78096 osumaa

Kätkytkuolemat vähenevät, mutta syntymekanismissa vielä selvittämistä

Oikeuslääkäreiden, neurofysiologien, pediatrien, terveyskeskusten ja sairaaloiden ammattihenkilöiden välistä yhteistoimintaa tulisi tehostaa, kun selvitetään kätkytkuolemaan johtaneita tapahtumia. Tapausten selvitykseen tulisi kytkeä myös omaisten ryhmä ja tiedonkeruu olisi järjestettävä systemaattiseksi, jotta vielä pimentoon jäävät seikat saataisiin tutkijoitten käyttöön.

Antti Jääskeläinen

Hoitoetiikasta monipuolisesti

Etiikalla on jo pitkään ollut vankka asema hoitotyön ja hoitotieteen koulutuksessa maassamme. Tätä koulutusta tukemaan on nyt ilmestynyt laaja oppikirja, jonka ovat kirjoittaneet Turun yliopiston hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi ja Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksen hallinnon yliassistentti Maritta Välimäki, kumpikin ansioituneita etiikan tutkijoita ja opettajia. Luvun etiikan teorioista on kirjoittanut filosofian tohtori Arto Repo.

Pekka Louhiala

Christoph Wilhelm Hufeland ja makrobiotiikka

Christoph Wilhelm Hufeland (1762-1836) oli merkittävimpiä 1800-luvun alkutaitteen saksalaisia lääkäreitä. Hän syntyi vuonna 1762 Preussissa, jossa hänen isänsä ja isoisänsä olivat toimineet lääkäreinä. Hufeland aloitti opiskelunsa Jenassa vuonna 1780, mutta siirtyi jo vuonna 1781 jatkamaan opintojaan Göttingenin yliopistoon. Opintojensa jälkeen hän ryhtyi hoitamaan Weimarissa lähes sokeaksi tulleen isänsä suurta praktiikkaa. Hufelandin potilaista kuuluisimmat olivat kirjailija ja filosofi Johann Gottfried von Herder, runoilijat Johann Wolfgang von Goethe ja Friedrich von Schiller.

Arno Forsius

Missä lääkärit luuraa?

Tämän vuoden alussa Suomessa oli kaikkiaan 20119 lääkäriä, joista noin tuhat oli pysyvästi tai tilapäisesti ulkomailla. Suomen Lääkäriliiton lokakuussa 2003 teettämän tilaston mukaan terveyskeskuksissa oli kaikkiaan 3 492 virkaa ja näistä täyttämättä 421 (12,1 %). Väestövastuuterveyskeskuksissa virkoja tai toimia oli 2 349, joista täyttämättä 8,8 % ja ei-väestövastuuterveyskeskuksissa 1 143 virkaa, joista täyttämättä 18,8 %. Vuosituhannen alussa täyttämättömien lääkärivirkojen määrä oli 6,8 %, v. 2001 9,3 % ja v. 2002 11,3%. Samana ajanjaksona virkojen määrä lisääntyi 215:llä. Tämän vuoden tarkat luvut eivät vielä ole tiedossa, mutta mutu-tuntumalla ei tilanne nyt ainakaan näytä parantuneen. Tilastojen mukaan parhaimmin lääkärit näyttivät viihtyvän pääkaupunkiseudulla (vaje 6,5%), Pirkanmaalla (3,8 %) ja Varsinais-Suomessa (7,6%). Pahin lääkäripula koettelee Päijät-Hämettä (21,9 %), Vaasaa (22,1 %), Keski-Pohjanmaata (27,6 %), Kainuuta (22,8 %), Länsi-Pohjaa (27,9 %). Yllättäen taas Lapin lääkärivaje (v. 2000 23,3 %) on kääntynyt positiiviseen suuntaan (v. 2003 16,3 %). Terveydenhuoltoon on kaiken kaikkiaan viime vuosina pumpattu lisää rahaa ja kansallisen terveysprojektin nojalla perustettu jos jonkinlaisia työryhmiä, laadittu uusia lakeja ja asetuksia, lisätty koulutusmääriä ym. On väläytetty erilaisia pakkokeinojakin, joilla terveyskeskusten lääkäripulaa saataisiin helpotettua. 6-12 kuukauden pakollinen työskentely terveyskeskuksessa, erikoistumisen salliminen vain määrätyissä viroissa, keikkalääkäreiden työn vaikeuttaminen tai väheksyminen eivät varmaan lisää ainakaan houkuttelevuutta siirtyä terveyskeskuksiin. Harvoinhan keppi on porkkanaa parempi ollut.

Timo Kosonen

Kuntoutuksen koukeroissa selviää vain muutosmyönteinen lääkäri

Jotta kuntoutus tuottaisi toivottua tulosta, lääkärin on oltava avoin muutoksille ja halukas moniammatilliseen yhteistyöhön. Oulun yliopistollisen sairaalan kuntoutusyksikön ylilääkäri Tapani Kallanranta kuvailee kuntoutusta peliksi, jonka kaikki palaset lääkärin pitää osata liittää toisiinsa. Kuntoutusprosessin aikana yhteistä kosketuspintaa etsitään niin sosiaalihuollon kuin potilaan lähipiirinkin kanssa.

Katja Patronen

Kutsu Lääkäripäivien posterinäyttelyyn

Kutsumme tutkijoita ja tutkijaryhmiä lääketieteen ja terveydenhuollon piiristä esittämään tutkimuksiaan ja tuloksiaan Lääkäripäivien 2005 yhteydessä 9.-13.1.2005 pidettävään posterinäyttelyyn. Näyttelyyn otetaan sekä tieteellisiä että muita terveydenhuoltoon liittyviä postereita ja järjestöjen esittelyjä, ei kuitenkaan kaupallisia postereita. Näyttely on jaettu seuraaviin ryhmiin:

Lääkäripäivät 2005 Posterityöryhmä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat