78096 osumaa

Hoitamattomaan keliakiaan liittyy nuorilla usein psyykkisiä oireita

Hoitamatonta keliakiaa sairastavilla nuorilla esiintyy selvästi keskimääräistä enemmän masennusta ja vakavia käytöshäiriöitä. Psyykkinen oireilu näyttää lapsilla ja nuorilla kuitenkin korjaantuvan varsin nopeasti gluteenittoman dieetin aloittamisen jälkeen, havaitsi väitöstutkimuksessaan LL Päivi Pynnönen. Väitöskirja tarkastetaan tänään Helsingin yliopistossa.

Downin oireyhtymän seulonta alkuraskaudessa yhdenmukaisemmaksi

Sikiödiagnostisia seulontatutkimuksia on tehty Suomessa melkein 30 vuotta. Aluksi seulottiin kromosomipoikkeavuuksia suoraan lapsivesi- ja istukkanäytteistä äidin iän (yli 35-40 vuotta) perusteella (1). Sen jälkeen 21-trisomian eli Downin oireyhtymän riskiä arvioitiin nuoremmiltakin äideiltä iän ja seerumimerkkiaineiden perusteella (2,3). Kaikututkimuslaitteiden kehittymisen myötä sikiön rakenteellisia kehityshäiriöitä on voitu todeta yhä paremmin, ja kaikututkimuksessa havaittavat pienet viitteelliset poikkeavuudet, erityisesti niskaturvotuksen mittaus, tulivat noin 10 vuotta sitten osaksi kromosomipoikkeavuuksien riskin arviointia (4). Seulontamahdollisuudet siis lisääntyivät, mutta kun samoihin aikoihin kunnat alkoivat itsenäisesti päättää seulonnoista, käytännöt ovat erittäin vaihtelevat sekä laajuudeltaan että laadultaan (5,6).

Riitta Salonen

Downin oireyhtymän seulonta alkuraskaudessa

Downin oireyhtymän varhainen seulonta ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana on tehokkainta, jos odottavan naisen verinäytteestä tutkitaan raskausproteiini A (PAPP-A) ja istukkagonadotropiini (beeta-hCG) raskausviikolla 10 ja sikiön niskaturvotus mitataan ultraäänellä 1-2 viikkoa myöhemmin. Näiden yhdistetystä tuloksesta lasketaan riskiluku, jossa huomiodaan myös äidin ikä ja sikiön pääperämitta.

Marko Niemimaa - Aydin Tekay - Seppo Heinonen - Markku Ryynänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat