Hoitoonohjaus raskausajan päihdeongelmissa

Raskaana olevan naisen päihderiippuvuus ei ole harvinainen ongelma äitiysneuvoloissa eikä varsinkaan synnytyksiä hoitavissa sairaaloissa. Tampereella päihdeongelmaisten äitien kokonaishoidosta vastaa Taysin päihdepoliklinikan vauvaperheyksikkö.

Riitta Alaja - Helena Tuomiranta

PKV-lääkkeiden määrääminen ja ei-lääkinnällinen käyttö

Lisääntynyt PKV-lääkkeiden, eli pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden, väärinkäyttö ja sekapäihdekäyttö näkyvät Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa (TEO) ilmoituksella vireille tulleiden valvonta-asioiden nopeana lisääntymisenä: vuonna 2001 106 tapausta, vuonna 2002 155 ja vuonna 2003 179 tapausta, näistä suurin osa koskee PKV-lääkkeitä.

Pirjo Pennanen

NNT-luku ei ole oikotie onneen

Puustinen ja työtoverit nostavat artikkelissaan esiin näyttö- ja informaatiotulvan suodattamisen kannalta keskeisen näkökohdan: tieto hoidon hyödyistä, haitoista ja kustannuksista ei yksin ohjaa hoitovalintoja, vaan hoitopäätöksessä pitää ottaa huomioon myös potilaan - ei lääkärin, lääkärikunnan tai yhteiskunnan - arvot (SLL 37/2004, s. 3389-91). Yhteiskunnan arvoillakin on tietysti merkitystä, kun yhteiskunta pääosin rahoittaa terveydenhoidon.

Pertti Happonen, Markku Myllykangas

Päihdeongelman aiheuttamien komplikaatioiden hoito täyttää viidenneksen sisätautipaikoista

Selvitimme Peijaksen sairaalan medisiinisessä yksikössä yhtenä päivänä, 29.7.2004, kuinka moni hoidettavana olevista potilaista oli hoidossa päihteiden käytöstä johtuneen komplikaation takia. Selvitys tehtiin, koska tuntui siltä, että päihdeongelmien aiheuttama kuormitus oli lisääntynyt.

Sinikka Pohjola-Sintonen

Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto: Sairaskertomuskopion tarpeellisuuden harkinta kuuluu vakuutusyhtiölle

Lääkärilehden numerossa 37/2004 on esillä Lääkäriliiton hallituksen suositus, jossa liitto ohjaa lääkäreitä tietojen luovutuksessa vakuutusyhtiöille (s. 3429). Koska jutun perusteella voi lukijoille syntyä väärä käsitys potilastietojen luovuttamiseen vaikuttavasta lainsäädännöstä ja Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton kannasta, haluamme tuoda esiin seuraavan.

Lea Mäntyniemi

Lääkäriliiton tarkennus asiaan

Lääkärilehdessä 37/2004 julkaistu Lääkäriliiton hallituksen suositus potilasasiakirjojen luovutuksesta perustuu tietosuojavaltuutetun toimistossa laadittuun runkomuistioon. Suositus on toimitettu lopullisessa muodossaan myös tietosuojavaltuutetulle, jolla ei ilmoituksensa mukaan ollut asiaan huomautettavaa.

Kati Lehtonen

Lääkäri sairausloman kirjoittajana

Lääkärien kirjoittamien sairauslomatodistusten lääketieteeseen perustuvassa työkyvyttömyyden osoittamisessa esiintyy yhä useammin tulkintoja, joiden takia lääninlääkärit ovat joutuneet selvittämään todistuksen kirjoittamisen oikeellisuutta. Valitettavan usein kollegat ovat saaneet huomautuksia, koska lomatodistuksen kirjoittanut lääkäri on syyllistynyt etuuden puolustajaksi ja todistajaksi ilman potilaan todellista sairautta ja siitä johtuvaa työkyvyttömyyttä.

Kari Kaukinen

Krooninen hallusinatorinen psykoosi Näkökulma ranskalaiseen diagnostiikkaan

Ranskalainen psykiatrinen oppijärjestelmä poikkeaa monessa suhteessa anglosaksisesta ajattelusta. Skitsofrenian käsite on anglosaksista rajoitetumpi: ranskalaisten mukaan skitsofrenia alkaa ennen 40. ikävuotta, jos on alkaakseen, mutta krooninen hallusinatorinen psykoosi sen sijaan alkaa selkeästi 40. ikävuoden jälkeen. Tässä esiteltävä potilastapaus kuvaa skitsofrenian ja kroonisen hallusinatorisen psykoosin välistä eroa.

Matti Romanov

Uusvanha sähköinen potilasjärjestelmä älykkääksi sairauskertomukseksi

Osana kansallista terveysprojektia on tavoitteena kehittää valtakunnallista sähköistä sairaskertomusta mm. parantamalla nykyisten kertomusjärjestelmien yhteensopivuutta, tietoturvallista kommunikaatiota ja yhtenäisiä kirjauskäytäntöjä. Tässä kirjoituksessa herätetään keskustelua siitä, ovatko nämä toimenpiteet riittäviä kliinisen työn kannalta vai pitäisikö koko sairauskertomuksen rakenne ja rooli järjestää uudelleen?

Aydin Tekay

Materialismin klassikosta avautuu uoma nykyaikaan

Julien Offray de La Mettrie (1709-51) oli ranskalainen lääkäri, joka tyytymättömänä aikansa metafysiikan leimaamaan opetukseen paneutui kuuluisan Boerhaaven johdolla empiiriseen lääketieteeseen Leidenissä. Sairastuttuaan sotilaslääkärinä keltatautiin hän sai uusia ajatuksia ajattelun fyysisistä edellytyksistä. Kollegansa tämä kyvykkäänä kliinikkona tunnettu ajattelija suututti asettumalla kokemusperäistä tiedettä metafysiikan sijaan vaatineiden kirurgien kannalle. Hänestä tuli metafysiikkaa ja uskontoa vastaan polemisoiva valistusfilosofi, jonka kirja Ihmiskone (L'Homme Machine, 1747) yritettiin hävittää polttamalla. La Mettrie joutui parjauskampanjan kohteeksi ja jäi pitkäksi aikaa unohduksiin.

Hannu Lauerma