NNT-luvun merkitys

Kollegat Puustinen, Nummenmaa ja Louhiala kirjoittivat ansiokkaasti tutkimustulosten erilaisiin ilmoittamistapoihin liittyvistä ongelmista (SLL 37/2004, s. 3389-91). He peräänkuuluttivat etiikan nimissä NNT-luvun ilmoittamisen tärkeyttä ja pitivät suhteellisen riskinlaskun ilmoittamista sangen tarkoitushakuisena.

Timo Muhonen

Lääketieteen perusopetusta uudistettu perusteellisesti - Onko tuloksena parempia vai huonompia lääkäreitä?

Viime vuosina on ollut muodikasta moittia perinteistä lääkärikoulutusta vanhanaikaiseksi ja aikansa eläneeksi. Tätä on argumentoitu väsyksiin asti mm. sillä, että yksityiskohtaista faktatietoa annostellaan lusikalla ja että sitä annostellaan liikaa. Opetuksen on väitetty niinikään olevan liian auktoritääristä ja opettajakeskeistä ilman, että opiskelijat itse voivat vaikuttaa sen sisältöön. Kaiken lisäksi kommunikaatiotaitoja ei opeteta eikä opita.

Jorma Paavonen, Seppo Heinonen

Tapaus: Vanhuksen verivirtsaisuuden selvittelyt

Vanhukselle tehdyissä rutiinikokeissa havaittiin verivirtsaisuutta, jonka syyn selvittely vaatisi lisätutkimuksia. Pitäisikö tutkimuksiin lainkaan ryhtyä ja miten toimia, jos niissä havaitaan jotain? Eettisellä foorumilla pohdittiin eri tekijöiden, kuten potilaan iän, päätöksentekokyvyn ja sairauden ennusteen merkitystä hoitolinjan valinnassa.

Samuli Saarni

Keskiarvot ja mediaanit

Jakautumia kuvastavat tunnusluvut on helppo ymmärtää yksiulotteisessa muodossaan. Mikähän olisi moniulotteinen mediaani?

Erkki Karjalainen

Paljon löytyy ihmisestä mitattavaa

Kyseessä on paino- ja kuvateknisesti korkealaatuinen ja selkeälukuinen helposti taskuunkin mahtuva yli 300-sivuisen teoksen ensipainos. Kolmessa (!) lyhyessä esipuheessa todetaan kirjan kokoavan suuren määrän mittaustietoa yksiin kansiin, tietoa, jonka etsiminen laajemmista oppikirjoista voi olla työlästä. Tekijät suosittavat kirjaa kaikille kaikututkimuksia tekeville, niin opiskelijoille kuin edenneillekin, lähdeteokseksi.

Tapio Vehmas

Potilasvahinkolaista uusi teos

Pohjoismaista ensimmäisenä potilasvahinkolaki tuli voimaan Suomessa 1.5.1987. Tällöin irrottauduttiin tuottamuksesta korvauksen saamisen edellytyksenä, mikä saattoi edellyttää oikeuskäsittelyä. Vakuuttamisvelvollisuus alkoi koskea kaikkia terveydenhuollon laitoksia ja ammattihenkilöstöä, ei siis vain lääkäreitä. Julkisella sektorilla sairaanhoitopiirit ja valtion laitokset ovat myös velvollisia ottamaan vakuutuksen.

Ahti Tarkkanen

43. lääke-esittelijäkurssi maalis-kesäkuu 2004

Lääketietokeskus Oy järjesti 43. lääke-esittelijäkurssin maalis-kesäkuussa 2004. Kurssille osallistui 14 lääke-esittelijää, joilla oli ennestään kaupallinen tai terveydenhoidollinen tutkinto.

Nappisuorituksia

Taas on yhdet olympiadit nähty ja kansa on rauhoittunut syksyn viettoon. Kuten tunnettua, Suomen menestys ei ollut hääviä; mitalit tulivat karvaan tappion jälkeen painissa sekä meille kaikille niin läheisessä skeet-ammunnassa. Muut maat mitä ilmeisemmin käyttivät vippaskonsteja enemmän kuin me. Mielikuvituksella ei tuntunut olevan rajoja, kun urheilijat liikkuivat harmaalla alueella. Harmaalta alueelta siirryttiin myös ruskealle alueelle, mutta heikolla menestyksellä.

Harri Hyppölä

Komissio esittää muutoksia työaikadirektiiviin

Euroopan komissio antoi 22.9. esityksen työaikadirektiivin muuttamiseksi. Muutosten taustalla on EU:n jäsenmaiden ja työnantajien halu saada lisää joustavuutta työmarkkinoille. Esitystä on jo ehditty kritisoida. Asian käsittelystä odotetaan pitkää ja vaikeaa.

Nina Tiainen

Tehohoitolääketieteen erityispätevyysohjelman siirtymäaika päättymässä

Tehohoitolääketieteen erityispätevyysohjelman kolmen vuoden siirtymäaika päättyy 8.11.2004. Siirtymäaika alkoi siitä päivästä, jolloin Lääkäriliiton hallitus hyväksyi erityispätevyysohjelman.