Oikomishoidon hammaslääkäritarve terveyskeskuksissa

Oikomishoidon piirissä toimii koko maan mittasuhteissa liian paljon henkilökuntaa, erityisesti ns. apuoikojien tehtävissä olevia hammaslääkäreitä.

Seppo Järvinen

Stakesin vastine Äärimaalle: Tutkimus kuuluu Stakesin lakisääteisiin tehtäviin

Markku Äärimaa käsittelee Lääkärilehden 38/2004 pääkirjoituksessa (s. 3471-2) vuoden 1999 alussa alkanutta tutkimushanketta, jossa Stakesin tutkijoiden lisäksi on ollut mukana Suomen Syöpärekisterin tutkijoita. Tutkimusaineisto on muodostettu potilastietojen sekä eräiden viranomaisten lakisääteisten rekisterien tiedoista. Rekisteritiedot on kerätty viranomaisluvilla lainsäädännön asettamien edellytysten mukaisesti. Potilastiedot on kerätty tutkimusta tehtäessä voimassa olleen Stakeslain (1073/1992) 6. pykälä:n nojalla. Lääkäriliiton luottamusneuvosto on antanut huomautuksen tietojen luovuttamisesta eräiden yksityisten laitosten vastaaville lääkäreille liiton jäsenen kantelun perusteella. Luottamusneuvosto on huomautuksessaan käsitellyt myös Stakesin menettelyjä. Koska kirjoituksessa Stakesista esitetty sisältää lainsäädännön osalta harhaanjohtavaa tietoa, seuraavassa selvitetään lyhyesti asianomaista tutkimusta koskeva lainsäädännöllinen tausta.

Marja Pajukoski

Markku Äärimaa: Potilaan oikeutta pitää omat tietonsa salassa on kunnioitettava jokatilanteessa

Lakimies Marja Pajukoski kertoo, että Stakes katsoo toimineensa rintaimplanttitutkimuksessa sitä velvoittavan lainsäädännön mukaisesti. Luottamusneuvoston arvioitavana oli lähinnä kysymys eräiden lääkärien menettelytavoista, kun he olivat luovuttaneet salassa pidettävää tietoa ulkopuolisille, tässä tapauksessa Stakesin tutkijalle. Tietojen luovuttamisen pakollisuutta pohtiessaan luottamusneuvosto katsoi, että mikäli rintaimplanttitutkimus lainkaan kuului Stakesin tehtäviin, ei se ainakaan kuulunut sellaisiin tehtäviin, joiden asianmukainen hoitaminen olisi välttämättä edellyttänyt potilassalaisuuden rikkomista.

Markku Äärimaa

Numerot eivät riitä hoitopäätösten perustaksi

Kiitämme Pertti Happosta, Markku Myllykangasta (SLL 39/2004, s. 3659- 60) ja Timo Muhosta (SLL 40/ 2004 s. 3779-80) kommenteista artikkeliimme, joka käsitteli tutkimustiedon esittämiseen liittyviä eettisiä ongelmia (SLL 37/2004, s. 3389-91).

Raimo Puustinen Juho Nummenmaa Pekka Louhiala

Rintojen omatarkkailun asema järjestelmällisessä mamaohjelmassa

STM:n tiedote (9.9.2004) painottaa rintojen omatarkkailun tärkeyttä rintasyövän varhaistoteamisessa mammografiaseulontojen rinnalla. Tiedote avaa tärkeätä keskustelua kansanterveystyön mahdollisuuksista tehostaa rintasyövän varhaistoteamista kaiken ikäisillä naisilla.

Gisela Gästrin

Säteileekö terveydenhuollossa?

Suomessa tehdään röntgentutkimuksia väestöön suhteutettuna enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Röntgentutkimusten saatavuus on meillä hyvä sekä perusterveydenhuollossa että yksityissektorilla, samoin kuin sairaaloissa. Hyvä tarjonta lisää tutkimusten käyttöä, väitetään.

Pentti Lohela

Systemoitu katsaus ja Käypä hoito -suositus akateemisena ansiona

Lääketieteelliset tiedekunnat hyväksyvät nykyään järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen väitöskirjan osajulkaisuksi. Osa tiedekunnista toivoo väitöskirjan perustuvan järjestelmällisen katsauksen pohjalta osoitettuun uuden tiedon tarpeeseen. Dosentin ja professorin pätevyyttä arvioitaessa järjestelmälliset katsaukset huomioidaan hakijan ansiona. Käypä hoito -suositustyöhön osallistumista ei kuitenkaan vielä kaikissa tiedekunnissa katsota akateemiseksi ansioksi.

Antti Malmivaara, Marjukka Mäkelä

Itete Hospital - suomalainen sairaala Tansaniassa

Suomen Rotary-lääkäripankki tarjoaa lääkäreille tilaisuuden tehdä auttavaa työtä Tansaniassa, Iteten suomalaisessa sairaalassa.

Pär Granbacka

Arto Vuorjoki, ystäväni oopperamies

Amerikkalaiset tytöt ovat herttaisimpia niistä, joiden kanssa en koskaan menisi naimisiin.

Reijo Norio

Omalääkärin virkaehtosopimus - mitä se on?

Lääkärisopimus 2003-2004 on voimassa 15.2.2005 asti. Terveyskeskuksistamme 38 % järjestää perusterveydenhuoltonsa omalääkärijärjestelmää noudattaen (31.12.2003). Suomalaisista 69 % saa yleislääkäripalvelunsa omalääkäriltä. Järjestelmä luotiin alun perin parantamaan perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen saatavuutta ja lisäämään hoidon jatkuvuutta. Nämä tavoitteet on saavutettu, mutta samalla lääkärit ovat pikkuhiljaa uupuneet ja pahimmillaan kyynistyneet liian suureksi koetun työtaakkansa alla. Terveyskeskuksemme ovat vaikeuksissa, koska väsyneet lääkärit hakeutuvat muualle. Terveyskeskusten nykytilaa on selvitelty viimeisen vuoden aikana laajasti kansallisen terveysprojektin myötä. Selvitysmiesraporttinsa ovat laatineet sekä Eila Uotila että Jorma Back. Myös Lääkäriliiton selvitystyöryhmä teki oman analyysinsä vertaillen kaikkia tiedossa olevia vaihtoehtoisia perusterveydenhuollon järjestämismalleja. Työryhmän loppuraportti löytyy Lääkäriliiton verkkosivuilta.

Kaisa Nissinen-Paatsamala