Lyhyesti: Leukotrieeniantagonistilla luuydintason vaikutusta eosinofiliaan

Kanadassa tutkittiin 15:n lievää astmaa sairastavan hoidossa leukotrieeniantagonisti pranlukastin (300 mg x 2 /pv tai lumelääke 2 vk) vaikutusta eosinofiilien määriin ilmateissä sekä näiden esiasteisiin luuytimessä. Yskösten eosinofiilitaso laski aktiivilla lääkeaineella, samoin veren eosinofiilien taso allergeenialtistuksen yhteydessä. Vaikutusta havaittiin luuydintasolla eosinofiilien esiasteiden muodostumiseen sekä näiden solujen määrän että mm. kemotaktisten ja eosinofilopoeettisten tekijöiden suhteen. Tämän lääkeryhmän vaikutus saattaa siis olla luontelletaan systeemisempi kuin on usein ajateltu.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Hyperglykemia huonontaa kollateraalisuonten kehittymistäkin

Hyperglykemia huonontaa sydäninfarktin lyhyt- ja pitkäaikaisennustetta. Huono sokeritasapaino näyttää huonontavan myös diabeetikon pallolaajennuksen tuloksia. Koska diabeetikoille kehittyy tavallista huonommin sydänlihasvauriolta suojaavia kollateraalisuonia sepelvaltimotukoksen yhteydessä, päättivät amerikkalaiset tutkijat selvitellä ilmiön syytä koe-eläinmallilla. Normoglykeemisillä koirilla sepelvaltimon tukos sai aikaan jo 3 viikon kuluessa kollateraalivälitteisen perfuusion, joka vastasi 50 %:a normaalialueen verenkierrosta. Kun koirat pidettiin hyperglykeemisinä dextroosi-infuusion avulla koko tutkimusjakson ajan, ei merkittävää kollateraalikiertoa kehittynyt. Tässä jälleen yksi syy, minkä takia diabeetikon sokeritasapaino tulee pitää sepelvaltimokohtauksen yhteydessä mahdollisimman optimaalisena.

Juhani Airaksinen

Virtsatietulehduksen hoitokäytännön muutokset 1998-2002

Naisen komplisoitumatonta kystiittiä epäiltäessä ei Käypä hoito -suosituksen mukaan tarvita virtsan bakteeriviljelyä tai moniliuskakoetta. Niiden käyttö onkin vähentynyt MIKSTRA-terveyskeskuksissa tehdyn tutkimuksen mukaan suosituksen antamisen jälkeen. Myös antibioottivalinnat ovat olleet pääosin suosituksen mukaisia.

Mikstra-Työryhmä

Hoito-ohjelmat terveyskeskuslääkärin arkityössä Hämeenlinnan seutuhanke II

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin internet-sivuilla on ollut vuodesta 1999 alkaen kattavat ja ajantasaiset alueelliset hoito-ohjelmat täydentämässä kansallisia hoitosuosituksia. Selvitimme niiden hyödyllisyyttä terveyskeskuslääkäreiden kokemana.

Ari Palomäki - Marina Erhola - Pekka Jaatinen - Markku Järvinen, Olli-Pekka Lehtonen - Markku Nurmikari - Minna Kaila

Lääkärien johtamistaidot kollegoiden arvioimana

Johtotehtävissä olevalla lääkärillä tulisi olla taitoa talous-, prosessi- ja henkilöstöjohtamiseen. Myös kliinisessä työssä tarvitaan entistä enemmän johtajantaitoja, sillä siinä tarvitaan yhteistyötä muiden terveydenhoitoalan ammattilaisten, potilaiden ja heidän läheistensä kanssa.

Esko Kumpusalo - Maria Nummela - Irma Virjo - Kari Mattila, Liisa Neittaanmäki - Hannu Halila - Santero Kujala

Tietosuojan merkitys terveydenhuollossa

Tietosuoja on tärkeä osa perustuslain turvaamaa yksilön oikeutta yksityisyyteen.

Reijo Aarnio

Ajoterveys on lääkärin - ajokyky ja liikenneturvallisuus kaikkien huolena

Eduskunnan tekemä muutos tieliikennelakiin on koetellut lääkäreiden mielenrauhaa. Kun lääkäri toteaa potilaansa terveyden pysyvästi huonontuneen niin paljon, ettei autolla ajo ole enää turvallista, lääkärille tulikin asiasta ilmoitusoikeuden sijaan ilmoitusvelvollisuus poliisille. Koska laki on tulossa voimaan 1.9.2004, voisi sitä ehkä tarkastella laajempaa taustaa vasten.

Veikko Viitasalo

Syrjiikö terveydenhuoltomme alkoholisteja?

Kollegat Tamara Tuuminen ja Ranan Rimon olivat päätyneet hämmästyttäviin päätelmiin alkoholiongelmien hoidosta ja hoitoon käytetyistä varoista (SLL 27-29/2004, s. 2728-9). He olivat perehtyneet voimassa olevan päihdehuoltolain löysiin suosituksiin hoidon tarpeiden perusteista ja niiden mukaan arvioineet, että hoitoa tarjotaan rajaton määrä aina kun vain alkoholiongelmainen päätyy niin haluamaan. Päihdehuoltolaki on todella löysän ympäripyöreästi kirjoitettu niin kuin muutkin sosiaali- ja terveydenhuollon puitelait. Priorisoinnin perusteluna se ei kuitenkaan ole koskaan toiminut, vaan päihdehuollon erityispalvelujen resurssit on määritelty kunnanvaltuustojen kokouksissa kuntakohtaisesti, yleensä paljon alle todellisen tarpeen.

Rauno Mäkelä

Vanhuuteen kuoleminen on käypä kuolemansyy

Kollegat Rinne, Jääskeläinen, Koivumaa ja Aho puhuvat asiaa ehdottaessaan, että ihmisen pitää saada kuolla vanhuuteen (SLL 24/2004, s. 2518-9). Kiertäessäni vuosia sitten vanhainkodissa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla törmäsin ongelmaan, joka on yleislääkärille ja geriatrille edelleen jokapäiväinen. Vanhus kuolee pikkuhiljaa hiipuen maattuaan vuosia sängyn pohjalla. Mitään tutkimuksia ei useinkaan ole tehty vuosiin. Perustautina on useimmiten joko dementia tai halvauksen jälkitila. Juuri mitään tautia ei voi edes sulkea pois, toisin kuin sairaalapotilailla. Kuolemansyytä määrittäessä mietitään, mikähän yleinen tauti tänään olisi vuorossa, jotta läänistä ei tulisi kyselyä. Omaisetkaan eivät tahdo ymmärtää, jos ehdottaa lääketieteellistä obduktiota. Näiden diagnoosien perusteella laaditaan tilastot kuolemansyistä.

Heimo Kovanen

Potilaan sähköisen kuvatiedon hyödyntäminen

Potilaasta kerätty sairauskertomustieto on multimedia-aineistoa, jossa kuvantaminen on keskeisessä asemassa. Digitaalisessa muodossa olevia kuvia voidaan muokata, tallentaa ja siirtää halutulla tavalla. Alueelliset arkistot ja telekonsultaatiot muuttavat toimintatapoja tehokkaammiksi. Radiologia on näyttänyt esimerkkiä, miten digitaalista tietoa käytetään.

Jarmo Reponen