariaan useammin antisosiaaliseen käyttäytymiseen taipuvaisten miesten kanssa. Naisten oma asosiaalisuus ei selittänyt tätä yhteyttä. Äidin masennus ja isän antisosiaalisuus puolestaan yhdistyivät toisistaan riippumatta nuoren masennukseen ja käytöshäiriöihin. Tutkimus ei kyennyt selvittämään, olivatko naiset alun perin masentuneita vai vasta ryhdyttyään olemaan yhdessä antisosiaalisen miehen kanssa. Olisiko asiassa jotain tehtävissä?

Raimo Kr Salokangas