Paikkaa vaihtava ankara kipu

46-vuotias mies oli lopettamassa esitelmäänsä suurehkossa tilaisuudessa ja vastaili hänelle tehtyihin kysymyksiin, kun hän tunsi äkisti kovaa kipua ylävatsalla. Voimakas hikoaminen ja kivun lisääntyminen pakottivat hänet poistumaan tilaisuudesta. Hetken lepäämisen jälkeen oireet lievittyivät hiukan ja hän päätti lähteä ajamaan kohti kotipaikkakuntansa terveyskeskusta, jonne oli matkaa 80 kilometriä. Pari kertaa matkan aikana tuskainen olo pakotti pysähtymään, mutta hän pystyi kuitenkin jatkamaan perille saakka.

Hannu Koponen

Satu Hassista Lääkärilehden kolumnisti

- Alku on ollut paljon myönteisempi kuin uskalsin odottaakaan, kuvaa europarlamentaarikon uransa liikkeelle lähtöä tekniikan lisensiaatti, kirjailija Satu Hassi. Kesäkuun vaaleissa ensi kertaa EU-parlamenttiin valittu Hassi aloittaa nyt uran myös Lääkärilehden kolumnistina.

Suvi Sariola

Mikä elintasossa sairastuttaa?

Lääkärit ovat alkaneet kirjoittaa liikuntareseptejä. Harvasta uutisesta olen ilahtunut yhtä paljon. Monesti lääkärissä käydessäni olen kokenut saavani liian helposti pillerireseptejä ja liian vähän neuvoja siitä, mitä voisin tehdä fiksummin kuin ennen.

Satu Hassi

Työterveyshuolto - mitä se on ja mihin se pyrkii?

Suomalainen työterveyshuolto on työssä käyvän väestön perusterveydenhuoltoa. Tätä ominaisuutta työterveyshuollolla ei ole missään muualla maailmassa.

Heikki Arola

Lääkärijohtaja ja postmodernismin haasteet

Yrityksen menestyksen kannalta oleellisin tieto on asiantuntijoilla.

Erna Snellman

Haittaluokitus on uudistamisen tarpeessa

Valtioneuvoston oikeuskansleri Paavo Nikula on ottanut kantaa haittaluokituksen uudistamisen tarpeeseen vastatessaan Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen asiasta tekemään aloitteeseen. Kivuntutkimusyhdistys pyysi oikeuskansleria selvittämään tapaturmavakuutuslain 18. a pykälä:ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta 23.12.1986 annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 1012/1986 laillisuuden. Yhdistyksen käsityksen mukaan käytössä oleva haittaluokitus on lääketieteessä tapahtuneen kehityksen myötä vanhentunut. Erityinen ongelma on kivun arviointi. Yhdistys katsoi, että kansalaisia ei haittaluokitusta sovellettaessa taulukon puutteiden vuoksi kohdella päätöksiä tehtäessä perusoikeuksien edellyttämällä tavalla.

Irma Pahlman, Eero Vuorinen

Tarvitaanko nuorisopsykiatriaan hoitoketjuja?

Luin kiinnostuneena ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön pitkäaikaisen ylilääkärin Kari Pylkkäsen artikkelin Nuorten psykiatristen hoitoketjujen ongelmat (SLL 33/2004, s. 2941-7). Kirjoittaja oli asialla hallintomiehen roolissa, mutta tuntui kuin hän ei olisi puhunut samasta potilasjoukosta, jota olin tottunut kolmenkymmenen vuoden aikana hoitamaan. Niin etäiseltä ja käytännön työlle vieraalta artikkeli minusta tuntui.

Pirkko Turpeinen

Hoitoketjuja tarvitaan!

Kiitän entistä Helsingin kaupungin nuorisopsykiatrian ylilääkäriä ja entistä kansanedustajaa Pirkko Turpeista hänen kriittisistä kommenteistaan hoitoketjujen tarpeellisuudesta ja näkemyksistä Helsingin nuorisopsykiatrian historiasta. Valitettavasti olen kuitenkin hänen kanssaan eri mieltä hoitoketjujen tarpeellisuudesta.

Kari Pylkkänen

Ovatko tukielinten kulumasairaudet virallisesti hävinneet?

Olen tavannut viime vuosina lukuisia oheisen potilasesimerkin Liisan kaltaisia potilaita. Tukielinsairauksien perusteella laaditut eläkehakemukset näyttävät tulevan nykyään takaisin säännönmukaisesti hylättyinä. Sama koskee muidenkin kuin itse tekemieni lausuntojen perusteella tehtyjä hakemuksia. Tämä näyttää toteutuvan huolimatta siitä, kuinka graavit ja asiallisesti todennetut löydökset tutkimuksissa on havaittu, ja vaikka kuinka selvä yhteys löydösten, potilaan oireiden ja oireista johtuvien haittojen välillä näyttää olevan. Vaikka työkyvyttömyyseläkelait eivät ole vuosikymmeniin muuttuneet haitta-asteen osalta, on kliinisessä työssä näkynyt suuri muutos eläkeratkaisujen käytännöissä. Oma urani ulottuu 20 vuoden päähän. Silloin kipuoireinen degeneratiivinen selkäsairaus haittasi työn tekoa, mutta ei haittaa enää. Miksiköhän?

Raija Kerätär

Ihmiskudoksen lääketieteellinen käyttö Suomessa

Erilaiset kudoskokoelmat luovat merkittävän tiedonlähteen nykypäivän lääketieteelliselle tutkimukselle ja siitä saataville kaupallisille sovellutuksille. Näytteistä on muodostunut jopa merkittävä kansallinen kilpailuetu biolääketieteessä. Tarvittaisiin kuitenkin yhteiskunnallista keskustelua niistä toimintatavoista, joita Suomessa tulisi kehittää ihmiskudoksen lääketieteellisen käytön suhteen.

Aaro Tupasela