Mitä sitten, kun eturauhassyövän hormonihoitojen teho hiipuu?

Suotuisan hormonihoitovasteen jälkeen levinnyt eturauhassyöpä etenee ja muuttuu hormonirefraktoriseksi (hormonihoidoille reagoimattomaksi), missä tilanteessa potilaiden keskimääräinen elossaoloennuste on enää 1-2vuotta. Tällöin hoidon ensisijainen tavoite on oireiden lievittäminen.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen - Petteri Hervonen, Inkeri Elomaa - Timo Joensuu

Lyhyesti: Eteisvärinäkohtaukset usein petollisen oireettomia

Nykyaikaisen tahdistimen muisti rekisteröi automaattisesti ja luotettavastisydämensisäistä EKG:ta, mikä mahdollistaa oireettomienkin rytmihäiriöiden dokumentaation.

Juhani Airaksinen

Spironolaktoni sydämen vajaatoiminnassa - jäitä hattuun!

Vuonna 1999 ilmestyneen RALES-tutkimuksen tulosta referoitiin aikanaan innokkaasti. Tutkimuksen mukaan spironolaktonin lisääminen NYHA III-IV-luokan sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden lääkitykseen vähentää kuolleisuutta jopa 30 %. Tämän jälkeen spironolaktoni on päätynyt hoitosuosituksiin, myös meillä, mutta onneksi joka kohdassa on korostettu, että potilaan seerumin kaliumpitoisuutta on seurattava.

Robert Paul

Kemosädehoito parantaa pään ja kaulan syövän hoitotulosta

Kaulan imusolmukkeisiin metastasoituneen pään ja kaulan alueen syövän uusiutumisriski on suuri. Leikkaukseen liitetty sädehoito pienentää taudin uusiutumisriskiä. Tietyt solunsalpaajat herkistävät soluja sädehoidolle.

Sirkku Jyrkkiö

Hyvät tulokset synnyttäjän ja vauvan varhaisesta kotiutuksesta

Synnytyksen jälkeisen sairaalahoidon lyhentämiseen liittyy epätietoisuutta lääketieteellisistä riskeistä, todellisista säästöistä ja siitä, kuinka perhe kokee lyhentyneen hoidon. Sveitsissä verrattiin näitä näkökohtia varhaisen kotiutuksen (normaalista synnytyksestä 24-48 tuntia ja keisarileikkauksesta 72-96 tuntia) ja perinteisen hoitoajan (96-120 tuntia ja 144-168 tuntia) ryhmissä. Varhaisen kotiutuksen ryhmässä kätilö kävi perheessä 10 päivän aikana perheen toivomin ajankohdin. Toisessa ryhmässä kätilö kävi vain, jos ilmeni kliinisiä ongelmia. Varhainen kotiutus johti 1 209 Sveitsin frangin nettosäästöön. Imetys onnistui paremmin varhain kotiutuneilla ja imetysohjauksen koettiin myös onnistuvan kotona paremmin. Äitien terveydentilassa ei ollut eroja, ei myöskään lasten terveydessä ensimmäisen kuukauden aikana. Kuitenkin 6 kuukauden iässä merkitsevästi useampi varhain kotiutunut lapsi oli tarvinnut tarkastusta tai hoitoa sairaalassa. Molemmat ryhmät olivat tyytyväisiä hoitoon.

Pertti Kirkinen

Eikö dementialääke lykkääkään laitoshoitoa?

Alzheimer-lääkkeiltä on toivottu paljon dementiapotilaiden hoidossa. Tähänastiset tutkimukset ovat yhtäpitävästi osoittaneet niiden parantavan potilaiden kognitiota, ja lisäksi ne näyttävät vaikuttavan edullisesti toimintakykyyn, käytösoireisiin sekä omaisten kuormittuneisuuteen. Englannissa tehty lääketehtaista riippumaton pitkän seurannan donepetsiilitutkimus on kylmä suihku näille toiveille. Alun perin 565 lievästi ja keskivaikeasti dementoitunutta satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista toisessa potilaat saivat 5-10 mg donepetsiilia vuorokaudessa. Potilaita seurattiin yli kolme vuotta.

Kaisu Pitkälä

Lyhyesti: Rasvaimu ei vähennä valtimotautiriskiä

Valtimotaudin riskitekijät kulminoituvat insuliiniresistenssiin, joka liittyy omenavatsaisuuteen. Loogista olisi, että omenavatsan poistaminen vähentäisi valtimotaudin riskiä. Kahdeksalta ylipainoiselta (painoindeksi 35,1+-2,4) euglykeemiseltä naiselta ja seitsemältä aikuistyypin diabeetikkonaiselta (39,9+-5,6) poistettiin rasvaimulla 9,1+-3,7 ja 10,5+-3,3 rasvaa ja mitattiin seuraavat muuttujat ennen ja 10-12 viikkoa rasvaimun jälkeen: lihas-, maksa- ja rasvakudoksen insuliiniherkkyys, CRP, verenpaine, paastoglukoosi, insuliinipitoisuus ja seerumin lipidit. Rasvaimu ja rasvan poisto ei vaikuttanut muuttujiin. Valtimotaudin riskitekijöiden minimointiin ei ole oikotietä - on liikuttava ja laihdutettava ja tupakkaa ei saa polttaa. Terveyskasvatuksen tavoitteet ovat ennallaan tämänkin tutkimuksen jälkeen.

Robert Paul

Lyhyesti: Plasmastakin onnistunevat syöttösolunaktivaation määritykset

Syöttösolut aktivoituessaan tuottavat mm. prostaglandiini D2:ta (PGD2), minkä metaboliittia on pyritty mittaamaan mm. virtsasta, bronkoalveolaarihuuhtelunesteestä ja ysköksistä. Puolalaiset osoittivat 32:n allergista astmaa sairastavan ja 50 terveen verrokin tutkimuksessa, että metaboliitin 9-alfa,11beeta-PGF2:n mittaaminen onnistuu myös plasmasta. Syöttösolujen erittämän PGD2:n merkitys saattaa olla allergisessa reaktiossa luultua suurempi, joten havainto antanee apua tutkimustyöhön ko. sektorilla.

Hannu Puolijoki

Kiivasta kilpailua erektiohäiriöiden lääkityksessä

Erektiohäiriöiden lääkkeiden tukkumyynnin arvo oli Suomessa viime vuonna 14miljoonaa euroa, ja kulutus kasvoi 24 %. Suun kautta otettavia uusia valmisteita on markkinoilla neljä. Brittiläinen Drug and Therapeutics Bulletin arvioi hiljattain niiden keskinäistä asemaa. Lehti asetti sildenafiilin edelleen ensisijaiseksi aineeksi, tosin pienin varauksin. Kilpailevia aineita on tutkimuksissa vertailtu toisiinsa vähän.

Timo Klaukka

Uusia lääkkeitä EU-maihin

Euroopan lääkelautakunta (Committee of Human Medicinal Products, CHMP) on hyväksynyt darifenasiinin (Emselex, Novartis) virtsan karkailun symptomaattiseen hoitoon. Sinasalekti (Mimpara ja Parareg, Amgen) on uusi lääke sekundaariseen hyperparatyreoidismiin, johon liittyy munuaissairaus sekä lisäkilpirauhasen syövän aiheuttamaan hyperkalsemiaan. Fondaparinuksin (Arixtra ja Quixidar, Sanofi-Synthelabo) käyttöaiheeseen liitettiin akuutti syvä laskimotromboosi ja akuutti keuhkoembolia tietyin rajoituksin, ja etanerseptin (Enbrel, Wyeth) käyttöön liitettiin aikuisten kohtalainen tai vakava psoriaasi. Infliksimabi (Remicade, Centocor B.V.) sai käyttöaiheekseen aktiivin ja progressiivisen psoriaasiartriitin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä