78324 osumaa

Glukosamiini nostaa kolesterolia?

Tanskan ja Norjan lääkevalvontaviranomaiset tiedottavat yllättävistä haittavaikutusepäilyistä glukosamiinin (Suomessa Arthryl, Rottapharm) käyttäjillä. Aine on ollut pitkään käytössä ravintolisänä, mutta hyväksyttiin pari vuotta sitten myös lääkevalmisteeksi nivelrikon kipujen lievitykseen. Tanskassa on ilmoitettu glukosamiinihoitoa saaneilla seerumin kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolitason nousua, mikä saattaisi lisätä sydän- ja verisuonikomplikaatioiden riskiä. Ruotsissa on myös ilmoitettu samankaltaisia tapauksia. Syy-yhteyttä ei ole varmistettu, mutta lääkäreitä kehotetaan tarkkailemaan tilannetta ja ilmoittamaan mahdollisista epäillyistä haittavaikutuksista.

Glitatsonit ja sydämen vajaatoiminta

Britannian lääkevalvontaviranomaisen (MHRA) mukaan rosiglitatsonia ja pioglitatsonia on määrätty insuliinia käyttäville potilaille ja myös sydämen vajaatoimintaa sairastaville, vaikka molemmat tilat ovat vasta-aiheisia. Britanniassa on ilmoitettu seitsemän tapausta, joissa insuliinin ja glitatsonin yhteiskäytössä potilaille kehittyi sydämen vajaatoiminta ja turvotuksia. Lisäksi on ilmoitettu 12 tapausta, joissa yhteiskäyttö johti sydämen vajaatoiminnan vaikeutumiseen. MHRA muistuttaa, ettei glitatsoneja tule määrätä sydämen vajaatoiminnassa eikä insuliinia käyttäville potilaille.

Naisten papilloomavirusrokote antoi lupaavia tuloksia

Kohdunkaulan syövän ehkäisyyn kehitteillä oleva rokote (Merck & Co.) suojasi 94 % rokotetuista 16-23-vuotiaista naisista papilloomavirusinfektiolta, eikä kenellekään rokotetuista kehittynyt merkkejä kohdunkaulan syövän esiasteesta. Neljän vuoden tarkastelujakson kuluessa 755 rokotetusta seitsemällä ilmeni kyseinen virusinfektio, ja 750 lumerokotetusta 111 sairastui virusinfektioon ja heistä 12:lla ilmeni merkkejä kohdunkaulan syövän esiasteesta. Alustavia tutkimustuloksia on käsitelty aikaisemmin tällä palstalla (SLL 2003;58:295). Samasta rokotteesta on meneillään 34 maassa noin 25 000 naista käsittävä tutkimus.

Helsinkiläisillä lääketieteen opiskelijoilla ei ole aihetta huoleen

Professorit Leif Andersson (SLL 44/2004, s. 4279), Jorma Paavonen ja Seppo Heinonen (SLL 40/2004, s. 3782-3) epäilevät Helsingin lääketieteellisessä tiedekunnassa toteutetun mittavan opintouudistuksen tuottavan aikaisempaa huonompia ja ammattitaidottomampia lääkäreitä. Tuon väitteen tueksi ei ole löydettävissä tieteellistä näyttöä. Opintouudistus ei myöskään estä kansainvälistä opiskelijavaihtoa. Mahdollisuus perehtyä todellisiin kliinisiin ongelmiin ja potilaisiin on aina houkutellut ja tulee edelleenkin houkuttelemaan tiedekuntaamme opiskelijoita etenkin Välimeren maista.

Mikko Salaspuro

Ongelmalähtöinen opetussuunnitelma vai lääkärikoulutuksen uudistaminen ilman täysremonttia?

Professorit Jorma Paavonen ja Seppo Heinonen pelkäävät mielipidekirjoituksessaan, että lääkärikoulutuksen taso laskee lääketieteellisen tiedekunnan siirtyessä ongelmalähtöiseen opetukseen (SLL 40/2004, s. 3782-3). Kirjoittajat esittävät huolensa siitä, että luentojen, potilaskeskeisen opetuksen ja omien tutkimuspotilaiden vähentäminen huonontavat lääketieteen opiskelijoiden oppimistuloksia. Huoli on ajankohtainen, tiedekunnan valitsemasta opetussuunnitelmasta riippumatta, koska lääketieteellisten tiedekuntien suuret opiskelijamäärät (ilman vastaavaa resurssien lisäämistä) eivät voi olla vaikuttamatta nimenomaan potilastyöskentelyn määrään ja annetun kliinisen ohjauksen laatuun.

Matti Korppi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat