ESBL-kannat leviämässä avohoitoon?

Sairaalabakteerien yleistynyt resistenssi bakteerilääkkeitä kohtaan on erittäin vakava ja laajalti tiedostettu ilmiö. Suomessa sitä pyritään edelleen urheasti vastustamaan sairaalahygienian keinoin infektiolääkärien johdolla. Erityinen huolenaihe olisi moniresistenttien sairaalabakteerien leviäminen sairaaloiden ja pitkäaikaishoitolaitosten ulkopuolelle endeemisiksi bakteerikannoiksi, jotka voisivat aiheuttaa vaikeahoitoisia infektioita myös perusterveille, avohoitosektorilta apua hakeville potilaille. Näin ei Suomessa ole vielä juurikaan tapahtunut.

Martti Vaara

Onko sepelvaltimokirurgian iltarusko koittanut?

Ennusteet sepelvaltimokirurgian tarpeesta ovat muuttuneet Suomessa merkittävästi viime vuosina. Sepelvaltimokirurgian huippuvuodet osuivat 90-luvun loppupuolelle, jolloin ohitusleikkauksia tehtiin vuosittain noin 4 500, kun niitä kahden-kolmen viime vuoden aikana on tehty enää 3 800. Suunta on ollut sama muissakin maissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa toimenpiteiden määrä väheni jo aikaisemmin, joskin vuodesta 2000 lasku näyttää jopa pysähtyneen. Toimenpidelukujen alamäki on Suomessakin loiventunut ja nykyisistä suoriteluvuista on vielä matkaa Kari Niemelän Duodecimissa keväällä 2004 ennustamaan alle 3 000 ohitusleikkauksen määrään. Niemelän ennustukseen viitataan myös tässä lehdessä julkaistavassa Kirsi Valveen artikkelissa (s. 4473-6).

Timo Savunen

Leikkausalueen infektiot sydämen ohitusleikkauksen jälkeen

Sydämen ohitusleikkaukseen liittyy antibioottiprofylaksista huolimatta huomattava infektioriski.

Kirsi Valve

Poikkeava munasarjalöydös: hyvän- vai pahanlaatuinen?

Poikkeavan munasarjalöydöksen laadun arviointi on ensiarvoisen tärkeää neuvonnan, seurannan suunnittelun sekä hoitolinjojen ja hoitopaikan valinnan kannalta.

Ulla Puistola

Voidaanko reaktiivisen artriitin ennusteeseen vaikuttaa?

Reaktiivinen artriitti on useimmiten suolisto- tai urogenitaalialueen infektion laukaisema niveltulehdus, ja siihen sairastuneista suurin osa onHLA-B27-positiivisia.

Timo Yli-Kerttula - Timo Möttönen - Auli Toivanen

Epäilen sidekudostautia: mitkä vasta-aineet tutkin?

Sidekudostautien epäily syntyy aina oireiden ja kliinisten löydösten perusteella.

Riitta Saario

Lyhyesti: Anastrotsoli, tamoksifeeni ja elämänlaatu

Suuressa ATAC-tutkimuksessa satunnaistettiin 9 366 naista rintasyöpäleikkauksen, sädehoidon ja solunsalpaajahoidon jälkeen saamaan joko anastrotsoli, tamoksifeeni tai molemmat viiden vuoden ajan. Anastrotsoli vähensi taudin metastasoitumisriskiä 17% ja toisen rinnan uuden syövän riskiä 38 % verrattuna tamoksifeeniin. Nyt selvitettiin tutkimukseen osallistuneiden naisten elämänlaatua. Anastrotsoliryhmän naisilla oli vähemmän hikoilua ja valkovuotoa kuin tamoksifeenia saaneilla. Toisaalta anastrotsoliryhmässä oli useammin oireena emättimen kuivuus, yhdyntäkivut ja seksuaalisen kiinnostuksen väheneminen. Erot ryhmien välillä olivat vähäiset, mutta lääkkeiden haittaprofiileissa on pieniä eroja. Niilläkin voi olla merkitystä.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Sopiiko lume kliiniseen käyttöön?

Lumelääkkeen käytön laajuutta ja indikaatioita selvitettiin kyselytutkimuksella Jerusalemin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Vastaajista (n = 89) 60 % ilmoitti määränneensä potilaille lumetta: potilaan kohtuuttoman lääkevaatimuksen takia (43 %), potilaan rauhoittamiseksi (38 %), kipulääkkeenä (38 %) ja apuna diagnostiikassa (28 %). Käyttäjistä 94 % oli sitä mieltä, että hoito on tehokas joko yleisesti tai toisinaan. Kirjallisuudessa lumelääkkeeseen suhtaudutaan torjuvasti, sen kliininen käyttö on epäeettisenä vaadittu jopa kiellettäväksi. Tämän tutkimuksen tehneiden mielestä suunta on kuitenkin toinen: lumeen käyttö on lisääntymässä. Artikkelissa todetaan, että ei ole varaa luopua hoitokeinosta, joka tehoaa, vaikka emme tiedäkään millä mekanismilla.

Ossi Lindell

Leviääkö uusi C. difficile-tappaja?

Kanadassa on noussut hämminki Clostridium difficile-infektioiden ja niiden aiheuttamien kuolemien lisääntymisestä. Quebecin Sherbrooke-sairaalassa on viimeisen puolentoista vuoden kuluessa kuollut 100 potilasta tähän infektioon. Samanlaisia hälyttäviä tietoja on raportoitu Montrealista ja Galgarystä. Sherbrookesta (683 vuodepaikkaa) julkaistaan tämä tutkimus, jossa on tilastoitu muutoksia vuodesta 1991 vuoteen 2003. Sinä aikana todettiin yhteensä 1 721 C. difficile-infektiota. Ilmaantuvuus 100 000 ihmistä kohti oli 35 vuonna 1999, mutta nousi huimasti vuoteen 2003, jolloin luku oli 156. Yli 65-vuotiailla nousu oli vielä rajumpi, peräti yli 8-kertainen. Tauti muuttui myös vakavammaksi: kuukauden sisällä kuolemaan johtaneiden infektioiden osuus nousi noin 5 %:sta 14%:iin. Vankomysiinihoito osoittautui paremmaksi kuin metronidatsoli.

Heikki Arvilommi

Lukutaito ja aikuisdiabeteksen hoitotulos

Invalidisoivasti lukutaidottomia on USA:ssa 90 miljoonaa ja Suomessa vain muutama prosentti väestöstä. Silti on opettavaista lukea, miten voidaan parantaa heikosti lukevien diabetesta sairastavien aikuisten hoitoa. Vaikka potilasohjaus ja sairauden ymmärtäminen ovat keskeisiä diabeteksessa, ei ole tutkittu, miten lukutaito ja hoitotasapaino itse asiassa suhteutuvat toisiinsa.

Robert Paul