78096 osumaa

Korjaako kantasoluhoito sydäninfarktivauriota?

BOOST-tutkimuksessa satunnaistettiin 60 ST-nousuinfarktipotilasta onnistuneella pallolaajennuksella aikaansaadun reperfuusion jälkeen pelkkään optimaaliseen sydäninfarktin hoitoon tai saamaan sen lisäksi kantasoluinfuusion vaurioalueelle. Kantasolut saalistettiin suoliluun harjasta otetusta luuydinaspiraatista keskimäärin neljä päivää pallolaajennuksen jälkeen ja ruiskutettiin samana päivänä vauriopaikalle sepelvaltimohaaraan viedyn pallokatetrin kautta.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Kokousesitelmästä hoitokäytäntöön?

Kokousesitelmien julkaisuprosentti on tärkeä kokouksen tason mitta. Kaikkialta maailmasta osanottajia houkutteleva Amerikan urologiyhdistyksen (AUA) vuosikokous on urologien ykköskokouksen maineessa. On kunniakasta päästä esittämään tutkimuksensa tulokset tällaisessa kokouksessa. Kuitenkin vasta esitelmän julkaiseminen asiantuntijoita käyttävässä tieteellisessä sarjassa takaa menetelmien ja tulosten luotettavuuden. Vuosien 1998, 1999 ja 2000 AUA:n kokouksiin hyväksytyistä yhteensä 4302 abstraktista julkaistiin 37,8%, useimmat kahden vuoden kuluessa kokouksesta, harvat enää yli 30 kuukauden kuluttua. Vastaava luku Pohjois-Amerikan lapsiortopedeilla on 45 %, oftalmologeilla 66 % ja kardiologeilla 50 %. Koska esitelmistä julkaistaan vain noin puolet, kokouksessa saatuun informaatioon on syytä suhtautua kriittisesti.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Furosemidista apua hengenahdistukseen COPD:ssa

Inhaloitavan furosemidin on osoitettu inhiboivan kokeellisesti aiheutettua yskää ja hengenahdistusta sekä estävän keuhkoputkien supistumista astmaatikoilla. Keuhkoahtaumataudissa hengenahdistus on keskeinen elämää rajoittava ongelma. Nyt tehdyssä tutkimuksessa verrattiin furosemidia ja lumelääkettä 19 vähintään keskivaikeaa COPD:tä sairastavan potilaan hoidossa rasitustestin yhteydessä. Furosemidin inhaloiminen nosti FEV1- ja FVC-arvoja merkitsevästi (absoluuttiset muutokset toki pieniä) toisin kuin lumelääke. Samoin hengenahdistukseen saatiin apua aktiivista lääkkeestä (visual analog scale). Tulokset ovat mielenkiintoisia ja poikinevat lisäselvityksiä.

Hannu Puolijoki

Äkillistä keuhkoputkitulehdusta hoidetaan turhan usein mikrobilääkityksellä

Mikrobilääkkeitä määrättiin Mikstra-terveyskeskuksissa äkillisen keuhkoputkitulehduksen hoitoon edelleen 75 %:lle potilaista, vaikka taudin aiheuttaa yleisimmin virus. Aikuispotilaiden Käypä hoito -suosituksen mukaan antibioottia tarvittaisiin selvästi harvemmin. CRP:n käyttöä diagnostiikassa tulisi lisätä ja mikrobilääkitystä vähentää.

Mikstra-Työryhmä

Klopidogreeli ja vuotoriski

Australian lääkevalvontaviranomainen varoittaa valtimotukosten ehkäisyyn käytetyn klopidogreelin (Plavix, Sanofi-Synthelabo) vuotokomplikaatioista erityisesti yhteiskäytössä muiden antitromboottien kanssa. Australiassa on raportoitu 130 klopidogreelin käyttöön liittynyttä vuototapausta. Puolessa tapauksista mukana oli kaksi tai useampia muita vuotovaaraa lisääviä lääkkeitä (antikoagulantti, trombolyytti tai tulehduskipulääke). Klopidogreeliä oli käytetty yksin 27 tapauksessa ja 27 muussa tapauksessa mukana oli asetyylisalisyylihappo. Potilaista 18 menehtyi. Aikaisemmin julkaistussa MATCH-tutkimuksessa asetyylisalisyylihapon lisääminen klopidogreeliin kaksinkertaisti aivohalvauspotilaiden fataalin vuotovaaran.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Alkoholismiin uusi lääke

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on hyväksynyt akamprosaatin (Campral, Forest) alkoholiriippuvuuden hoitoon. Potilaiden tulee olla raittiita hoidon käynnistyessä ja lääkityksen odotetaan tukevan alkoholista vieroitusta. Akamprosaatilla on tehty Euroopassa kolme tutkimusta, joissa tulokset olivat myönteisiä. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa potilailta ei edellytetty raittiutta hoidon käynnistyessä, eivätkä tulokset olleet rohkaisevia. Aineen vaikutusmekanismia ei tarkoin tunneta. Akamprosaatti tulee kilpailemaan lähinnä disulfiraamin ja naltreksonin kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkärien ja sairaanhoitajien työn vaatimustekijät ja työuupumus yliopistollisessa sairaalassa

Kansainväliset, mutta myös suomalaiset tutkimukset osoittavat työuupumuksen ja stressin lisääntyneen terveysalalla. Kyselytutkimuksessa vertasimme saman sairaalan lääkärien (n = 99) ja sairaanhoitajien (n = 595) työn vaatimustekijöitä sekä tarkastelimme niiden yhteyttä työuupumusoireisiin.

Kirsi Honkalampi - Aija Koivu - Kaarina Savolainen, Heimo Viinamäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat