Jatkuuko myyräntyö EVO-rahoituksessa?

Valtio on tukenut 1950-luvun lopulta lähtien sairaaloiden opetus- ja tutkimustoimintaa. Velvoite tähän on viimeksi kirjoitettu erikoissairaanhoitolakiin, jonka 47. pykälä:n mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, jossa on yliopistollinen sairaala, suoritetaan valtion varoista korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat lääkärin ja hammaslääkärin perus- ja erikoistumiskoulutuksesta sekä yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimuksesta. Vuoteen 1993 saakka valtio maksoi erityisvaltionosuutta, josta lyhennys EVO on peräisin, suoraan yliopistosairaaloille. Korvaus määritettiin prosentteina näiden sairaaloiden käyttömenoista. Vanhan järjestelmän voimassaoloajan viimeisinä vuosina korvaustaso oli 12 %. Vuonna 1993 valtion tuki muutettiin laskennalliseksi. Korvaus määräytyi sairaalassa tehtyjen tutkintojen (opetus-EVO) ja tieteellisten artikkelien ja väitöskirjojen perusteella (tutkimus-EVO).

Taito Pekkarinen

Fortsatt mullvadsarbete inom EVO-finansiering?

Staten har sedan slutet av 1950-talet understött sjukhusens undervisnings- och forskningsverksamhet. Denna skyldighet återfinns i lagen om specialiserad sjukvård där pykälä 47 lyder: ersättning av statsmedel betalas till samkommunen för ett sjukvårdsdistrikt i vilket det finns ett universitetssjukhus för kostnader som förorsakas av grund- och specialiseringsutbildning för läkare och tandläkare samt av hälsovetenskaplig forskning på universitetsnivå. Fram till år 1993 betalde staten specialstatsandelar och förkortningen EVO går tillbaka på systemet med statlig specialersättning direkt till universitetssjukhusen. Ersättningen uträknades som procent av sjukhusens driftskostnader. Under det gamla systemets sista år var ersättningsnivån 12 %. År 1993 blev statens stöd kalkylmässigt. Ersättningen bestämdes utifrån avlagda examina (undervisnings-EVO) samt vetenskapliga artiklar och doktorsavhandlingar (forsknings-EVO).

Taito Pekkarinen

Kipeä aihe pyrkii esille kaikkialla Vanhusten kaltoinkohtelun pelätään lisääntyvän

Vanhusten kaltoinkohtelusta on vasta hiljattain tullut Iso-Britanniassa julkinen keskustelunaihe, kertoo tuore Lancetin pääkirjoitus. Suomessa vanhusten oloista kotona ja laitoshoidossa on taitettu peistä pitempään, mutta aihe on silti edelleen arka. Vanhusten onnelaksi ei Suomesta vielä ole, sanovat asiantuntijat. Terveydenhuoltokaan ei ole viaton. Professori Sirkka-Liisa Kivelän mielestä vanhusten ylilääkitseminen täyttää meillä joskus jopa pahoinpitelyn kriteerit.

Liisa Koivula

Perheväkivalta jää usein piiloon

Vanhusten turvakotiyhdistyksen puheenjohtaja, terveydenhuollon maisteri ja gerontologi Kaija Viitakoski sanoo, että vanhusten huono kohtelu ja perheväkivalta ovat meillä edelleen äärimmäisen arkaluonteisia asioita.

Leena Koulu

Mikä yhdistys?

Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry, SUVANTO, on perustettu vajaat 15 vuotta sitten. Yhdistys toimii vanhusten kaltoinkohtelua ja perheväkivaltaa vastaan ja haluaa parantaa vanhusten asemaa. Se järjestää luento- ja keskustelutilaisuuksia sekä tarjoaa neuvotteluapua. Yhdistyksellä on myös juristin ja sosiaalityöntekijän puhelinneuvontapalvelut ja se järjestää ikäihmisille kerhotoimintaan. Parhaillaan yhdistyksellä on meneillään kolmivuotinen ikäihmisten kaltoinkohtelun ehkäisyprojekti. SUVANNOLLA ei toistaiseksi ole vanhusten turvakoteja eikä turvakotipaikkoja. Yhdistys kuuluu Ensi- ja turvakotien liittoon ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liittoon.

Suomalainen bioaktiivinen lasi sai myyntiluvan Eurooppaan

Suomalainen soveltava perustutkimus kantaa hedelmää. Maanantaina julkistettiin kahden Turussa kehitetyn bioaktiivilasi-tuotteen saamat myyntiluvat Euroopan unionin alueelle.

Ulla Järvi

Kuntajohtaja: Terveysjohtajat kaikkein uupuneimpia

- Kun katson kaupungin toimialajohtajia, kaikkein uupuneimpia ovat johtajat terveys- ja sosiaalisektorilla, sanoi Keravan kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin. Terveysfoorumin paneelissa viime viikolla puhunut Paqvalin sanoi tämän johtuvan yksinkertaisesti toimialan vaikeudesta.

Ulla Järvi

Joko sinulla on oma kotiteekkari?

Lääkäripiireissä kiertää kuulemma jo kasku kahden lääkärin kohtaamisesta. Ensimmäinen kysymys aina on: Joko sinulla on oma kotiteekkari?

Ulla Järvi

Kansanterveyslaitokseen kaksi WHO-keskusta

Maailman terveysjärjestö WHO on nimennyt Kansanterveyslaitokseen kaksi WHO Collaborating Centre -keskusta. Toinen on mikrobiologian osaston enteroviruslaboratorio. Keskuksen nimi on WHO Collaborating Centre for Poliovirus Surveillance and Enterovirus Research. Laboratorio on jo aikaisemmin toiminut WHO:n keskuksena ja jatkaa kansainvälistä työtään polion ja enterovirusinfektioiden tutkimuksessa ja torjunnassa. Keskuksen johtajana toimii tutkimusprofessori Tapani Hovi.

Itä-Euroopan HIV-tartuntaluvut maailman suurimpia

Euroopan aids-epidemia on jakautunut jyrkästi kahtia. Läntisessä Euroopassa HIV-infektion hoito on vähentänyt kuolleisuutta ja tartuntojen määrä lisääntyy hitaasti. Monissa Itä-Euroopan maissa ei hoitoon ole varaa ja epidemia leviää hallitsemattomasti.