Kuinka pitkälle ihmisen suorituskyky venyy?

Tulevatko ihmisen suorituskyvyn rajat vastaan, vai miksi ei viime vuosikymmenten aikana käydyissä olympialaisissa ole rikottu entisiä ennätyksiä? Ateenan olympialaisissa ei kyetty rikkomaan miesten 100 m:n juoksun maailmanennätystä, joka on vuodelta 2002. Miesten korkeushypyn ja kolmiloikan ennätystulokset ovat vielä vanhempia, vuosilta 1993 ja 1995. Sydneyn olympialaisissa vuonna 2000 yksikään 400 m:n viestijoukkue ei juossut kovempaa kuin Soulin olympialaisissa vuonna 1988. Samoin pituushypyssä Carl Lewis olisi vuoden 1988 tuloksellaan voittanut vuonna 2000.

Maira Palosuo

Lääkevaihtoon ei ehdoteta muutoksia

Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt, ettei esitä muutosta lääkevaihtoa koskeviin säännöksiin. Ministeriö perustelee päätöksensä viittaamalla asiasta saamiinsa lausuntoihin ja selvityksiin, joiden mukaan lääkevaihdon rajaaminen saattaisi lisätä kuluttajien ja veronmaksajien kustannuksia ja vähentää kilpailua lääkealalla.

Kunto kohenee ja paino nousee varusmiesaikana

Palvelukseen astuvat alokkaat ovat keskimäärin 4,5 kg painavampia kuin 10 vuotta sitten. Painoindeksillä arvioiden liikutaan vielä reilusti normaalilukemien puolella: vuonna 1993 painoindeksi oli 22,3, ja nyt se on 23,6.

Ajoterveyslomakkeet viivästyvät

Uudistetut ajoterveyslomakkeet eivät ehdi lääkärien käyttöön heti syyskuun alussa, jolloin tulee voimaan lääkärien velvollisuus ilmoittaa ajokorttiasioita hoitavalle poliisille, jos potilas ei enää täytä ajokorttiluvan terveysvaatimuksia.

Nuoret juovat itsensä useammin kovaan humalaan

Koululaisten, erityisesti lukiolaisten, juomatavat ovat muuttuneet rajumpaan suuntaan: otetaan kerralla reilusti enemmän. Lukiolaisista 30 prosenttia juo itsensä tosi humalaan kerran kuukaudessa, kun taas vuonna 2002 vastaava osuus oli hieman yli 20 prosenttia, paljastui Stakesin tekemässä Kouluterveyskyselyssä.

Ulla Toikkanen

Toimintatavat muuttuvat hitaasti terveyskeskuksissa

Terveyskeskusten toimintatavat muuttuvat hitaasti, vaikka hyviä esimerkkejä toimivista terveyskeskuksista on, arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriössä viime keväänä toteutetun, koko maahan ulottuneen terveyskeskuskierroksen perusteella.

Norjan lääkäreille uusi ohje tupakkavieroitukseen

Norjan lääkäriliitto ja maan sosiaali- ja terveysvirasto ovat laatineet uuden ohjeen, joka auttaa lääkäriä tukemaan tupakoinnista eroon pyrkiviä potilaitaan. Ohje suunnattiin yleislääkäreille, koska nämä ovat tekemisissä potilaiden koko kirjon kanssa.

Katja Patronen

Eturauhassyövän hoito ei ole ongelmatonta

Perineaalisen radikaaliprostatektomian tekniikka kuvattiin jo sata vuotta sitten (1). Huggins työtovereineen loi perustan eturauhassyövän hormonaaliselle hoidolle kuusi vuosikymmentä takaperin (2). Mitään perin mullistavaa ei eturauhassyövän hoidossa ole kuitenkaan viime vuosikymmeninä tapahtunut. Toki leikkaustekniikka on kehittynyt. 1940-luvulta lähtien retropubinen prostatektomia on ollut edellä mainittua huomattavasti yleisemmin käytössä (3). Walsh työtovereineen esitti niin sanotun hermot säästävän leikkaustekniikan pari vuosikymmentä sitten (4). Menetelmä mahdollistaa erektiokyvyn säilymisen. Laparoskooppinen prostatektomia on tullut jäädäkseen. Ulkoisen sädehoidon tekniikat ovat kehittyneet, ja sen rinnalle on tullut interstitielli (kudoksen sisäinen) eli tykösädehoito. Hormonaalisessa hoidossa kirurgisen kastraation (orkiektomia) ja estrogeenihoidon vaihtoehdoiksi ovat tulleet LHRH-analogit, -antagonistit ja antiandrogeenit joko yksin tai yhdessä käytettyinä jatkuvana tai intermittoivana hoitona.

Sakari Rannikko

Eturauhassyövän sädehoito

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Eturauhassyövän hoitokäytäntö on ollut seuranta- ja hormonihoitopainotteista.

Sirkku Jyrkkiö

Eturauhassyövän hormonihoito

Eturauhassyövän hormonihoidon käytössä ja ajoituksessa on paljon avoimia kysymyksiä.

Teuvo Tammela - Pirkko Kellokumpu-Lehtinen