Tiede ja tieto moraalia rapauttamassa
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kriminologisen yksikön johtaja, sosiologian dosentti Janne Kivivuori on tarttunut ajankohtaiseen kysymykseen analysoimalla näkemyksiä tieteen popularisoinnista. Onko sillä merkitystä väestön käyttäytymiselle ja yhteiskunnalliselle päätöksenteolle? Kivivuori kuvaa jo antiikissa alkanutta traditiota, jonka mukaan yksinkertaista kansaa pitää varjella sen hyvinvointia uhkaavalta tiedolta. Niinpä kulttuuria välittävän eliitin tulisi pitää yleisö hyvän elämän tiellä tarinoin, esimerkiksi jumalallisen maailmanjärjestyksen myytillä ja helvetin tulella uhaten, silloinkin kun ylimystö on ateistista. Näkemystä käyttökelpoisten sepitteiden välttämättömyydestä ovat edustaneet kukin tavallaan niin Platon, Voltaire kuin Nietzschekin. Jopa Thomas Moren Utopiassa oli kiellettyä olla uskomatta kuolemanjälkeiseen elämään, vaikka uskonnonvapaus muutoin vallitsikin. Moderneja myyttejä edustavat kirjassa mm. ekologista vastuuta suosiva Gaia-myytti, feministiset matriarkaattimyytit ja afroamerikkalainen uskomus mustan rodun ylivoimasta.