Valsartaani vai amlodipiini hypertoniaan - onko eroja?

VALUE-tutkimuksessa verrattiin AT1-reseptorinsalpaaja valsartaanin ja amlodipiinin pitkäaikaisvaikutuksia. Tavoitteena oli päätyä samaan verenpaineeseen. Molemmissa ryhmissä tarvittiin lisälääkitystä, sillä 140/90 mmHg:n tavoitteeseen tai alle päätyi valsartaanimonoterapiaryhmässä 27,0 % ja amlodipiinimonoterapiryhmässä 35,3 %. Ensisijaisesti lisälääkkeenä käytettiin hydroklooritiatsidia, mutta jos ei silläkään pärjätty, olivat muutkin lääkkeet sallittuja. Kyseessä on toistaiseksi suurin sartaanitutkimus; mukana oli 15000 potilasta, osa Suomesta. Non-renaalisen hypertonian lisäksi ehtona tutkimukseen tulolle oli lisääntynyt valtimotautiriski, joka määritettiin useiden riskitekijöiden kimarasta. Tutkimus lopetettiin, kun 1 450 potilaalle oli ilmaantunut primaarinen päätetapahtuma, joksi laskettiin sydänperäinen äkkikuolema, fataali ja nonfataali sydäninfarkti, koronaari-interventioon liittynyt kuolema, fataali tai sairaalahoitoa edellyttänyt sydämen vajaatoiminta sekä etenevä angina pectoris, joka edellytti invasiivista toimenpidettä. Tavoite täyttyi, kun tutkimus oli kestänyt 4,2 vuotta.

Robert Paul

Näyttö ikääntyneiden liikunnan hyödyistä lisääntyy

Liikunnasta on hyötyä vanhuksille. Treenaus parantaa kiistattomasti sekä nuorten eläkeläisten että vanhainkotivanhusten tuloksia lihaskuntoa, massaa ja suorituskykyä mittaavissa lihaskuntotesteissä. Pitkäaikaisempi näyttö treenauksen vaikutuksista toimintakykyyn puuttuu. Nyt lonkkamurtumapotilaiden ryhmässä on osoitettu, että normaalin kuntoutusjakson jälkeen toteutettavasta ohjatusta ryhmäliikunnasta yhdistettynä fysioterapiaan on lisähyötyä kuntoutumisessa. Puolen vuoden seurannassa liikuntaryhmään satunnaistetut (n = 44) paransivat suoritustaan merkitsevästi liikuntasuoritustesteissä, lihasvoimassa, toimintakykytestissä, sekä terveyden elämänlaadussa verrattuna verrokkiryhmään (n = 46).

Kaisu Pitkälä

Lyhyesti: Veren kasvainsolujen määrä ennakoi rintasyövän taudinkulkua

Yli sata vuotta sitten Steven Paget esitti teorian syövän hematogeenisesta leviämisestä. Nykytutkimus on vahvistanut teorian. Veressä kiertävät kasvainsolut ennakoivat potilaalle huonoa ennustetta. Kiertävien kasvainsolujen tunnistaminen ja määrän mittaaminen käy entistä helpommin uudella laitteistolla. Metastasoitunutta rintasyöpää sairastaneilta potilailta (n = 177) otettiin verinäyte, josta mitattiin kasvainsolujen määrä. Näyte otettiin uudelleen seuraavalla käynnillä hoidon aloittamisen jälkeen. Suurempi kasvainsolujen määrä ennakoi lyhyempää elinaikaa. Kasvainsolujen määrä oli itsenäinen ennustekijä tässä potilasjoukossa. Jos tautisolujen määrä veressä ei ollut laskenut hoidon aloittamisen jälkeen, potilaan ennuste oli erityisen huono. Tutkimustulos innostaa kliinikkoa haaveilemaan ajasta, jolloin syövän hoitoa voitaisiin ohjailla yhdellä verinäytteellä monien työläiden ja kalliiden kuvantamistutkimusten sijaan.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Pahenemisvaiheet vaikuttavat COPD:ssa elämänlaatuun

Espanjassa tutkittiin, miten pahenemisvaiheet vaikuttavat COPD-potilaiden (n = 336, keski-ikä 66 vuotta) elämänlaatuun. Pahenemisia todettiin 1 015, ja ainakin yksi sairaalahoito tuli tarpeelliseksi 31 %:lle potilaista. Elämänlaatua mitattiin kyselyin kuuden kuukauden välein; tutkimuksen kesto oli kaksi vuotta. Keskivaikeassa COPD:ssa (FEV1 tasoa 35-50 % viitearvosta) elämänlaatu heikkeni selvästi, jos vähintään kolme pahenemisvaihetta sattui vuoden ajalle. Tulokset osoittavat, että pahenemisvaiheiden estolla on merkitystä.

Hannu Puolijoki

Ensimmäiset kokonaan korvattavat lääkkeet 40 vuotta sitten

Sairausvakuutuksen tullessa voimaan syyskuun alussa 1964 oli kokonaan korvattavaan lääkitykseen oikeuttavia sairauksia 17. Vuosien varrella määrä on kasvanut, ja korvausjärjestelmä on muutenkin muuttunut useaan kertaan. Joitakin alkuvaiheessa käytössä olleita lääkkeitä on listalla edelleen. Sairauksien ryhmittely niiden lääkityksen korvaustason mukaan on priorisointia, johon myös potilasjärjestöt, erikoislääkäriyhdistykset ja lääkeyritykset ovat osoittaneet suurta kiinnostusta.

Timo Klaukka

Masennuslääke duloksetiini käyttöön Yhdysvalloissa

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on hyväksynyt serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinottoa estävän duloksetiinin (Cymbalta, Lilly) aikuisten masennuksen hoitoon. Lääkkeen odotetaan lievittävän masennuksen sekä psyykkisiä että fyysisiä oireita. Lilly toi markkinoille 1980-luvun lopulla ensimmäisen nk. SSRI-lääkkeen fluoksetiinin (Fontex, Prozac), josta patenttisuojan lakattua on Suomessa saatavana peräti kahdeksan geneeristä valmistetta. Duloksetiinin haittavaikutuksista yleisimpiä ovat mm. pahoinvointi, suun kuivuminen, ummetus, väsymys ja lisääntynyt hikoilu. Lääke ei ole vielä saanut EU:n hyväksyntää.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

GlaxoSmithKlinen syytteessä sovitteluratkaisu

Tällä palstalla kerrottiin New Yorkin yleisen syyttäjän Eliot Spitzerin GlaxoSmithKlinea vastaan nostamasta syytteestä, joka koski julkaisematta jääneitä, negatiivisen tuloksen antaneita masennuslääketutkimuksia (SLL 2004;59:3053). Syyte on nyt rauennut, kun GSK on luvannut julkaista verkkosivuillaan kaikkien lääketutkimuksiensa tulokset. Syyttäjä pitää muutosta mullistavana, sillä lääkäreille ja potilaille tarjoutuu nyt tilaisuus tehdä kaikkeen tutkimustietoon perustuva hoitopäätös. Valikoivaa, vain myönteiset tutkimustulokset julkaisevaa vanhaa käytäntöä hän pitää kuluttajien huijauksena. Uusi käytäntökään ei kuitenkaan ratkaise kaikkia ongelmia. Spitzer on vaatinut myös muita lääketehtaita noudattamaan GSK:n ratkaisua, ja ainakin Lilly, MSD ja Johnson &Johnson ovat jo ilmoittaneet seuraavansa GSK:n esimerkkiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lasten lääketutkimuksiin vauhtia

Useat lääkealan instituutiot, kuten Euroopan komissio, Euroopan lääkelaitos (EMEA), Yhdysvaltojen kansanterveyslaitos (NIH) ja Euroopan lääketeollisuusliitto, ovat viime kuukausina korostaneet lapsilla tehtävien lääketutkimuksien tärkeyttä. Lapsipotilaiden vähyys useissa sairauksissa, lapsilla tehtävien lääketutkimuksien eettiset ongelmat, pelko haittavaikutuksista ja halu soveltaa aikuisilla jo koeteltuja hoitoja lapsiin ovat vähentäneet kiinnostusta lapsilla tehtäviin kliinisiin tutkimuksiin. Toisaalta on tunnustettu tosiasia, ettei lapsi ole vain pieni aikuinen, ja monet lääkkeet käyttäytyvät lapsilla poikkeavasti. Mm. lääkkeiden aiheuttamat synnynnäiset epämuodostumat ja tetrasykliinien aiheuttamat hammasvauriot ovat tästä esimerkkejä. Britannian lääkevalvontaviranomainen on käynnistänyt strategian lasten lääketutkimuksien lisäämiseksi ja valmistelee Pharmaca Fennican tapaista kirjaa lasten lääkkeistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO hylkää HIV-lääkkeitä

WHO käynnisti pari vuotta sitten olennaisten lääkkeiden nk. alustavan valikoinnin. Tuotelistan avulla pyrittiin ohjaamaan kehitysmaiden lääkeostot sellaisiin halpoihin geneerisiin valmisteisiin, jotka tulisivat luotettavista ja laadukkaista lääketehtaista. Toukokuussa WHO poisti listoiltaan kaksi intialaisen Cipla-lääketehtaan valmistamaa HIV-lääkettä (lamivudiini ja lamivudiini-tsidovudiini yhdistelmävalmiste) ja elokuussa kolme intialaisen Ranbaxy Laboratoriesin HIV-lääkettä. Syynä ovat olleet puutteet hoidollista samanarvoisuutta osoittavissa tutkimuksissa. WHO:n lääkeostoja ohjailevaa toimintaa pidetään merkittävänä, koska kehitysmailta puuttuvat resurssit riittävään lääkevalvontaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Britannian terveysministeriö löysää apteekkisääntöjä

Britannian terveysministeriö pyrkii helpottamaan kansalaisten lääkehankintoja löysäämällä tiukkoja apteekkien perustamissääntöjä. Tämä tapahtuu lisäämällä kilpailua ja valinnanmahdollisuuksia. Apteekin voi perustaa tietyn suuruisiin ostoskeskuksiin, jotka ovat taajamien ulkopuolella, sekä terveyskeskuksien yhteyteen. Verkkoapteekin ja postitusapteekin voi perustaa, jos ne tarjoavat täydellisen ammattipalvelun. Runsas vuosi sitten valtakunnallinen selvitysryhmä esitti apteekkilaitoksen vapauttamista kaikesta säännöstelystä. Apteekkilaitos vastusti sitä, mutta hyväksyy nyt kompromissina uudet, entistä löysemmät apteekin perustamissäännökset.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä